David Lloyd George
(
17. tammikuuta
1863
,
Manchester
?
26. maaliskuuta
1945
) oli
walesilainen
valtiomies, joka toimi
Yhdistyneen kuningaskunnan
paaministerina kuuden vuoden ajan vuosina 1916?1922. Lloyd George oli viimeinen Yhdistyneen kuningaskunnan
liberaalipuoluetta
edustanut paaministeri. Englannin Manchesterissa syntyneen Lloyd Georgen vanhemmat olivat walesilaisia ja Lloyd George on toistaiseksi ainoa paaministeri, jonka aidinkieli on ollut muu kuin
englanti
. Han oli
kymrinkielinen
.
[1]
[2]
Kymri oli Lloyd Georgen ja taman vaimon Margaretin kotikieli heidan asuessa Lontoossakin,
[3]
ja paaministerin virka-asunnon palvelijatkin palkattiin silla perusteella, etta nama osasivat kymria.
[4]
Lloyd George oli lahtoisin koyhista oloista, ja se suuntasi hanen poliittista toimintaansa huonompiosaisten puolustamiseen. Ennen siirtymistaan politiikkaan Lloyd George toimi lakimiehena. Poliittisen toimintansa Lloyd George aloitti 1880-luvulla kampanjoimalla liberaalipuolueen puolesta vuoden 1885 parlamenttivaaleissa. Ensimmaisen kerran Lloyd George valittiin parlamenttiin vuonna 1890 walesilaisen Caernarfonin alueen vaalipiirin edustajana. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukseen Lloyd George nousi ensimmaisen kerran vuonna 1905. Han oli tuolloin budjettitaistelun keskushenkilona, silla han halusi kiristaa rikkaiden veroja. Paaministeriksi Lloyd George nousi ensimmaisen kerran vuonna 1916 liberaalipuolueen ja
konservatiivipuolueen
koalitiohallituksessa. Ensimmaisissa
ensimmaisen maailmansodan
jalkeisissa vaaleissa vuonna 1918 hallituskoalitio sai valtaosan edustajanpaikoista ja Lloyd George jatkoi paaministerina. Lloyd Georgen paaministerikausi paattyi konservatiivien paatettya, etta he lopettavat koalitioyhteistyon vuoden 1922 vaaleista alkaen.
[5]
Ennen ensimmaista maailmansotaa Lloyd George ei kiinnittanyt juurikaan huomiota kansainvaliseen politiikkaan. Kun Saksa hyokkasi loppukesalla 1914 Belgiaan, han katsoi valttamattomaksi liittya sotaan. Han toimi sodan aikana aluksi varusteluministerina ja sitten sotaministerina, kunnes tuli joulukuussa 1916 paaministeriksi. Han voimisti talloin Ranskan ja Britannian yhteistyota sodan voittamiseksi. Sodan paatyttya voittoon han sai suuren kansansuosion.
[5]
Ensimmaisen maailmansodan rauhanneuvotteluissa Lloyd George oli liittolaismaiden
Wilsonin
ja
Clemenceaun
mielipiteiden valimaastossa: Han halusi rangaista Saksaa, mutta ei liian ankarasti. Han halusi Saksan menettavan laivastonsa ja siirtokuntansa, koska brittien mukaan nama uhkasivat Britannian Imperiumia. Woodrow Wilsonin tapaan han ei halunnut Saksan ajautuvan kostomielialaan rauhanehtojen takia, jolloin Saksa olisi saattanut aloittaa uuden sodan. Han halusi myos, etta Saksa ja Britannia aloittaisivat kaupankaynnin. Ennen sotaa Saksa oli Britannian toiseksi suurin kauppakumppani. Britit eivat ehka pitaneet ajatuksesta, mutta totuus oli, etta kaupankaynti Saksan kanssa toi heille tyopaikkoja.
Paaministerikautensa loppuvuosina Lloyd Georgen onnistui lopettaa
Irlannin vapaussota
(1919?1921) kokoamalla osapuolet neuvotteluihin. Sopimus tarkoitti
Irlannin tasavallan
itsenaisyyden tunnustamista. Ulkopolitiikassa hanelle tuli kuitenkin raskas tappio, kun
Turkki
ei tunnustanut
Sevresin sopimusta
, mika merkitsi Turkin kreikkalaisvaeston karkotusta vuonna 1922. Talloin konservatiivipuolue erosi Lloyd Georgen hallituksesta. Poliittisen uransa loppuajan han oli oppositiossa pyrkien kokoamaan liberaalipuolueen rivit uudelleen yhteen. Hanen viimeinen poliittinen tekonsa oli vuoden 1940 manooveri, jolla paaministeri
Neville Chamberlain
pakotettiin eroamaan taman jouduttua Hitlerin katteettomien lupausten pauloihin.
[5]
Hiukan ennen kuolemaansa vuonna 1945 Lloyd George aateloitiin Dwyforin jaarliksi.
Lloyd George muistetaan Britannian yhteiskunnan kehittajana ja varhaisen hyvinvointivaltio-ajattelun edistajana. Hanen johdollaan tehtiin liberaaleja hyvinvointiuudistuksia: muun muassa kehitettiin tyottomyysturvaa seka vanhusten- ja sairaiden hoitoa. Lloyd George oli sosiaaliliberaali.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
