Borgia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Borgia
(Borja)
Maa Espanja , Italia , Ranska
Arvonimet


  • paavi
  • kardinaali
  • Teanon ruhtinas
  • Carinolan ruhtinas
  • Tricaricon ruhtinas
  • Andrian ruhtinas
  • Venafron ruhtinas
  • Piombinon ruhtinas
  • Squillacen ruhtinas
  • Espanjan grande
  • Gandian herttua
  • Sessan herttua
  • Valentinoisin herttua
  • Urbinon herttua
  • Romagnan herttua
  • Nepin herttua
  • Camerinon herttua
  • Palestrinan herttua
  • Llombain markiisi
  • Navarresin markiisi
  • Dyoisin kreivi
  • Alviton kreivi
  • Mayalden kreivi
Perustaja Domingo de Borja
Perustamisvuosi 1360 [1]
Kansallisuus espanjalainen
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Ainoa lahde on vaatimaton sukupuu; siihenkaan ei viitata

Borgia (myos Borja , Borjia ja Borges ) on paaveistaan tunnettu espanjalainen aatelissuku, joka on alkujaan lahtoisin Valencian seudulta historiallisesta Aragonian kuningaskunnasta . Nimensa suku sai omistamastaan lahjoitusmaasta Zaragozan Borjassa.

Politiikassa ja kirkollisissa viroissa vaikuttanut suku nousi merkittavaan asemaan renessanssin aikaisessa Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla. Kolme suvun jasenta eteni aina paaviksi asti: Alfons de Borja eli Calixtus III (1455?1458), Roderic Llancol i de Borja eli Aleksanteri VI (1492?1503) ja Giovanni Battista Pamphili eli Innocentius X (1644?1655). Aleksanteri VI:n lienee tunnetuin Borgia-paaveista, jonka elama on myos innoittanut myohempaa modernia populaarikulttuuria. Lisaksi historiassa muistetaan hyvin hanen lapsensa Juan Borgia , Cesare Borgia , Joffre Borgia ja Lucrezia Borgia . Paavi Aleksanteri VI oli merkittava renessanssitaiteen mesenaatti. Tuon ajan Borgiat saivat vaikutusvaltaisia vihamiehia Medicin ja Sforzan kaltaisista italialaisista ylimyssuvuista seka kirkonpiirista aina karismaattista munkki Girolamo Savonarolaa myoten. Jo aikalaiset syyttivat Borgioita poikkeuksellisen raskaasta korruptiosta ja riettaista elamantavoista, kuten myos lukuisista murhista ja muista julmuuksista. Suvun nimesta onkin muodostunut synonyymi yleiselle moraalittomuudelle ja haikailemattomyydelle.

Monet Borgiat muuttivat Espanjan siirtomaa-aikoina Etela-Amerikkaan, jossa suku elaa viela tanakin paivana. Viimeinen mieslinjassa periytyava sukuhaara elaa Chilessa ja Ecuadorissa . Tunnetuin nykyajan Borgia-suvun edustaja on Ecuadorin entinen presidentti, tohtori Rodrigo Borja Cevallos .

Suvun historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paavi Aleksanteri VI:n eli Rodrigo Borgian poika Joffre Borgia (1482?1516) avioitui Napolin kuninkaan Alfonso II:n tyttaren Sancia (Sancha) Aragonialaisen kanssa saaden laanityksikseen Squillacen ruhtinaskunnan (1494) ja Alviton herttuakunnan (1497).

Joffre menetti Alviton vaimonsa kuoltua vuonna 1506, mutta onnistui pitamaan Squillacen hallussaan ja avioitui Maria de Milan kanssa. Heidan poikansa Francesco Borgia peri Squillacen. Francescon jalkeen ruhtinaana seurasi Giovanni ja taman jalkeen Pietro. Squillacen viimeinen Borgia-hallitsija oli Anna e Donna Antonia Borgia D’Aragona , jonka kuoltua ruhtinaskunta siirtyi Molempain Sisiliain kuningaskunnan Bourboneille . Taman jalkeen Napolissa tai Espanjassa elavat Borgiat hallitsivat maitaan kuvernooriensa kautta.

