Christine Keeler

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christine Keeler vuonna 1962.
Keeler televisiohaastattelussa vuonna 1988.

Christine Keeler (myoh. Christine Sloane ; 22. helmikuuta 1942 Uxbridge , Middlesex , Britannia ? 4. joulukuuta 2017 Locksbottom , Suur-Lontoo , Britannia) [1] oli brittilainen malli ja showtanssija, jonka samanaikaiset suhteet Britannian sotaministeriin John Profumoon ja Neuvostoliiton laivastoattaseaan Jevgeni Ivanoviin aiheuttivat Profumo-skandaalina tunnetun poliittisen skandaalin ja ministeri Profumon eron vuonna 1963. [2] Skandaali paljastui toisen rikostapauksen yhteydessa, kun yksi Keelerin rakastajista ammuskeli Keelerin suojelijan Stephen Wardin kotiovella. Keeler tuomittiin myohemmin samana vuonna yhdeksan kuukauden vankeuteen vaaran valan antamisesta.

Nuoruus ja perhe [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keeler syntyi vuonna 1942 Uxbridgessa ; hanen isansa oli sijoitettuna ilmavoimien Uxbridgen tukikohtaan . Isa lahti, kun Christine oli pieni. Han eli aitinsa Julien ja taman uuden kumppanin kanssa. He muuttivat asumaan Wraysburyyn . [3] Keelerin omaelamakerran mukaan hanen isapuolensa kaytti hanta hyvakseen ja ehdotti jopa karkaamista yhdessa. [4]

Keeler tuli 17-vuotiaana raskaaksi. Lapsen isa oli amerikkalainen sotilas, joka palasi kuitenkin pian Yhdysvaltoihin. Keelerin aiti pakotti piilottamaan raskauden, ja Christine synnytti pojan kotona kaytannossa ilman apuja. Peteriksi kutsuttu lapsi eli vain kuusi paivaa. [3]

Keeler paatti kokemuksensa jalkeen karata kotoa lopullisesti, ja han tutustui 1950-luvun lopulla ystavansa Maureen O’Connorin kautta Sohon huonomaineiseen puoleen. Han sai paikan Murray’s Cabaret Clubista, missa rikkaat ja aristokraattiset keski-ikaiset miehet kavivat tapaamassa naisia, jotka esiintyivat ylaosattomissa asuissa. Keeler tutustui siella muun muassa asuntokeinottelija Peter Rachmaniin ja taman tyttoystavaan Mandy Rice-Daviesiin , jonka kanssa Keeler myos ystavystyi. [3]

Profumo-skandaali [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keeler tapasi klubilla myos laakari Stephen Wardin , jolla oli yhteyksia moniin Englannin merkittaviin sukuihin. [5] Keeler muutti Wardin luokse asumaan, mutta Keelerin mukaan heidan suhteensa oli platoninen. [3] Wardista tuli Keelerin suojelija, ja han tutustutti tyton useisiin vaikutusvaltaisiin henkiloihin. Yksi heista oli venalainen sotilasasiamies Jevgeni Ivanov , jonka kanssa Keelerilla oli suhde. [5]

Keeler ja Ward olivat 8.?9. heinakuuta 1961 Wardin potilaan William Astorin Clivedenin maatilalla. Paikalla olivat myos Astorit vieraineen, joihin kuului muun muassa sotaministeri John Profumo ja taman puoliso, nayttelija Valerie Hobson . Keeler oli ”menettanyt” uima-asunsa, ja alaston nainen kiinnitti Profumon huomion. He aloittivat lyhyen suhteen, vaikka Keeler tapaili samaan aikaan edelleen Ivanovia. [3]

Profumo-skandaali paljastui julkisuuteen sattumalta. Yksi Keelerin rakastajista eli antigualainen Johnny Edgecombe ammuskeli Wardin asunnolla, missa Keeler sanoi olleensa piilossa jamaikalaista jazzlaulaja Lucky Gordonia . [6] Gordonilla ja Keelerilla oli ollut vakivaltainen suhde, jonka aikana Gordon oli pitanyt Keeleria kahden paivan ajan panttivankina. Gordon oli vaijynyt Keeleria viela sen jalkeen, kun tama aloitti suhteen Edgecombeen. Gordonin ja Edgecomben valisen kahakan jalkeen Keeler katkaisi suhteensa myos Edgecombiin. [4] Tapaus johti tutkimuksiin, ja samalla paljastui monia yksityiskohtia Keelerin ja Profumon suhteesta. [7]

