Biologi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Biologi on luonnontieteilija, jonka tyo liittyy biologiaan eli elavaan luontoon. Biologia on hyvin laaja-alainen tieteenala ja usein puhutaankin biotieteista. Biologeja tyoskentelee hyvin monipuolisesti erilaisissa tehtavissa useimpien erilaistuessa johonkin tiettyyn biologian osa-alueeseen. Biologit tyoskentelevat asiantuntijatehtavissa mm. tutkimuksen, opetuksen ja hallinnollisen tyon parissa. [1]

Biokemistit Carl ja Gerty Cori (kuvassa) saivat Nobelin fysiologian tai laaketieteen palkinnon vuonna 1947 yhdessa fysiologi Bernardo Houssayn kanssa. [1]

Erikoistuneita biologeja

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hydrobiologit tutkivat vesielioita, vesiymparistojen elioyhteisoja seka niiden vuorovaikutusta elinymparistonsa kanssa. Limnologit tutkivat suolattomia sisavesia, meribiologit murtovesia ja meria ja kala- ja kalastusbiologit ensisijaisesti kalojen ekologiaa ja vesien luonnonvarojen kayttoa. [2]

Carl von Linne , yksi tunnetuimmista modernin biologian uranuurtajista.

Biokemistit tutkivat erilaisten biomolekyylien kuten proteiinien, lipidien, hiilihydraattien ja nukleiinihappojen rakennetta ja toimintaa pyrkien ymmartamaan mm. erilaisten biologisten prosessien ja sairauksien mekanismeja kemiallisella tasolla. [3]

Mikrobiologit tutkivat mikrobien kuten bakteerien, virusten, levien, sienten seka alkuelainten elintoimintoja, rakennetta ja niiden kayttoa biotekniikassa. Mikrobiologia on monipuolinen biologian ala. Virologit ovat viruksia tutkivia mikrobiologeja. Mikrobiekologia tutkii mikrobien vuorovaikutuksia elinymparistonsa kanssa ja laaketieteellinen mikrobiologia taudinaiheuttajamikrobeja. [4] Muita mikrobiologian osa-alueita ovat mm. elintarvikemikrobiologia ja ymparistomikrobiologia .

Perinnollisyystieteilijat eli geneetikot tutkivat elioiden perinnollisyytta ja perintotekijoiden eli geenien rakennetta, toimintaa ja muuntelua. Tutkimuskohteiden kirjo on laaja vaihdellen molekyylitasolta soluihin ja yksiloihin seka edelleen populaatiosta kokonaisiin lajeihin. [5]

Biologit voivat erikoistua edella mainittujen alojen lisaksi myos mm. kehitysbiologiaan , elaintieteeseen , kasvitieteeseen , fysiologiaan , anatomiaan , molekyylibiologiaan , biotekniikkaan , astrobiologiaan , ekologiaan , evoluutiobiologiaan tai ymparistobiologiaan .

Tunnettuja biologeja

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Nimi Maa Elinaika Tutkimusalue, kommentteja
Carl von Linne Ruotsi 1707 ? 1778 Kehitti modernin taksonomian perusteet
Charles Darwin Englanti 1809 ? 1882 Kehitti evoluutioteorian
Karl Wilhelm von Nageli Sveitsi 1817 ? 1891 Loysi kromosomit ensimmaisena
George Emil Palade Romania 1912 ? 2008 Loysi monia soluelimia, mm. mitokondriot
Jean-Baptiste Lamarck Ranska 1744 ? 1829 Kilpaileva teoria Darwinin teorialle, vakiinnutti monia biolog. termeja
Konrad Lorenz Itavalta 1903 ? 1989 Modernin etologian kehittaja
Friedrich Miescher Saksa 1844 ? 1895 Eristi DNA:n ensimmaisen kerran
  1. a b Ammattinetti.fi: Biologia . Tyo- ja elinkeinoministerio, 2013. Viitattu 23.12.2013
  2. Akvaattiset tieteet . Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 23.12.2013
  3. Biokemia. Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 23.12.2013
  4. Yleinen mikrobiologia . Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 24.12.2013
  5. Perinnollisyystiede . Helsingin yliopisto, 2006. Viitattu 24.12.2013
Tama biologiaan liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.