Derbent Дербент Дербенд Дaрбaнт D?rb?nd
vaakuna
Dagestanin tasavalta Venajalla, alla kaupungin sijainti Dagestanissa
Derbent
Koordinaatit: 42°04′N , 48°18′E
Valtio	Venaja
Tasavalta	Dagestan
Perustettu	300-luvulla
Kaupungiksi (Venajalla)	1840
Hallinto
? Hallinnon tyyppi	Kaupunkipiiri
Vakiluku (2010)   ( [1] )	119 200
Aikavyohyke	UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t)	(+7) 87271
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Derbent ( lezgiksi , kumykiksi ja ven. Дербе?нт , azeriksi D?rb?nd, tabasaraniksi ja avaariksi Дербенд, Derbend , lakiksi Дaрбaнт, Darbant ) on kaupunki Kaspianmeren rannalla Dagestanin tasavallan etelaosassa Venajan federaatiossa lahella Azerbaid?anin rajaa. Kaupungin kautta kulkee valtatie (M29) ja rautatie etelaan Azerbaid?aniin . ^{[2] [3]} Derbent on seka Venajan etta Dagestanin etelaisin kaupunki. Se on Dagestanin paakaupungin Mahat?kalan jalkeen tasavallan kaupungeista suurin ja tarkein.

Derbent sijaitsee Rubasjoen etelapuolella kolmen kilometria levealla maakaistaleella Kaspianmeren ja Kaukasus -vuoristoon kuuluvien Tabasaranvuorten valissa, ja toimii nain porttina Kaukasukselle. Monissa kielissa sen nimi tarkoittaa jotain porttiin liittyvaa.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Derbent on tarkea liikenteellinen keskus. Kaupungissa on satama ja sen kautta kulkee rauta- ja maantie paakaupungista Mahat?kalasta Azerbaid?anin paakaupunkiin Bakuun .

Kaupungissa on koneenrakennus-, elintarvike-, tekstiili-, kalastusvaline-, rakennusaine- ja puuteollisuutta. Se on myos tarkea konjakkialueen keskus.

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Derbent on tarkea opiskelukaupunki, jossa on yliopisto ja useita teknillisia oppilaitoksia. Kaupungissa toimii S. Stalskin mukaan nimetty lezgilainen draamateatteri.

Nahtavyyksia ovat vanhakaupunki, 500-luvulta peraisin oleva persialainen linnoitus ja useat muut vanhat rakennukset seka upeat vuoristo ja merimaisemat. Kaupungissa on sailynyt paljon vanhoja rakennuksia eri valtakausilta, kuten kylpylat, vesisailiot, vanhat hautausmaat, khaanin mausoleumi 1700-luvulta ja useita moskeijoita. Vanhin moskeija on Juman moskeija, joka on rakennettu 500-luvulta peraisin olevan kristillisen basilican paalle. Muita moskeijoita ovat 1600-luvulla rakennetut Kyrhlyarin ja Balan moskeijat seka 1700-luvulla rakennettu Cherteben moskeija. Kaupungin pohjoispuolella on Kirk-lar -niminen muistomerkki niiden kunniaksi jotka kuolivat puolustaessaan Dagestania arabeja vastaan vuonna 728. Kaupungin etelapuolella on Aleksanterin portti (tunnetaan myos nimella Kaukasian muuri tai Aleksanterin muuri), joka muureineen ja torneineen on ollut tarkea puolustuslinnoitus Persian vastaisella rajalla.

Vanha kaupunki ja linnoitukset on liitetty Unescon maailmanperintoluetteloon . ^[4]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venajan vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 101 031. ^[5] Vuonna 2010 asukasluku oli kohonnut 119 200:aan. ^[1] Suurin osa kaupungin vaestosta on azereita . Muut suuret ryhmat ovat lezgit ja tabasaranit .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Derbentin sijainti kapealla alavalla seudulla Kaspianmeren ja Kaukasuksen valilla on tehnyt siita strategisesti tarkean paikan jo varhaisista ajoista lahtien. Derbentin hallitsija on pystynyt valvomaan alueen kautta kulkenutta kauppaa. Strategisen sijaintinsa vuoksi kaupunki on vaihtanut usein omistajaa.

Varhaista historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmainen merkittava asutuskeskus Derbentin alueella ajoittuu 700-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Alue oli ajoittain Persian hallinnassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Derbent oli 300-luvulle osa Kaukasian Albaniaa ja kaupunki onkin perinteisesti yhdistetty Kaukasian Albanian paakaupungiksi Albanaksi.

Persian Sassanidien vallan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupungin nykyinen nimi on persialaista alkuperaa (????? Darband) ja tarkoittaa suljettuja portteja. Se tuli kayttoon 400- ja 500-lukujen vaihteessa, jolloin kaupungin perusti uudelleen Persiaa tuolloin hallinneeseen Sassanidien hallitsijasukuun kuulunut Kavadh I . Sassanidit rakensivat Derbentin linnoituksen 500-luvun alussa. Linnoituksen 20 metria korkeat muurit ja 30 pohjoiseen suunnattua tornia ovat todennakoisesti Kavadhin pojan Khosrau I :n valtakaudelta. Nain Derbentista tuli merkittava sotilaallinen etuvartio ja satama Sassanidien valtakuntaan. Nykyisin se on ainoa jaljella olevat sassanidien linnoitus. Derbentista tuli 400- ja 500-luvuilla myos tarkea kristinuskon leviamisen keskus Kaukasukselle.

