Brittienglanti
on
Britanniassa
eli Englannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa puhuttua
englannin kielta
kaikkine paikallismurteineen, aksentteineen ja muine kielimuotoineen.
[1]
Brittienglannin
yleiskielta
kutsutaan oxfordinenglanniksi.
[2]
Sen standardi aantamistapa (
engl.
Received Pronunciation
, RP) perustuu etelaisen Englannin oppineeseen puhetapaan.
[3]
RP on perinteisesti ylaluokan suosima ei-alueellinen aksentti, jota myos kaytetaan englannin opetuksessa ulkomaalaisille ja kansallisen yleisradioyhtion
BBC:n
lahetyksissa. Briteista RP:ta on aina puhunut alle kolme prosenttia vaestosta. Sita kutsutaan usein brittienglannin korrekteimmaksi ja parhaaksi aantamistavaksi, mutta joillekin se tuo mieleen snobismin, hienostelun ja puhujansa etuoikeutetun aseman. RP eroaa englannin muista aksenteista ennen kaikkea vokaalien aantamisessa.
[4]
Englannissa puhuttu englanti, ”englanninenglanti”, voidaan jakaa kaakkoisiin, lounaisiin, midlandsilaisiin, itaanglialaisiin ja pohjoisiin murteisiin. Kaakkoismurteita puhutaan paakaupunki
Lontoossa
ja sen ymparistossa. Niista tunnetuimpia on Ita-Lontoon tyovaeston
cockney
. Lontoossa kuulee paljon myos
Karibialta
tulleiden mustien siirtolaisten englantia.
Midlandsin
murteita puhutaan esimerkiksi
Birminghamissa
.
Pohjoisista murteista
merkittavimpia ovat
Yorkshiren
,
Lancashiren
ja
Cumbrian
murteet seka
geordie
. Lancashiren murretta puhutaan esimerkiksi
Manchesterissa
ja
Liverpoolissa
(
scouse
).
[5]
Walesinenglannissa on vaikutteita
kymrin
kielesta etenkin Walesin pohjoisosissa. Walesinenglanti kuulostaa hiukan ”laulavalta”.
[6]
Skotlanninenglanti muistuttaa
skotin kielta
, jota pidetaan kuitenkin yleensa omana kielenaan. Skotlanninenglannin aantamykselle on tyypillista esimerkiksi /r/:n aantaminen yksitaryisesti [?].
[7]
Brittienglannin ja
amerikanenglannin
sanastossa on monia eroja. Selvimmat erot aantamisessa ovat brittienglannin pitka a (amerikanenglannissa a), lyhyt o (amerikanenglannissa avoin a) ja t (amerikanenglannissa usein d). Myos yksittaisten sanojen aantamisessa on eroja.
[8]
- Tom McArthur:
The Oxford Guide to World English
. Oxford University Press, 2002.
ISBN 9780198662488
.
- ↑
McArthur 2002, s. 34.
- ↑
Englanti?suomi suursanakirja
. Kahdeksas painos. Hakusana ”Received Standard [English]”. Valitut palat, 1995.
ISBN 951-584-128-3
.
- ↑
The Concise Oxford Dictionary
. Kymmenes painos. Hakusana ”received pronunciation”. Oxford University Press, 2000.
ISBN 0-19-860259-6
.
- ↑
McArthur 2002, s. 34, 39?44.
- ↑
McArthur 2002, s. 45?67.
- ↑
McArthur 2002, s. 109?111.
- ↑
McArthur 2002, s. 96?99.
- ↑
You Talk Like Where You Come From
Etalukio
. Opetushallitus.
Arkistoitu
11.11.2007. Viitattu 6.3.2012.