Joffren veli Juan Borgia avioitui Ferdinand Katolilaisen tyttaren Maria Henriquez de Lunan kanssa. Juan Borgia peri veljeltaan Pedro Luis de Borjalta ( ital. Pier Luigi de Borgia ) Gandian herttuakunnan vuonna 1491. Hanen poikansa ja jarjestyksessaan 3. Gandian herttua Juan de Borja y Enriquez de Luna avioitui Ferdinand Katolilaisen aviottoman lapsen, Zaragozan ja Valencian arkkipiispan, Alonso de Aragonin tyttaren Juana de Aragonin kanssa.

Juanin ja Juanan poika Francesco Borgia de Candia d'Aragon (1510?1572) on yksi tunnetuimmista Borgia-suvun jasenista. Han sai koulutuksensa Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n hovissa ja avioitui 16-vuotiaana portugalilaisen aatelisneidon Eleanor de Castro Melo e Menezesin kanssa Madridissa . Liitosta syntyi kahdeksan lasta. Vuonna 1539 Francescosta tuli vain 29-vuotiaana Katalonian varakuningas ja nelja vuotta myohemmin han peri isaltaan Gandian herttuakunnan. Francescon vaimo kuoli vuonna 1546 ja han paatti liittya jesuiittioihin. Vuonna 1550 han luopui kaikista hallitsija- ja aatelisarvoistaan poikansa Luis de Borja-Aragon y de Castro-Melon hyvaksi. Francesco alkoi tavalliseksi jesuiittapapiksi kieltaytyen kardinaalin punaisesta hatusta. Vuonna 1556 Francesco Borgia valittiin koko jesuiittajarjeston johtajaksi. Han lahetti lahetyssaarnaajia ympari maailmaa ja perusti Roomaan Gregoriaanisen yliopiston . Vuonna 1624 Francesco julistettiin autuaaksi ja vuonna 1670 pyhimykseksi nimella Franciscus Borgia.

Francescon pojan Candian 6. herttuan Francisco Tomas de Borja y Centellasin pojasta Gaspar de Borja y Velascosta (1580?1645) tuli Espanjan katolisen kirkon korkein johtaja eli Espanjan primaatti, Sevillan ja Toledon arkkispiispa seka Napolin varakuningas. Han myos toimi paavin konsistorin jasenena ja Espanjan suurlahettilaana Roomassa.

Candian herttuoiden jalkelaisten kautta Borgian suku on edelleen elossa. Rodrigo Borgiasta eli paavi Aleksanteri VI:sta suorassa mieslinjassa periytyvat jalkelaiset elavat talla hetkella Chilessa ja Ecuadorissa. Nykypaivana merkittavimpaan asemaan edennyt Borgia-suvun jasen on Ecuadorin entinen sosialistipresidentti (1988-1992) tohtori Rodrigo Borja Cevallos, joka on paavi Aleksanteri VI:n ja taman rakastajattaren Vanozza dei Cattanein jalkelainen suoraan alenevassa polvessa.

Suvun tunnettuja jasenia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Candian herttuat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Pier Luigi de Borgia (Pedro Luis de Borja), 1. herttua.
  2. Giovanni Borgia (Juan de Borja), 2. herttua.
  3. Juan de Borja y Enriquez de Luna (1495?1543), 3 herttua.
  4. Pyha Francis Borgia (1510?1572), 4. herttua, pappi, jesuiitta ja pyhimys
  5. Carlos de Borja y Aragon , 5. herttua.
  6. Francisco Tomas de Borja Aragon y Centelles, 6. herttua.
  7. Francisco Carlos de Borja Aragon y Centelles, 7. herttua.
  8. Francisco Diego Pascual de Borja Aragon y Centelles, 8. herttua.
  9. Francisco Carlos de Borja Aragon y Centelles, 9. herttua.
  10. Pascual Francisco de Borja Aragon y Centelles, 10. herttua.
  11. Luis Ignacio Francisco Juan de Borja Aragon y Centelles, 11. herttua
  12. Maria Ana Antonia Luisa de Borja Aragon y Centelles, 12. herttuatar (k. 1748)

Kuvagalleria suvun jasenista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Borgia&oldid=21860637 ”