Boeing B-52 Stratofortress

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta B-52 )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
B-52 Stratofortress
Barksdalen lentotukikohdan B-52 lentämässä aavikon yllä.
Barksdalen lentotukikohdan B-52 lentamassa aavikon ylla.
Tyyppi strateginen pommikone
Alkuperamaa   Yhdysvallat
Valmistaja Boeing
Ensilento 15. huhtikuuta 1952
(YB-52-prototyyppi) [1]
Esitelty helmikuu 1955
Tila kaytossa
Paakayttajat USAF
NASA
Valmistusmaara 744
Valmistusvuodet 1952?1962
Yksikkohinta

B-52B: 14,43 milj. USD [2]
B-52H: 9,28 milj. USD (1962)

B-52H: 53,4 milj. USD (1998) [3]
Muunnelmat Conroy Virtus
B-52 meren ylapuolella.
B-52H ja eri aseistukset.

Boeing B-52 Stratofortress on Yhdysvaltain ilmavoimien vuodesta 1955 alkaen kayttama pitkanmatkan raskas pommikone . Koneita on rakennettu 744, joista 72 on viela (2022) kaytossa. [4] Stratofortress kuuluu Yhdysvaltain ilmavoimien tunnetuimpiin ja luotettavimpiin pommikoneisiin . Sita on kaytetty jo yli 60 vuotta ja suunnitelmien mukaan viimeiset B-52:t poistuvat kaytosta vasta vuoden 2045 aikoihin, viimeistaan kuitenkin vuonna 2050. [5]

Yhdysvalloilla on 46 ydinaseita kantamaan pystyvaa B-52H -pommikonetta ja niiden lisaksi 20 B-2A Sprit -konetta, jotka muodostavat yhden ydintriadin osan. [6]

Kayttohistoria

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

B-52:n ensimmainen tuotantomalli B-52A esiteltiin 18. maaliskuuta 1954. Sen ensilento oli 5. elokuuta samana vuonna, ja konetyyppi otettiin palveluskayttoon seuraavana vuonna. [7] Sita on kaytetty rintamapalveluksessa Vietnamin sodassa ja 1990-luvulla Persianlahdella ja Bosniassa . 2000-luvulla sita on kaytetty Afganistanissa ja Irakissa .

Yhdysvallat kaytti Stratofortresseja 1950-luvulla strategisina pommikoneina, joiden tehtava sodan syttyessa olisi ollut ydinpommien pudottaminen Neuvostoliittoon ja Itablokin kohteisiin. Lokakuussa 1957 Kylman sodan kuumetessa B-52:t maarattiin 15 minuutin halytysvalmiuteen ydinpommein varustettuna. Kaksi vuotta myohemmin Yhdysvaltain Strategic Air Command -yksikko aloitti ilmapaivystyksen, muun muassa Operaatio Chrome Domen , mika tarkoitti etta usea ydinpommilastissa oleva B-52 oli koko ajan ilmassa. Kuuban ohjuskriisi lokakuussa 1962 nosti ilmapaivystyksen uudelle tasolle. Suuri osa B-52-laivastosta oli ilmassa ydinpommeilla aseistettuina. [8] Kriisin lauettua paivysti taivaalla ympari vuorokauden vain 12 konetta.

Massiivinen ilmapaivystys aiheutti myos onnettomuuksia, joista tuli Yhdysvalloille paljon kiusallista julkisuutta. Taman tyypin koneyksiloita kayttaen, pudotettiin useita ydinpommeja ydinkokeissa 1960-luvun alulla: naiden tehot vaihtelivat muutamasta kilotonnista aina megatonni-luokkaan. Lentokorkeudet vaihtelivat naissa ydinkokeissa suuresti. [8]

Maaliskuusta 1965 koneita kaytettiin pommituksiin Etela-Vietnamin alueella ( Operaatio Rolling Thunder ) ja kaytto huipentui Pohjois-Vietnamin kaupunkien mattopommituksiin ( Operaatio Linebacker II ).

Ainoan tunnetun B-52:n pudotuksen havittajalla teki vietnamilainen Ph?m Tuan MiG-21 MF-havittajalla Hanoin ylla 26. joulukuuta 1972. Lisaksi ilmatorjunta ampui alas kymmenen konetta Pohjois-Vietnamin ylla ja viisi konetta putosi vaurioituneena Laosiin tai Thaimaahan.

