Carl W. Stalling ( 10. marraskuuta 1891 Lexington , Missouri ? 29. marraskuuta 1972 ) ^[1] oli yhdysvaltalainen animaatiomusiikin saveltaja ja sovittaja. Han tyoskenteli pitkaan Warner Bros. -tuotantoyhtiolle ja hanet muistetaan varsinkin suosittujen Merrie Melodies - ja Looney Tunes -sarjojen musiikeista.

Stallingin vanhemmat olivat saksalaistaustaisia siirtolaisia. ^[2] Stalling aloitti uransa elokuvateatterin urkurina mykkaelokuvien aikana ja sai jo tuolloin tilaisuuden improvisoida musiikkia elokuviin. Tyoskennellessaan Kansas Cityssa elokuvateatterin orkesterinjohtajana han tutustui nuoreen Walt Disneyyn , joka palkkasi hanet vuonna 1928 ryhtyessaan tuottamaan aanella varustettuja animaatioita. Stalling savelsi musiikin noin viiteentoista Disney -yhtion varhaiseen lyhytanimaatioon, mukaan lukien Silly Symphonies -sarjan ensimmaiseen osaan The Skeleton Danceen (1929). Stalling myos aaninaytteli Mikki Hiirta yhdessa varhaisessa animaatiossa. Stalling lahti Disneylta vuonna 1930 ja tyoskenteli seuraavan kuuden vuoden aikana eri animaatiostudioilla, pisimpaan Disneylta samaan aikaan lahteneen Ub Iwerksin palkkalistoilla. ^{[3] [1]}

Vuonna 1936 Stalling palkattiin Warner Bros.:ille, jossa han toimi studion animaatio-osaston musiikillisena johtajana vuoteen 1958. Han savelsi tana aikana musiikin noin 600 lyhyeen piirrosanimaatioon, joiden ohjaajina toimivat muun muassa Robert McKimson , Bob Clampett , Chuck Jones ja Tex Avery . Stalling tyoskenteli nopeassa tahdissa ja savelsi yhden lyhytelokuvan viikossa. Aanityksissa hanella oli kaytossaan Milt Franklynin johtama Warner Bros.:in 50 soittajan orkesteri. Stallingin aikana Warnerin animaatiosarjat saivat kuuluisat tunnusmusiikkinsa: Merrie Melodies -sarjan tunnuksena toimi instrumentaalinen versio laulusta ”Merrily We Roll Along” ja Looney Tunes -sarjan tunnuksena vastaavasti ”The Merry-Go-Round Broke Down”. Stalling kehitti myos tuotantoyhtion alkutunnuksen yhteydessa kaytetyn musiikillisen aaniefektin, sahkokitaran kielella luodun ponnahtavan aanen. ^[1]

Stallingin animaatiosavellyksille oli ominaista musiikin kytkeytyminen tiukasti valkokankaalla tapahtuneeseen toimintaan, mika merkitsi poikkeamista perinteisista saveltamisen periaatteista kuten teemojen kehittelysta. ^[1] Stallingin onkin sanottu luoneen animaatiomusiikin savellystyylin, jossa musiikki on alistettu kuvalle, ja jota on kutsuttu pilkallisesti ”mikkihiireilyksi” ( Mickey mousing ). Toisaalta jotkut ovat ylistaneet Stallingia postmodernismin edellakavijaksi elokuvamusiikissa hanen yhdistellessaan eri tyylilajeista poimittuja elementteja perinteiset musiikkiteosten muodot rikkoen. ^[4] Hanella oli tapana lainata musiikissaan runsaasti valmiiksi tunnettuja melodioita ja han yhdisteli rohkeasti klassista musiikkia , jazzia , kansanlauluja ja aikansa pop-musiikkia . Erityisen mielellaan han lainasi Raymond Scottin saveltamaa kokeilevaa viihdemusiikkia, johon Warner Bros. oli hankkinut oikeudet. ^[1] Stalling kaytti myos vitsikkaita musiikillisia lainauksia, esimerkiksi instrumentaalisia melodianpatkia lauluista, joiden sanat sopivat kunkin kohtauksen sisaltoon. ^[5]

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Espanja Ranska BnF data Saksa Israel Belgia Yhdysvallat Taiteenala MusicBrainz Henkilot Trove Muut Europeana SNAC IdRef