Caterina Sforza.
Lorenzo di Credin
maalaus (noin 1481?1483).
Caterina Sforza
tai
Caterina Sforza Riario
(
1463
?
28. toukokuuta
1509
Firenze
) oli
Forlin
kreivitar ja
Imolan
valtiatar. Miehensa
Girolamo Riarion
kuoleman jalkeen Caterina Sforza toimi poikansa
Ottavianon
sijaishallitsijana.
[1]
Caterina Sforza oli
Galeazzo Maria Sforzan
ja
Lucrezia Landrianin
avioton tytar. Tultuaan
Milanon herttuaksi
Galeazzo Maria Sforza tunnusti Caterinan tyttarekseen ja naitti hanet vuonna 1477 paavi
Sixtus IV
:n veljenpojalle ja Imolan kreiville Girolamo Riariolle.
[1]
Caterina asui miehensa kanssa Rooman
Castel Sant’Angelossa
, kun Riario toimi paavin palveluksessa. Riario sai paavilta myos Forlin herruuden vuonna 1480. Riarion vuonna 1488 tapahtuneen salamurhan jalkeen Caterina sulkeutui Ravaldinon linnoitukseen Forlissa. Kaupunki luovutettiin paaville, kunnes Sforzan ja Bentivoglion yhdistynyt armeija palautti vallan takaisin Caterina Sforzalle. Caterina Sforza toimi sen jalkeen poikansa Ottaviano Riarion sijaishallitsijana seka Forlissa etta Imolassa.
[1]
Tosiasiassa Caterina hallitsi yhdessa rakastajansa
Giacomo Feon
kanssa, ja Caterinasta tuli vaikutusvaltainen tekija Italian politiikassa. Han tuki aluksi Aragoniaa, sen jalkeen Ranskaa. Feon kuoleman jalkeen Caterina meni salaa naimisiin
Giovanni di Pierfrancesco de’ Medicin
kanssa. Heille syntyi poika,
Giovanni delle Bande Nere
, josta tuli sittemmin kuuluisa
kondottieeri
.
[1]
Paavi
Aleksanteri VI
julisti vuonna 1499, etta feodaaliherroilla ei enaa ollut hallintaoikeuksia maihinsa. Tama koski myos Imolaa ja Forlia, ja Caterina Sforza joutui puolustautumaan kiivaasti paavin pojan
Cesare Borgian
hyokkayksia vastaan. Lopulta Caterina antautui vuonna 1500, ja hanet vietiin Roomaan. Caterina Sforza vapautettiin kuitenkin Ranskan vaatimuksesta, ja han vetaytyi elakkeelle
Toscanaan
. Caterina Sforza kuoli Firenzessa vuonna 1509.
[1]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
