Boeing B-52 Stratofortress
on
Yhdysvaltain ilmavoimien
vuodesta 1955 alkaen kayttama pitkanmatkan raskas
pommikone
. Koneita on rakennettu 744, joista 72 on viela (2022) kaytossa.
[4]
Stratofortress kuuluu Yhdysvaltain ilmavoimien tunnetuimpiin ja luotettavimpiin
pommikoneisiin
. Sita on kaytetty jo yli 60 vuotta ja suunnitelmien mukaan viimeiset B-52:t poistuvat kaytosta vasta vuoden 2045 aikoihin, viimeistaan kuitenkin vuonna 2050.
[5]
Yhdysvalloilla on 46 ydinaseita kantamaan pystyvaa B-52H -pommikonetta ja niiden lisaksi 20
B-2A Sprit
-konetta, jotka muodostavat yhden
ydintriadin
osan.
[6]
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
B-52:n ensimmainen tuotantomalli B-52A esiteltiin 18. maaliskuuta 1954. Sen ensilento oli 5. elokuuta samana vuonna, ja konetyyppi otettiin palveluskayttoon seuraavana vuonna.
[7]
Sita on kaytetty rintamapalveluksessa
Vietnamin sodassa
ja 1990-luvulla
Persianlahdella
ja
Bosniassa
. 2000-luvulla sita on kaytetty
Afganistanissa
ja
Irakissa
.
Yhdysvallat kaytti Stratofortresseja 1950-luvulla strategisina pommikoneina, joiden tehtava sodan syttyessa olisi ollut ydinpommien pudottaminen
Neuvostoliittoon
ja Itablokin kohteisiin. Lokakuussa 1957
Kylman sodan
kuumetessa B-52:t maarattiin 15 minuutin halytysvalmiuteen ydinpommein varustettuna. Kaksi vuotta myohemmin Yhdysvaltain Strategic Air Command -yksikko aloitti ilmapaivystyksen, muun muassa
Operaatio Chrome Domen
, mika tarkoitti etta usea ydinpommilastissa oleva B-52 oli koko ajan ilmassa.
Kuuban ohjuskriisi
lokakuussa 1962 nosti ilmapaivystyksen uudelle tasolle. Suuri osa B-52-laivastosta oli ilmassa ydinpommeilla aseistettuina.
[8]
Kriisin lauettua paivysti taivaalla ympari vuorokauden vain 12 konetta.
Massiivinen ilmapaivystys aiheutti myos onnettomuuksia, joista tuli Yhdysvalloille paljon kiusallista julkisuutta. Taman tyypin koneyksiloita kayttaen, pudotettiin useita ydinpommeja ydinkokeissa 1960-luvun alulla: naiden tehot vaihtelivat muutamasta kilotonnista aina megatonni-luokkaan. Lentokorkeudet vaihtelivat naissa ydinkokeissa suuresti.
[8]
Maaliskuusta 1965 koneita kaytettiin pommituksiin Etela-Vietnamin alueella (
Operaatio Rolling Thunder
) ja kaytto huipentui Pohjois-Vietnamin kaupunkien mattopommituksiin (
Operaatio Linebacker II
).
Ainoan tunnetun B-52:n pudotuksen
havittajalla
teki vietnamilainen
Ph?m Tuan
MiG-21
MF-havittajalla Hanoin ylla 26. joulukuuta 1972. Lisaksi ilmatorjunta ampui alas kymmenen konetta Pohjois-Vietnamin ylla ja viisi konetta putosi vaurioituneena Laosiin tai Thaimaahan.
Kaksi B-52-konetta tormasi ilmassa lahella Fairchildin lentotukikohtaa jolloin 13 miehiston jasenta kuoli ja kolme selvisi. B-52, jolla oli lastinaan kaksi ydinasetta, tormasi
KC-135 Stratotanker
-koneen kanssa 15. lokakuuta 1959 lahella
Hardinsburgia
Kentuckyssa. Kahdestatoista miehiston jasenesta kuoli kahdeksan ja molemmat pommit saatiin talteen. 24. tammikuuta 1961 B-52 hajosi ilmassa, jolloin kaksi ydinasetta putosi maahan ja kolme miehiston jasenta kuoli.
[9]
Toinen onnettomuus KC-135-koneen kanssa sattui vuonna 1966
Palomaresin
kylan ylla Espanjassa. Neljasta ydinpommista kaksi putosi ehjina, toinen kylan lahelle ja toinen 760 metrin syvyyteen mereen. Kahden pommin tavanomaisia rajahdysaineita sisaltavat sytytyspanokset rajahtivat. Koska ydinkarkia ei ollut aktivoitu, ei ydinrajahdysta seurannut, mutta sytyttimien rajahdys teki pommeista ns.
likaisia pommeja
. Radioaktiivinen
plutonium
levisi kylan keskustaan ja laheisille kukkuloille.
