Cetinje

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cetinje
Цети?е
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kartta
Cetinje

42°23′35″N , 18°55′19″E

www .cetinje .me

Cetinje (Цети?е) on kaupunki ja kunta Montenegron etelaosassa. Se on myos Montenegron entinen paakaupunki ja sijaitsee lahella Lov?en -vuorta, josta Montenegro on saanut nimensa.

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2003 Cetinjen alueella oli 33 619 asukasta, joista asui kaupungissa 15 137 ja kunnassa 18 482. Cetinjen asukkaista oli samana vuonna montenegrolaisia 90,67 prosenttia ja serbeja 4,61 prosenttia.

Cetinjen kaupungin vakiluvun kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • 14 088 (3. maaliskuuta 1981)
  • 15 946 (3. maaliskuuta 1991)
  • 15 137 (1. marraskuuta 2003)

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cetinjen perustaminen liittyy 1400-luvun historialliseen, poliittiseen ja taloudelliseen taustaan. Ottomaanien valloitussodat pakottivat Zetan (Montenegron historiallinen edeltajavaltio) hallitsijan Ivan Crnojevi?in siirtamaan maansa paakaupungin linnoitetusta ?abljakista turvallisempaan paikkaan, ensin Obodiin vuonna 1475 ja pian sen jalkeen Lov?en -vuoren rinteelle. Cetinjen kentalle, jonne han rakensi vuonna 1482 hovinsa ja pari vuotta taman jalkeen luostarin. Nimen tama uusi paakaupunki sai kaupungin lapi virtaavasta Cetina -joesta. Cetinjen luostarista tuli Zetan metropoliitan asuipaikka. Taman myota Cetinjesta tuli seka maallisen etta hengellisen hallinnon keskus. Kaupungin perustajan Ivan Crnojevi?in poika đurađ Crnojevi? perusti kaupunkiin etelaisen slaavialueen ensimmaisen kirjapainon, joka toimi vuosina 1493?1496. Ensimmainen kirja valmistui sielta vuonna 1494. [1]

Cetinjen nopea kehitys Crnojevi?in dynastian alaisuudessa katkesi aivan 1400-luvun lopulla. Vuonna 1499 Ottomaanien valtakunta valloitti suurimman osan Zetan valtiosta. Vain vuoristoalue Crnojevi?joen ja Kotorinlahden valilla jai itsenaiseksi ja sita alettiin kutsua taman jalkeen Montenegroksi.

Seuraavien kahden vuosisadan aikana Cetinjen kehitys pysahtyi. Kaupunki oli usein Venetsian ja Ottomaanien valtakunnan hyokkaysten alaiseksi. Tuona aikana muun muassa Cetinjen hallitsijan palatsi ja luostari tuhoutuivat. Kaupungin uusi kukoistus alkoi vuonna 1697, jolloin Danilo Petrovi? perusti Petrovi?in dynastian.

Danilonin ja hanen seuraajiensa aika kului kuitenkin vapautussodissa ja maan yhtenaisyyden lujittamisessa, joten paakaupungin aikaa paakaupungin kehittamiselle ei juuri jaanyt. Vasta Petar I Petrovi? Njego?in valtakaudella alettiin paakaupungin infrastuktuuria kehittaa. Vuonna 1838 valmistui uusi kuninkaallinen palatsi nimeltaan Biljarda . Kaupungin kasvaessa myos paljon muita uusia rakennuksia rakennettiin.

Montenegron itsenaisyys tunnustettiin virallisesti Berliinin kongressissa vuonna 1878 , jonka jalkeen paakaupunkiin rakennettiin useita lahetystorakennuksia Euroopan valtiolle, muun muassa Ranskalle , Venajalle , Englannille , Italialle ja Itavalta-Unkarille . Ruhtinas (myohemmin kuningas) Nikola I Petrovi?in valtakaudella paakaupungin rakentaminen jatkui muun muassa rakentamalla useita julkisia rakennuksia, kuten kaupungin ensimmainen hotelli Lokanda , uusi kuninkaallinen palatsi, tyttokoulu ja sairaala. Vuoden 1910, jolloin Montenegrosta tuli kuningaskunta, jalkeen rakennettiin valtiovallan symboli hallitusrakennus.

Ensimmaisen maailmansodan jalkeen Montenegro liitettiin Jugoslavian kuningaskuntaan ja Cetinje ei ollut enaa valtiollinen paakaupunki. Tosin siita tuli Zeta-nimisen hallintoalueen paakaupunki. Kun toisen maailmansodan jalkeen Jugoslaviasta tuli sosialistinen valtio, perustettiin Montenegron sosialistinen tasavalta, jonka paakaupungiksi tuli Josip Broz Titon mukaan Titograd ( Podgorican tuolloinen nimi).

Turismi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisen maailmansodan jalkeen Cetinje ei noussut turistien suosioon pitkaan aikaan. Kaupunkia kehitettiinkin tuolloin teollisuuskaupungin suuntaan, perustamalla muun muassa kenka ja makeisteollisuutta. Nama tehtaat lopettivat toimintansa kommunismin romahduksen myota. Taman jalkeen Cetinjea alettiin markkinoida taas turistikaupunkina. Turisteja kaupunkiin houkuttelevat ennen kaikkea Montenegron vaiheikas historia.

Turistikohteita ovat muun muassa Cetinjen luostari, Vla?kan kirkko (1450), entinen kuninkaallinen palatsi Biljarda, useat museot, Zetskin kuninkaallinen teatteri seka useat upeat entiset ulkomaiden lahetystot. Montenegron kansalliskirjasto toimii vuonna 1910 rakennetuissa, Ranskan ja Italian aiemmissa lahetystorakennuksissa. [2]

Yksityistamisen ja joidenkin hallinnonosien siirtaminen Podgoricasta Cetinjeen odotetaan vaikuttavan Cetinjen toipumiseen ja nousemiseen Montenegron merkittavien turistikohteiden joukkoon.

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cetinje sijaitsee Budvasta Podgoricaan johtavan kaksikaistaisen moottoritien varrella. Kumpaankin kaupunkiin on noin 30 kilometrin matka. Cetinjesta johtaa myos vanha tie Kotoriin . Tivatin lentokentalle on matkaa 50 kilometria ja Podgorican lentokentalle puolestaan 55 kilometria.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Ivan S. Vuk?evi?: Cultural heritage of Montenegrin Royal Dynasties XIV-XVI century : Retrospective of of Musical Traces in legacy of rulers of Medieval and Renaissance Principality of Zeta (pdf) Conference paper for Conference: The Courts in Europe - Musical Iconography and Princely Power' ('Le Corti in Europa - Iconografia Musicale e Potere Principesco') . 2011. Viitattu 15.1.2018. (englanniksi)
  2. Buildings Montenegron kansalliskirjasto, nb-cg.me. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)