Vuonna 627 Lansi-Turkkilaisen kaanikunnan hallitsija Tong Yabghu valloitti ja ryosti kaupungin. Hanen seuraajansa, Buri-sad, ei kuitenkaan pystynyt pitamaan valloitusta hallussaan, vaan persialaiset valtasivat kaupungin takaisin.

Arabien vallan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 654 arabit valloittivat kaupungin. Arabit tekivat Derbentista tarkean hallinnollisen keskuksen ja toivat alueelle islamin . Derbentin sijainti Silkkitien solmukohdassa aiheutti sen etta kasaarit yrittivat valloittaa kaupunkia kasaarien ja arabien valisissa sodissa.

Kalifi Harun al-Rashid asui ajoittain Derbentissa ja loi sille maineen taiteen ja kaupan keskuksena. Arabialaisten historioitsijoiden mukaan 50 000 asukkaan Derbent oli Kaukasuksen suurin kaupunki 800-luvulla.

Derbentin emiraatti ja mongolivalloitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arabien kalifikunta romahti 900-luvulla ja Derbentista tuli Derbentin emiraatin paakaupunki. Emiraatti taisteli usein ilman menestysta naapurimaataan kristillista Saririn valtiota vastaan. Taman vuoksi Sarir ajoittain vaikutti Derbentin asioihin. Tasta huolimatta emiraatti ei kuitenkaan joutunut Saririn vallan alle ja jatkoi kukoistuskauttaan mongolien hyokkaykseen vuoteen 1239.

Lyhyiden valloitusten jalkeen takaisin Persialle [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Timur Lenk valloitti Derbentin 1300-luvulla. Vuonna 1437 Derbent joutui, nykyisen Azerbaid?anin alueella sijainneen, ?irvanin valtion alaisuuteen. Derbent oli 1500-luvulla Turkin ja Persian valisten sotien taistelualueena. Persiaa hallitsi tuolloin Safavidien dynastia. Siihen kuulunut ?aahi Abbas I aiheutti turkkilaisille vakavia tappioita 1600-luvun alkupuolella ja palautti Derbentin osaksi Persiaa.

Vuonna 1722, venalais-persialaisen sodan aikana, Venajan tsaari Pietari Suuri valloitti Derbentin lyhyeksi aikaa. Persian valta alueella vahvistettiin kuitenkin Ganjan sopimuksessa vuonna 1735. Vuonna 1747 Derbentista tuli Derbentin kaanikunnan paakaupunki.

Venajan vallan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Persian tutkimusretken aikana vuonna 1796 venalaiset joukot valloittivat Derbentin Valerian Zubovin johdolla. Venajan ja Persian valilla vuonna 1813 solmitun Gulistanin sopimuksen myota Derbentista tuli osa Venajan keisarikuntaa.

• 
  Kaupunkinakymaa Derbentista ennen vuotta 1917 julkaistussa postikortissa
• 
  Nakyma Derbentin linnoituksesta Kaspianmerelle
• 
  Derbentin linnoitusta kesalla
• 
  Derbentin linnoitusta talvella
• 
  Vanhan kaupungin portti
• 
  Derbentin linnoituksen portti

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Dagestanin kaupungit

Paakaupunki: Mahat?kala
Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Derbent | Hasavjurt | Izberba? | Ju?no-Suhokumsk | Kaspijsk | Kiziljurt | Kizljar

n k m Unescon maailmanperintokohteet Venajalla Keskinen Jaroslavlin historiallinen keskusta Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko Moskovan Kreml ja Punainen tori Novodevit?in nunnaluostari Troitse-Sergijevin luostari Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit Kaukoita Baikaljarvi Daurian maisemat 1 Kamt?atkan tulivuoret Keskinen Sikhote-Alin Lenan kansallispuisto Wrangelinsaari Pohjois-Kaukasia Derbentin monumentit Luoteinen Ferapontovin luostari Ki?i Komin aarniometsat Kuurinkynnas 2 Novgorodin historialliset monumentit Pietari Pietarhovin , Pu?kinin , Pauluskoin (Pavlovsk), Hatsinan , Strelnan , Kronstadtin , Oranienbaumin ja Pahkinalinnan kanssa Pihkovan arkkitehtikoulun kirkot Solovetskin luostari Struven ketju 3 Siperia Altain kultavuoret Baikaljarvi Putoranan laakio Uvs Nuurin syvanne 1 Etelainen Lantinen Kaukasus Volga Bulgar Kazanin Kreml Svija?skin katedraali 1 Yhdessa Mongolian kanssa. 2 Yhdessa Liettuan kanssa. 3 Yhdeksan muun maan kanssa.