Tyovaenpuolue teki asiasta turvallisuuskysymyksen, kun alkoi kiertaa huhuja, joiden mukaan Keeler olisi saanut Profumolta valtion salaisuuksia ja jakanut niita eteenpain Ivanoville. Parlamentaarikko George Wigg syytti Profumoa suhteesta Keeleriin, ja Profumo joutui kuultavaksi parlamentin eteen. Profumo kielsi seksisuhteen ja vaitti, etta han ja Keerler ovat vain ystavia. [8] Profumo joutui kuitenkin kolme viikkoa myohemmin tunnustamaan, etta oli valehdellut, ja han erosi seka hallituksesta etta parlamentista. [6] Skandaalin seurauksena myos Harold Macmillanin johtama hallitus erosi. [5]

Keeler itse joutui kuudeksi kuukaudeksi vankilaan, silla han antoi Gordonista oikeuden edessa ensin vaaran valan , [7] jonka vuoksi mies sai kolmen vuoden vankeustuomion Keelerin pahoinpitelysta. Tuomio kumottiin joulukuussa 1963, ja sen jalkeen Keeleria syytettiin valeesta oikeuden edessa. Han tunnusti valehtelun, ja hanet tuomittiin vankeuteen. [8]

Keeler poseerasi valokuvaaja Lewis Morleylle , kun Profumo-skandaali oli viela huipussaan. Tunnetuimmasta kuvasta tuli Encyclopædia Britannican mukaan yksi 1960-luvun ikonisimmista valokuvista. Siina Keeler oli alastomana hajareisin puisella tuolilla. [5]

Omaelamakerrat ja kulttuuriviitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keeler vetaytyi julkisuudesta pian sen jalkeen, kun han vapautui vankilasta. Han kirjoitti kuitenkin viisi kirjaa elamastaan. Vuonna 1989 yhden kirjan pohjalta tehtiin elokuva Skandaali , jossa Keeleria naytteli Joanne Whalley . [8] Elokuvan oli tarkoitus olla tarkka kuva skandaalin vaiheista. Keelerin lasnaoloa ensi-illassa pidettiin hyvaksyntana, mutta Keeler itse kertoi, etta han tarvitsi 5 000 punnan osallistumispalkkion. Hanen mukaansa elokuva vaaristi kuvaa hanesta ja oli myos solvaava. [3]

Keeler julkaisi vuonna 2001 ”lopullisen selonteon”, jota viela muokattiin vuonna 2012 Profumon kuoleman jalkeen. Keeler esitti kirjassaan lukuisia todistamattomia vaitteita. Han kertoi, etta han odotti Profumon lasta, mutta hanet ajettiin tekemaan abortti. Keeler vaitti myos, etta Stephen Ward olisi ollut Neuvostoliiton agentti. Keelerin salaliittoteoriaan ei juurikaan uskottu. Toiset uskoivat, etta Keeler tavoitteli vain otsikoita. Toiset ajattelivat, etta Keeler ei ole itsekaan pystynyt jasentelemaan muistissaan vuosien 1961?1963 tapahtumia. [3]

Skandaali ei ollut ensimmainen Profumo-skandaalista tehty elokuva, silla The Christine Keeler Story ilmestyi jo vuonna 1963. [8] Vasta vuonna 2019 valmistunut kuusiosainen BBC Onen televisiosarja Christine Keelerin tapaus oli ensimmainen merkittava skandaalia kasitellyt televisiotuotanto. Siina Keeleria nayttelee Sophie Cookson . [9]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keeler otti myohemmin sukunimekseen Sloane. Han oli kahdesti naimisissa ja sai kummassakin avioliitossaan yhden pojan. Molemmat liitot paattyivat eroon. Christine Keeler kuoli keuhkoahtaumatautiin vuonna 2017. [1]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Caroline Davies: Christine Keeler, former model at heart of Profumo affair, dies at 75 The Guardian . 5.12.2017. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Mark Brown: Unseen Christine Keeler pictures to go on show Guardian . 21.7.2010. Viitattu 22.7.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Peter Stanford: Christine Keeler obituary: the woman at the heart of the Profumo affair The Guardian . 6.12.2017. Guardian News & Media Limited. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b Paul Kirkley: The Trial of Christine Keeler review: 1960s sex scandal still has the power to shock RadioTimes . 26.1.2020. Immediate Media Company Ltd. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Michael Ray: Christine Keeler Encyclopædia Britannica . 18.2.2020. Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b Olivia Petter: Who was Christine Keeler? The true story behind BBC drama about Profumo affair Independent . 30.12.2019. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b Neil Genzlinger: Christine Keeler, Central Figure in British ‘Scandal of the Century,’ Is Dead at 75 NYTimes.com . 5.12.2017. The New York Times Company. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d Christine Keeler obituary: Life of the Profumo scandal model BBC News . 5.12.2017. BBC. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Paul Kirkley: The Trial of Christine Keeler review: 1960s sex scandal still has the power to shock RadioTimes . 26.1.2020. Immediate Media Company Ltd. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Christine_Keeler&oldid=21502156 ”