Bessarabia
(
romaniaksi
Basarabia
) on
muinainen maakunta
Ita-Euroopassa
, joka kasittaa suurimman osan nykyisesta
Moldovasta
ja osan
Ukrainasta
. Sen rajoina ovat
Dnestr
pohjoisessa ja idassa,
Prut
lannessa ja
Tonava
seka
Mustameri
etelassa. Kooltaan alue on noin 45 600 km². Alueen keskuskaupunki on Moldovan paakaupunki
Chi?in?u
, jota kutsuttiin aikaisemmin myos suomen kielessa venalaisittain Ki?injoviksi.
Bessarabia on hedelmallista seutua, paaasialliset tuotteet ovat
sokerijuurikas
,
auringonkukat
,
vehna
,
maissi
,
tupakka
,
viinirypaleet
ja
hedelmat
.
Alueen nimi tulee luultavasti
valakialaisesta
Basarabin suvusta, joka hallitsi alueen etelaosaa
[1]
.
Alue on kuulunut 1400-luvulta
Moldavian ruhtinaskunnalle
,
Osmanien valtakunnalle
1513?1812, vuodesta 1812
Venajan keisarikunnalle
,
Romanialle
ja
Neuvostoliitolle
, ja nykyaan se kuuluu Ukrainalle, Romanialle ja Moldovalle. Asukkaat ennen
toista maailmansotaa
olivat
moldavialaisia
(2/3),
ukrainalaisia
,
bulgaareja
,
venalaisia
ja
juutalaisia
.
Vuosina 1711?1812 Venaja miehitti alueen viisi kertaa. Vuoden 1812
Bukarestin sopimus
antoi Moldavian ruhtinaskunnan itaosan Venajalle, jossa aluetta kutsuttiin Bessarabiaksi.
Krimin sodan
paatteeksi 1856 osa Bessarabiaa luovutettiin takaisin Moldavialle. Chi?in?usta (venajaksi Ki?injov) tuli nyt rajaseutua. Vuonna 1859 Moldavia ja
Valakia
yhdistyivat
Romanian
kuningaskunnaksi, joka julistautui itsenaiseksi 1877
Turkin sodan
aikana. Etelaosa Bessarabiasta joutui sodan jalkeen 1878 jalleen Venajalle. Vuonna 1873 Bessarabiasta muodostettiin erillinen
Bessarabian kuvernementti
.
Bessarabia kuului
Venajan juutalaisille sallittuun asuinalueeseen
, ja sinne muutti lisaa juutalaisia, kun alue liitettiin 1812 Venajaan. Juutalaisia oli kuitenkin kielletty asumasta raja-alueella vuodesta 1839, ja heille oli pakollinen asevelvollisuus vuodesta 1852. Kun etelaosa alueesta liitettiin Romaniaan Pariisin sopimuksessa 1856, myos Ki?injovista tuli nyt raja-aluetta ja juutalaisia karkotettiin sielta useaan otteeseen.
Kansallistunne alkoi kehittya
vuoden 1905 vallankumouksen
jalkeen. Vuonna 1917 Venajan Bessarabia julistautui itsenaiseksi
Moldovan demokraattiseksi tasavallaksi
, mutta liittyi seuraavana vuonna Romaniaan.
[2]
Bessarabian sosialistinen neuvostotasavalta julistettiin perustetuksi toukokuussa 1919, mutta
Venajan valkoinen armeija
purki sen syyskuussa.
Lansivallat
vahvistivat Bessarabian Romanialle vuoden 1920
Pariisin sopimuksessa
, mutta
Neuvosto-Venaja
ei hyvaksynyt sita.
Vuoden 1939 Neuvostoliiton ja Saksan solmiman
Molotov?Ribbentrop-sopimuksen
salaisen lisapoytakirjan mukaan Romanian piti luovuttaa alue Neuvostoliitolle. 26. kesakuuta 1940 Neuvostoliitto vaati Bessarabian ja Pohjois-
Bukovinan
luovuttamista neljassa paivassa ja teki siita
Moldavian sosialistisen neuvostotasavallan
. Itaosa liitettiin
Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan
. Romania liittyi
akselivaltoihin
ja valloitti alueet jalleen 1941. Vuonna 1944 Bessarabia liitettiin taas Neuvostoliittoon. Nykyisin paaosa alueesta kuuluu Moldovaan ja itaosa Ukrainaan.
Juutalaiset muodostivat 1900-luvun vaihteessa suurissa kaupungeissa 37 % vaestosta ja pienissa 56 %. Vuonna 1903 Chi?in?ussa (Ki?injov) oli kovia juutalaisiin kohdistuneita
pogromeja
, joissa puolensataa juutalaista tapettiin.
[3]
Kun Bessarabia liitettiin Romaniaan 1918, juutalaiset saivat automaattisesti kansalaisuuden, mutta vuoden 1924 kansalaisuuslaki riisti sen monelta. Heinakuussa 1941 Romania ja Saksa valtasivat alueen Neuvostoliitolta ja tuhosivat suuren osan alueen juutalaisvaestoa teloituksin ja karkottamalla asukkaat
Transnistriaan
.
[3]
- Onko Bessarabiassa suomalaisasutusta? Eras inkerilainen kertoo kayneensa siella "Heikkilan" kylassa, jonka asukkaat puhuivat selvaa suomea. Tiedemiehemme eivat tieda asiasta mitaan
, Uusi Suomi, 20.01.1934, nro 18, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- V. J. Vatanen : Bessarabia - kymmenien kansallisuuksien maa
, Karjala, 04.02.1934, nro 33, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Bessarabian suomalaiskylaa etsimassa
, Suomen Kuvalehti, 03.03.1934, nro 10, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Bessarabian suomalaiskylaa etsimassa, jatkoa
, Suomen Kuvalehti, 17.03.1934, nro 12, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot