Arnold Clas Robert Thunberg
(
5. huhtikuuta
1893
Helsinki
?
28. huhtikuuta
1973
Helsinki) oli suomalainen
pikaluistelija
ja
olympiavoittaja
. Yhdessa
norjalaisen
Ivar Ballangrudin
kanssa han hallitsi pikaluistelua
1920
- ja
1930-luvuilla
. Thunbergin uran huippukausi oli samoihin aikoihin
Paavo Nurmen
kanssa ja han ylsi talvilajissa samaan kuin Nurmi kesalla. Tasta syysta Thunbergia on kutsuttu nimella ”jaakenttien Nurmi”.
Thunberg on yksi kaikkien aikojen menestyneimmista olympiaurheilijoista, silla pikaluistelussa han voitti kaksissa talviolympialaisissa yhteensa viisi kultamitalia. Seuraavan kerran samaan pystyi
Eric Heiden
vuonna
1980
.
Thunberg voitti ensimmaisen matkavoittonsa
SM-kisoissa 1915
, joissa han oli nopein 500 metrin matkalla ajalla 46,4. Seuraavana vuonna han teki ensimmaisen Suomen-ennatyksensa. 1 500 metrilla syntynyt aika 2.26,7 rikkoi
Vaino Wickstromin
ja
Arvo Tuomaisen
nimissa olleen kotimaan ratojen Suomen-ennatyksen 0,6 sekunnilla.
Julius Skutnabb
rikkoi ennatyksen seuraavana vuonna. Vuonna 1920 Thunberg oli
PM-kisoissa
nopein 500 metrilla (aika 46,4) seka 1 500 metrilla (2.37,6), mutta mestaruus meni ruotsalaiselle
Eric Blomgrenille
. Saman vuoden
SM-kisoissa
Thunberg oli niin ikaan nopein 500 ja 1 500 metrilla, mika riitti myos yleismestaruuteen. Matkavoitot tulivat ajoilla 48,1 ja 2.34,8.
[1]
- 500 m: 42,6,
13. tammikuuta
1931
,
Sankt Moritz
- 1 000 m: 1.27,4,
4. maaliskuuta
1931
,
Oslo
- 1 500 m: 2.18,1,
11. helmikuuta
1930
,
Davos
- 3 000 m: 5.00,6,
21. helmikuuta
1933
,
Davos
- 5 000 m: 8.32,6,
4. helmikuuta
1928
,
Davos
- 10 000 m: 17.34,8,
5. helmikuuta
1928
,
Davos
Tammikuussa
1932
Thunberg oli jo voittanut
Davosissa
kaydyissa EM-kisoissa 500, 1 500 ja 5 000 metria, ja ollut 10 000 metrilla lopulta viides, voittaen yhteispisteilla Euroopan mestaruuden ylivoimaisesti.
Suurelle yleisolle huippukunnossa ollut Thunberg ilmoitti olympiakisoista poisjaannin syyksi amerikkalaisten kilpailuissa kayttaman yhteislahdon.
”Minun olisi opeteltava kokonaan uusi urheilumuoto. Se ei ole enaa luistelua. Se on juoksua.”
kommentoi han
Uudessa Suomessa
1. tammikuuta
.
Marraskuussa
2005
julkaistusta kirjasta
Viestinviejat. Tositarinoita talviolympiakisoista
[2]
kay Urheiluarkiston tutkijan
Ossi Viidan
kirjoittamasta osuudesta ilmi, etta todellinen syy Thunbergin poisjaantiin oli kilpailukielto. Thunberg oli vaatinut Suomen luistinliitolta 3 500 markkaa valmennuskorvausten ja matkarahojen lisaksi perheensa toimeentuloa varten olympiakisojen ajaksi, mutta liitto ei ollut suostunut pyyntoon, vaan antoi saman vuoden huhtikuuhun kestaneen kilpailukiellon. Asian todellista laitaa ei tuolloin paljastettu yleisolle.
- viisi olympiakultaa:
Chamonix 1924
(1 500 metria, 5 000 metria ja yhteistulos),
St. Moritz 1928
(500 m ja 1 500 m)
- olympiahopeaa Chamonix 1924 (10 000 m, voittaja
Julius Skutnabb
)
- olympiapronssia Chamonix 1924 (500 m)
- maailmanmestari
1923, 1925, 1928, 1929 ja 1931 (yleisluistelu)
- MM-hopeaa 1927 ja MM-pronssia 1922 (yleisluistelu)
- Euroopan mestari 1922, 1928, 1931 ja 1932 (yleisluistelu)
- EM-hopeaa 1923, 1924, 1927 ja 1929 (yleisluistelu)
- nelja maailmanennatysta
- ↑
Virtamo, Keijo (toim.):
Fokus-Urheilu 2
, s. 209, 217?218. Otava, 1970.
- ↑
useita:
Viestinviejat. Tositarinoita talviolympiakisoista
. Suomen urheilumuseosaatio, 2005.
ISBN 9529907540
.
|
---|
| Nykyiset haltijat
| |
---|
| Aikaisemmat saajat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|