Claes Lang
(
1690
Tukholma
?
13. heinakuuta
1761
Turku
) oli suomalainen taidemaalari.
Maalari-Langien suku on alun perin Lyypekista Saksasta. Langeja muutti Ruotsiin, josta yksi sukuhaara siirtyi Suomeen. Suomen haaran kantaisa on tukholmalainen maalari Jochim Lang, joka maalasi 1690-luvulla Ahvenanmaalla. Jochimin Petter-pojan poika Claes muutti nuorena Suomeen. Hanesta tuli suvun suomalainen kantaisa. Han joutui Venajalle vankeuteen, josta palasi Helsinkiin 1723. Han avioitui Catharina Elisabet Rolingin kanssa, jonka suku myos on alkujaan Lyypekista. Maalarin tyot eivat taysin tyollistaneet Langia, koska silloin ei viela aina maalattu taloja ja huonekaluja, ja hanet mainitaankin peramieheksi. Han teki kuitenkin uudessa
Ulrika Eleonoran kirkossa
maalaustyot, joista han laskutti kirkon valmistuttua 1727 maistraatilta 16 hopeataalaria ja 4 ayria kirkon ikkunarautojen, saranoiden ja salpojen ja kirkon portaankaiteiden maalaamisesta. Myohemmin samana vuonna han laskutti viela lisaa. Hanen arvellaan tehneen myos sisamaalaukset. Han muutti Turkuun 1735 ja maalasi uuden raatihuoneen. Hanen kisalleinaan olivat myohemmin kirkkomaalarina tunnettu
Jonas Bergman
seka
Anders Dahlsten
, josta tuli akatemian piirustusmestari. Myos
Matts Bjorkegren
mainitaan kisalliksi.
Langin historiaan jaaneita kirkkomaalaustoita ovat
Paimion kirkon
kuorin aidan koristelu vuodelta 1738 ja
Lempaalan kirkon
vanhan lehterin, kuorin aidan ja papinpenkin seka alttarilevyyn kultakehyksin varustetun kuvan. Lang maalasi alttaritaulun
Saltvikin kirkkoon
1759 seka koristi maalauksilla
Lumparlandin kirkon
1760. Sen sijaan
Lempaalan kirkkoon
maalattu alttaritaulu vuodelta 1757 ei ole hanen, vaikka niin on mainittu, eika myoskaan Viipurin ja Kakisalmen kirkkojen maalaustyot tiettavasti ole hanen, vaikka esimerkiksi Taiteilijamatrikkelissa niin mainitaan. Hanen myohemmista toistaan ei ole tietoa, mutta tulevien kirkkomaalarien kasvattajana ja oppi-isana han on ollut erittain merkittava.