Onnettomuuksia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaksi B-52-konetta tormasi ilmassa lahella Fairchildin lentotukikohtaa jolloin 13 miehiston jasenta kuoli ja kolme selvisi. B-52, jolla oli lastinaan kaksi ydinasetta, tormasi KC-135 Stratotanker -koneen kanssa 15. lokakuuta 1959 lahella Hardinsburgia Kentuckyssa. Kahdestatoista miehiston jasenesta kuoli kahdeksan ja molemmat pommit saatiin talteen. 24. tammikuuta 1961 B-52 hajosi ilmassa, jolloin kaksi ydinasetta putosi maahan ja kolme miehiston jasenta kuoli. [9] Toinen onnettomuus KC-135-koneen kanssa sattui vuonna 1966 Palomaresin kylan ylla Espanjassa. Neljasta ydinpommista kaksi putosi ehjina, toinen kylan lahelle ja toinen 760 metrin syvyyteen mereen. Kahden pommin tavanomaisia rajahdysaineita sisaltavat sytytyspanokset rajahtivat. Koska ydinkarkia ei ollut aktivoitu, ei ydinrajahdysta seurannut, mutta sytyttimien rajahdys teki pommeista ns. likaisia pommeja . Radioaktiivinen plutonium levisi kylan keskustaan ja laheisille kukkuloille. [10] Tankkauskoneen koko nelihenkinen miehisto sai surmansa. B-52-koneen seitsenhenkisesta miehistosta nelja pelastautui heittoistuimilla. Taman jalkeen Espanja kielsi ydinaseilla varustettujen koneiden lennot ilmatilassaan.

Tammikuussa 1968 Thulen tukikohdasta noussut kone syttyi tuleen ja miehiston pelastuttua kone putosi mereen jaan lapi noin 12 kilometrin paassa lentokentasta. Ydinaseiden sisaltama plutonium levisi maastoon noin kahden neliokilometrin alueelle. Alueen siivoustyot kestivat nelja kuukautta. Taman onnettomuuden jalkeen ilmapaivystys lopetettiin. [11]

B-52 joutui onnettomuuteen Guamin lahistolla 21. heinakuuta 2008. Kuusi miehiston jasenta joutui veden varaan. [12]

North American X-15 NB-52A:n siiven alapuolella.

NB-52A- ja B-versio kuljettivat North American X-15 - rakettilentokoneen ilmaan siipensa alla sen koelennoilla. [13] NB-52A ? 52-003 lempineltaan "The High and Mighty One" poistettiin kaytosta lokakuussa 1969 ja NB-52B ? 52-008 lempinimeltaan "The Challenger", myohemmin "Balls 8" museoitiin marraskuussa 2004. [14]

Kehitys- ja moottoriversiot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varhaiset kehitysversiot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

B-52A–G-versiot kayttivat moottoreinaan Pratt & Whitney J57-P-suoravirtaussuihkumoottoreita. [15]

Viimeinen kehitysversio

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

B-52H-versio otettiin palveluskayttoon 1961 ja niita rakennettiin 104. Viimeinen toimitettiin lokakuussa 1962. [16] Moottoreina H-versiossa on 8 Pratt & Whitney TF33-P-3/103 -ohivirtaussuihkumoottoria. [17]

Jatkosuunnitelmat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan konetta aiotaan kayttaa viela vuoden 2040 jalkeen. Ainoastaan H-malli on edelleen palveluksessa ja lentokoneet on sijoitettu Minotin ja Barksdalen lentotukikohtiin . [18] B-52:n yhden lentotunnin kustannukset ovat 72 000 dollaria, mika on hieman yli puolet B-2:n 135 000 dollarista. [19] Kaytossa olevien koneiden voimanlahteet paivitetaan lahivuosina Rolls-Royce F-130-ohivirtausmoottoreiksi. [20] Lisaksi koneisiin asennetaan APG-79-tutka. [21] Koneen miehistoa koulutetaan uudestaan ja miehiston maara laskee viidesta neljaan. [21]

Tarjouskilpailun uuden sukupolven pitkan kantaman pommittajasta Yhdysvaltain ilmavoimille voitti Northrop Grumman B-21 Raider . Konetyypin valmistus on tarkoitus aloittaa vuonna 2025. Konetyyppi korvaa niin B-52, B-1 kuin B-2 -pommikoneetkin. [22] [23]

Tekniset tiedot (B-52H)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahde:  Knaack, [24] USAF fact sheet, [3] Quest for Performance [25]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehisto: 5 (lentaja, peramies, tutkan kayttaja (pommittaja), kartturi, ja EWO (Electronic warfare officer)) (koneessa oli myos taka-ampuja aina vuoteen 1991, jolloin kaikista kaytossa olevista koneyksiloista poistettiin taka-ampumo)
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&048.0500000 48,5 m
  • Karkivali : &&&&&&&&&&&&&056.0400000 56,4 m
  • Korkeus: 0 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton valimerkki ”,”. .0 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton valimerkki ”,”. 12,4 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0370.&&&&00 370 m²
  • Siiven sivusuhde : &&&&&&&&&&&&&&08.0560000 8,56
  • Siipiprofiili : Modifioitu NACA 63A219.3 juuressa, NACA 65A209.5 karjessa
  • Tyhjapaino: &&&&&&&&&&083250.&&&&00 83 250 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&0120000.&&&&00 120 000 kg
  • Suurin lentoonlahtopaino : &&&&&&&&&0220000.&&&&00 220 000 kg
  • Polttoainekapasiteetti: 181 610 l
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&00 8 × Pratt & Whitney TF33-P-3/103 - ohivirtaussuihkumoottoria ; &&&&&&&&&&&&&076.&&&&00 76 kN per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01047.&&&&00 1 047 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0844.&&&&00 844 km/h
  • Taistelusade: &&&&&&&&&&&07210.&&&&00 7 210 km
  • Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&016232.&&&&00 16 232 km
  • Lakikorkeus : &&&&&&&&&&015000.&&&&00 15 000 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&&031.0850000 31,85 m/s
  • Nostovoima/vastus: 21.5
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0586.&&&&00 586 kg/m²
  • Teho-painosuhde: &&&&&&&&&&&&&&00.0310000 0,31

