Borgia
|
(Borja)
|
|
Maa
|
Espanja
,
Italia
,
Ranska
|
Arvonimet
|
- paavi
- kardinaali
- Teanon ruhtinas
- Carinolan ruhtinas
- Tricaricon ruhtinas
- Andrian ruhtinas
- Venafron ruhtinas
- Piombinon ruhtinas
- Squillacen ruhtinas
- Espanjan grande
- Gandian herttua
- Sessan herttua
- Valentinoisin herttua
- Urbinon herttua
- Romagnan herttua
- Nepin herttua
- Camerinon herttua
- Palestrinan herttua
- Llombain markiisi
- Navarresin markiisi
- Dyoisin kreivi
- Alviton kreivi
- Mayalden kreivi
|
Perustaja
|
Domingo de Borja
|
Perustamisvuosi
|
1360
[1]
|
Kansallisuus
|
espanjalainen
|
Infobox OK
|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
Tarkennus:
Ainoa lahde on vaatimaton sukupuu; siihenkaan ei viitata
|
Borgia
(myos
Borja
,
Borjia
ja
Borges
) on paaveistaan tunnettu espanjalainen aatelissuku, joka on alkujaan lahtoisin
Valencian
seudulta historiallisesta
Aragonian kuningaskunnasta
. Nimensa suku sai omistamastaan lahjoitusmaasta
Zaragozan
Borjassa.
Politiikassa ja kirkollisissa viroissa vaikuttanut suku nousi merkittavaan asemaan
renessanssin
aikaisessa Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla. Kolme suvun jasenta eteni aina paaviksi asti:
Alfons de Borja
eli
Calixtus III
(1455?1458),
Roderic Llancol i de Borja
eli
Aleksanteri VI
(1492?1503) ja
Giovanni Battista Pamphili
eli
Innocentius X
(1644?1655). Aleksanteri VI:n lienee tunnetuin Borgia-paaveista, jonka elama on myos innoittanut myohempaa modernia populaarikulttuuria. Lisaksi historiassa muistetaan hyvin hanen lapsensa
Juan Borgia
,
Cesare Borgia
,
Joffre Borgia
ja
Lucrezia Borgia
. Paavi Aleksanteri VI oli merkittava renessanssitaiteen mesenaatti. Tuon ajan Borgiat saivat vaikutusvaltaisia vihamiehia
Medicin
ja
Sforzan
kaltaisista italialaisista ylimyssuvuista seka kirkonpiirista aina karismaattista munkki
Girolamo Savonarolaa
myoten. Jo aikalaiset syyttivat Borgioita poikkeuksellisen raskaasta korruptiosta ja riettaista elamantavoista, kuten myos lukuisista murhista ja muista julmuuksista. Suvun nimesta onkin muodostunut synonyymi yleiselle moraalittomuudelle ja haikailemattomyydelle.
Monet Borgiat muuttivat Espanjan siirtomaa-aikoina Etela-Amerikkaan, jossa suku elaa viela tanakin paivana. Viimeinen mieslinjassa periytyava sukuhaara elaa
Chilessa
ja
Ecuadorissa
. Tunnetuin nykyajan Borgia-suvun edustaja on Ecuadorin entinen presidentti, tohtori
Rodrigo Borja Cevallos
.
Paavi Aleksanteri VI:n eli Rodrigo Borgian poika
Joffre Borgia
(1482?1516) avioitui Napolin kuninkaan
Alfonso II:n
tyttaren
Sancia (Sancha) Aragonialaisen
kanssa saaden laanityksikseen Squillacen ruhtinaskunnan (1494) ja Alviton herttuakunnan (1497).
Joffre menetti Alviton vaimonsa kuoltua vuonna 1506, mutta onnistui pitamaan Squillacen hallussaan ja avioitui Maria de Milan kanssa. Heidan poikansa Francesco Borgia peri Squillacen. Francescon jalkeen ruhtinaana seurasi Giovanni ja taman jalkeen Pietro. Squillacen viimeinen Borgia-hallitsija oli
Anna e Donna Antonia Borgia D’Aragona
, jonka kuoltua ruhtinaskunta siirtyi
Molempain Sisiliain kuningaskunnan
Bourboneille
. Taman jalkeen Napolissa tai Espanjassa elavat Borgiat hallitsivat maitaan kuvernooriensa kautta.
Joffren veli Juan Borgia avioitui
Ferdinand Katolilaisen
tyttaren
Maria Henriquez de Lunan
kanssa. Juan Borgia peri veljeltaan
Pedro Luis de Borjalta
(
ital.
Pier Luigi de Borgia
)
Gandian
herttuakunnan vuonna 1491. Hanen poikansa ja jarjestyksessaan 3. Gandian herttua Juan de Borja y Enriquez de Luna avioitui Ferdinand Katolilaisen aviottoman lapsen, Zaragozan ja Valencian arkkipiispan,
Alonso de Aragonin
tyttaren
Juana de Aragonin
kanssa.
Juanin ja Juanan poika
Francesco Borgia de Candia d'Aragon
(1510?1572) on yksi tunnetuimmista Borgia-suvun jasenista. Han sai koulutuksensa
Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan
keisarin
Kaarle V:n
hovissa ja avioitui 16-vuotiaana portugalilaisen aatelisneidon Eleanor de Castro Melo e Menezesin kanssa
Madridissa
. Liitosta syntyi kahdeksan lasta. Vuonna 1539 Francescosta tuli vain 29-vuotiaana Katalonian varakuningas ja nelja vuotta myohemmin han peri isaltaan Gandian herttuakunnan. Francescon vaimo kuoli vuonna 1546 ja han paatti liittya jesuiittioihin. Vuonna 1550 han luopui kaikista hallitsija- ja aatelisarvoistaan poikansa Luis de Borja-Aragon y de Castro-Melon hyvaksi. Francesco alkoi tavalliseksi jesuiittapapiksi kieltaytyen kardinaalin punaisesta hatusta. Vuonna 1556 Francesco Borgia valittiin koko jesuiittajarjeston johtajaksi. Han lahetti lahetyssaarnaajia ympari maailmaa ja perusti Roomaan
Gregoriaanisen yliopiston
. Vuonna 1624 Francesco julistettiin autuaaksi ja vuonna 1670 pyhimykseksi nimella Franciscus Borgia.
Francescon pojan Candian 6. herttuan Francisco Tomas de Borja y Centellasin pojasta
Gaspar de Borja y Velascosta
(1580?1645) tuli Espanjan katolisen kirkon korkein johtaja eli Espanjan primaatti, Sevillan ja Toledon arkkispiispa seka Napolin varakuningas. Han myos toimi paavin konsistorin jasenena ja Espanjan suurlahettilaana Roomassa.
Candian herttuoiden jalkelaisten kautta Borgian suku on edelleen elossa. Rodrigo Borgiasta eli paavi Aleksanteri VI:sta suorassa mieslinjassa periytyvat jalkelaiset elavat talla hetkella Chilessa ja Ecuadorissa. Nykypaivana merkittavimpaan asemaan edennyt Borgia-suvun jasen on Ecuadorin entinen sosialistipresidentti (1988-1992) tohtori Rodrigo Borja Cevallos, joka on paavi Aleksanteri VI:n ja taman rakastajattaren Vanozza dei Cattanein jalkelainen suoraan alenevassa polvessa.
- Alfonso de Borgia (1378?1458), vuosina 1455?1458 paavi
Calixtus III
- Rodrigo Borgia (1431?1503), vuosina 1492?1503 paavi
Aleksanteri VI
- Cesare Borgia
(1475?1507), italialainen kardinaali, poliitikko ja kondottieeri, Rodrigo Borgian poika
- Lucrezia Borgia
(1480?1519), Modenan ja Ferraran herttuatar, Rodrigo Borgian tytar
- Rodrigo Borja Cevallos
(s. 1935), Ecuadorin presidentti 1988?1992
- Pier Luigi de Borgia
(Pedro Luis de Borja), 1. herttua.
- Giovanni Borgia
(Juan de Borja), 2. herttua.
- Juan de Borja y Enriquez de Luna (1495?1543), 3 herttua.
- Pyha Francis Borgia
(1510?1572), 4. herttua, pappi, jesuiitta ja pyhimys
- Carlos de Borja y Aragon
, 5. herttua.
- Francisco Tomas de Borja Aragon y Centelles, 6. herttua.
- Francisco Carlos de Borja Aragon y Centelles, 7. herttua.
- Francisco Diego Pascual de Borja Aragon y Centelles, 8. herttua.
- Francisco Carlos de Borja Aragon y Centelles, 9. herttua.
- Pascual Francisco de Borja Aragon y Centelles, 10. herttua.
- Luis Ignacio Francisco Juan de Borja Aragon y Centelles, 11. herttua
- Maria Ana Antonia Luisa de Borja Aragon y Centelles, 12. herttuatar (k. 1748)