Clas Thunberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Clas Thunberg 1924
Clas Thunberg 1924
Maa:   Suomi
Miesten pikaluistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Chamonix 1924 1 500 m
Kultaa Kultaa Chamonix 1924 5 000 m
Kultaa Kultaa Chamonix 1924 yleiskilpailu
Kultaa Kultaa St. Moritz 1928 500 m
Kultaa Kultaa St. Moritz 1928 1 500 m
Hopeaa Hopeaa Chamonix 1924 10 000 m
Pronssia  Pronssia Chamonix 1924 500 m
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Tukholma 1923 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Oslo 1925 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Davos 1928 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Oslo 1929 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Helsinki 1931 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Tampere 1927 yhteispisteet
Pronssia  Pronssia Kristiania 1922 yhteispisteet
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1922 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Oslo 1928 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Tukholma 1931 yhteispisteet
Kultaa Kultaa Davos 1932 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Hamar 1923 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Kristiania 1924 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1927 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Davos 1929 yhteispisteet

Arnold Clas Robert Thunberg ( 5. huhtikuuta 1893 Helsinki ? 28. huhtikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja . Yhdessa norjalaisen Ivar Ballangrudin kanssa han hallitsi pikaluistelua 1920 - ja 1930-luvuilla . Thunbergin uran huippukausi oli samoihin aikoihin Paavo Nurmen kanssa ja han ylsi talvilajissa samaan kuin Nurmi kesalla. Tasta syysta Thunbergia on kutsuttu nimella ”jaakenttien Nurmi”.

Thunberg on yksi kaikkien aikojen menestyneimmista olympiaurheilijoista, silla pikaluistelussa han voitti kaksissa talviolympialaisissa yhteensa viisi kultamitalia. Seuraavan kerran samaan pystyi Eric Heiden vuonna 1980 .

Thunberg voitti ensimmaisen matkavoittonsa SM-kisoissa 1915 , joissa han oli nopein 500 metrin matkalla ajalla 46,4. Seuraavana vuonna han teki ensimmaisen Suomen-ennatyksensa. 1 500 metrilla syntynyt aika 2.26,7 rikkoi Vaino Wickstromin ja Arvo Tuomaisen nimissa olleen kotimaan ratojen Suomen-ennatyksen 0,6 sekunnilla. Julius Skutnabb rikkoi ennatyksen seuraavana vuonna. Vuonna 1920 Thunberg oli PM-kisoissa nopein 500 metrilla (aika 46,4) seka 1 500 metrilla (2.37,6), mutta mestaruus meni ruotsalaiselle Eric Blomgrenille . Saman vuoden SM-kisoissa Thunberg oli niin ikaan nopein 500 ja 1 500 metrilla, mika riitti myos yleismestaruuteen. Matkavoitot tulivat ajoilla 48,1 ja 2.34,8. [1]

Henkilokohtaiset ennatykset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uran paattyminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tammikuussa 1932 Thunberg oli jo voittanut Davosissa kaydyissa EM-kisoissa 500, 1 500 ja 5 000 metria, ja ollut 10 000 metrilla lopulta viides, voittaen yhteispisteilla Euroopan mestaruuden ylivoimaisesti.

Suurelle yleisolle huippukunnossa ollut Thunberg ilmoitti olympiakisoista poisjaannin syyksi amerikkalaisten kilpailuissa kayttaman yhteislahdon. ”Minun olisi opeteltava kokonaan uusi urheilumuoto. Se ei ole enaa luistelua. Se on juoksua.” kommentoi han Uudessa Suomessa 1. tammikuuta .

Marraskuussa 2005 julkaistusta kirjasta Viestinviejat. Tositarinoita talviolympiakisoista [2] kay Urheiluarkiston tutkijan Ossi Viidan kirjoittamasta osuudesta ilmi, etta todellinen syy Thunbergin poisjaantiin oli kilpailukielto. Thunberg oli vaatinut Suomen luistinliitolta 3 500 markkaa valmennuskorvausten ja matkarahojen lisaksi perheensa toimeentuloa varten olympiakisojen ajaksi, mutta liitto ei ollut suostunut pyyntoon, vaan antoi saman vuoden huhtikuuhun kestaneen kilpailukiellon. Asian todellista laitaa ei tuolloin paljastettu yleisolle.

  • viisi olympiakultaa: Chamonix 1924 (1 500 metria, 5 000 metria ja yhteistulos), St. Moritz 1928 (500 m ja 1 500 m)
  • olympiahopeaa Chamonix 1924 (10 000 m, voittaja Julius Skutnabb )
  • olympiapronssia Chamonix 1924 (500 m)
  • maailmanmestari 1923, 1925, 1928, 1929 ja 1931 (yleisluistelu)
  • MM-hopeaa 1927 ja MM-pronssia 1922 (yleisluistelu)
  • Euroopan mestari 1922, 1928, 1931 ja 1932 (yleisluistelu)
  • EM-hopeaa 1923, 1924, 1927 ja 1929 (yleisluistelu)
  • nelja maailmanennatysta
  1. Virtamo, Keijo (toim.):  Fokus-Urheilu 2 , s. 209, 217?218. Otava, 1970.
  2. useita:  Viestinviejat. Tositarinoita talviolympiakisoista . Suomen urheilumuseosaatio, 2005. ISBN 9529907540 .

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]