Aseistus

  • 20 mm M61 Vulcan -tykki kauko-ohjatussa taka-ampumossa koneen H-mallissa. Tykki on poistettu kaikista nykyisin aktiivikaytossa olevista koneista vuonna 1991.
  • 31 500 kg erilaisia aseita; pommeja, miinoja, ohjuksia jne.

Avioniikka

  1. Bryan R. Swopes: Tag Archives thisdayinaviation . 22.10.2017. Seattle, Washington. Viitattu 11.2.2022. (englanniksi) Lainaus: "2 October 1952: The Boeing XB-52 Stratofortress prototype, 49-230, made its first flight at Boeing Field, Seattle, Washington, with test pilot Alvin M. “Tex” Johnston in command."
  2. Knaack 1988: s. 241. (englanniksi)
  3. a b "Fact Sheet: B-52 Stratofortress." United States Air Force , 20.9.2005. viitattu 11.8.2013. (englanniksi)
  4. Maarita nimeke! flightglobal.com . Viitattu 10.9.2023.
  5. Schogol, Jeff: 3 Reasons The Legendary B-52 Bomber Will Outlive All Of Us Task & Purpose . 25.4.2018. New York, New York. Arkistoitu 2.10.2019. Viitattu 2.10.2019. (englanniksi) Lainaus: "Boeing built more than 700 of the bombes between 1952 and 1962 and the Air Force expects to keep flying the BUFF until the 2050s."
  6. https://www.military.com/daily-news/2021/01/06/minuteman-iii-missiles-are-too-old-upgrade-anymore-stratcom-chief-says.html
  7. Bryan R. Swopes: B-52A-1-BO thisdayinaviation . 5.8.2021. Seattle, Washington. Viitattu 11.2.2022. (englanniksi) Lainaus: "Boeing B-52A Stratofortress 52-001 rollout, 18 March 1954."
  8. a b https://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Dominic.html Viitattu 12.3.2022.
  9. Listing of B-52 crashes since 1957 KSLA . 22.7.2008. Viitattu 16.8.2015. (englanniksi)
  10. More than 40 years on, Spain revisits a nuclear accident Guardian. Viitattu 27.7.2007. (englanniksi)
  11. 1968: Radiation alert following B-52 crash BBC: On This Day. Viitattu 27.7.2007. (englanniksi)
  12. U.S. B-52 bomber with 6 crew members crashes off Guam CBC News . 21.7.2008. Viitattu 16.8.2015. (englanniksi)
  13. Stratofortress Launch Platforms air-and-space.com . 21.6.2009. Viitattu 8.3.2022. (englanniksi)
  14. Rocket Plane avgeekery.com . 16.4.2017. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  15. Pratt & Whitney J57 thisdayinaviation.com. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  16. Stratofortress airforce-technology.com. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
  17. JT3 prattwhitney.com. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
  18. B-52 Stratofortress 2005. USAF. Viitattu 3.8.2014. (englanniksi)
  19. Axe, David: Why Can't the Air Force Build an Affordable Plane? The Atlantic . 26.3.2012. Viitattu 3.8.2014. (englanniksi)
  20. CERP rolls-royce.com. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
  21. a b B-52 Completes Wind Tunnel Testing Of New Engine Nacelles theaviationist.com . 25.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  22. New B-21 bomber named 'Raider': U.S. Air Force Reuters . Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  23. https://www.defensenews.com/smr/federal-budget/2018/02/12/air-force-requests-1563-billion-in-fy19-plans-to-retire-b-1-b-2-fleets/ Defense News . Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  24. Knaack 1988 , s. 292?94. (englanniksi)
  25. Laurence K. Loftin, Jr.: NASA SP-468, Quest for Performance: The Evolution of Modern Aircraft 1985. NASA. Arkistoitu 13.6.2006. Viitattu 22.4.2006. (englanniksi) .
  26. Dorr & Peacock 2000, s. 52. (englanniksi)
  27. "Upgraded B-52 still on cutting edge" 'U.S. Air Force . viitattu 11 April 2013. (englanniksi)
  28. "Lockheed Martin's Sniper ATP Continues Successful B-52 Integration Test Program." ( Arkistoitu ? Internet Archive) Lockheed Martin . viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  29. "Computers in Spaceflight: The NASA Experience." ( Arkistoitu ? Internet Archive) NASA. viitattu 2.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Käännös suomeksi
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Boeing B-52 Stratofortress  ?  (tekniset tiedot)