[10]
Tankkauskoneen koko nelihenkinen miehisto sai surmansa. B-52-koneen seitsenhenkisesta miehistosta nelja pelastautui heittoistuimilla. Taman jalkeen Espanja kielsi ydinaseilla varustettujen koneiden lennot ilmatilassaan.
Tammikuussa 1968
Thulen tukikohdasta
noussut kone
syttyi tuleen
ja miehiston pelastuttua kone putosi mereen jaan lapi noin 12 kilometrin paassa lentokentasta. Ydinaseiden sisaltama plutonium levisi maastoon noin kahden neliokilometrin alueelle. Alueen siivoustyot kestivat nelja kuukautta. Taman onnettomuuden jalkeen ilmapaivystys lopetettiin.
[11]
B-52 joutui onnettomuuteen
Guamin
lahistolla 21. heinakuuta 2008. Kuusi miehiston jasenta joutui veden varaan.
[12]
NB-52A- ja B-versio kuljettivat
North American X-15
-
rakettilentokoneen
ilmaan siipensa alla sen koelennoilla.
[13]
NB-52A ? 52-003 lempineltaan "The High and Mighty One" poistettiin kaytosta lokakuussa 1969 ja NB-52B ? 52-008 lempinimeltaan "The Challenger", myohemmin "Balls 8" museoitiin marraskuussa 2004.
[14]
B-52A–G-versiot kayttivat moottoreinaan
Pratt & Whitney
J57-P-suoravirtaussuihkumoottoreita.
[15]
B-52H-versio otettiin palveluskayttoon 1961 ja niita rakennettiin 104. Viimeinen toimitettiin lokakuussa 1962.
[16]
Moottoreina H-versiossa on 8 Pratt & Whitney TF33-P-3/103 -ohivirtaussuihkumoottoria.
[17]
Yhdysvaltain ilmavoimien mukaan konetta aiotaan kayttaa viela vuoden 2040 jalkeen. Ainoastaan H-malli on edelleen palveluksessa ja lentokoneet on sijoitettu
Minotin
ja
Barksdalen lentotukikohtiin
.
[18]
B-52:n yhden lentotunnin kustannukset ovat 72 000 dollaria, mika on hieman yli puolet
B-2:n
135 000 dollarista.
[19]
Kaytossa olevien koneiden voimanlahteet paivitetaan lahivuosina
Rolls-Royce
F-130-ohivirtausmoottoreiksi.
[20]
Lisaksi koneisiin asennetaan APG-79-tutka.
[21]
Koneen miehistoa koulutetaan uudestaan ja miehiston maara laskee viidesta neljaan.
[21]
Tarjouskilpailun uuden sukupolven pitkan kantaman pommittajasta Yhdysvaltain ilmavoimille voitti
Northrop Grumman B-21 Raider
. Konetyypin valmistus on tarkoitus aloittaa vuonna 2025. Konetyyppi korvaa niin B-52,
B-1
kuin
B-2
-pommikoneetkin.
[22]
[23]
Lahde:
Knaack,
[24]
USAF fact sheet,
[3]
Quest for Performance
[25]
Yleiset ominaisuudet
- Miehisto:
5 (lentaja, peramies, tutkan kayttaja (pommittaja), kartturi, ja EWO (Electronic warfare officer)) (koneessa oli myos taka-ampuja aina vuoteen 1991, jolloin kaikista kaytossa olevista koneyksiloista poistettiin taka-ampumo)
- Pituus:
&&&&&&&&&&&&&048.0500000
48,5 m
- Karkivali
:
&&&&&&&&&&&&&056.0400000
56,4 m
- Korkeus:
0
Virhe lausekkeessa: tunnistamaton valimerkki ”,”.
.0
Virhe lausekkeessa: tunnistamaton valimerkki ”,”.
12,4 m
- Siipipinta-ala:
&&&&&&&&&&&&0370.&&&&00
370 m²
- Siiven sivusuhde
:
&&&&&&&&&&&&&&08.0560000
8,56
- Siipiprofiili
:
Modifioitu
NACA 63A219.3
juuressa, NACA 65A209.5 karjessa
- Tyhjapaino:
&&&&&&&&&&083250.&&&&00
83 250 kg
- Lentopaino:
&&&&&&&&&0120000.&&&&00
120 000 kg
- Suurin lentoonlahtopaino
:
&&&&&&&&&0220000.&&&&00
220 000 kg
- Polttoainekapasiteetti:
181 610 l
- Voimalaite:
&&&&&&&&&&&&&&08.&&&&00
8 ×
Pratt & Whitney TF33-P-3/103
-
ohivirtaussuihkumoottoria
;
&&&&&&&&&&&&&076.&&&&00
76 kN per moottori
Suoritusarvot
- Suurin nopeus:
&&&&&&&&&&&01047.&&&&00
1 047 km/h
- Matkalentonopeus:
&&&&&&&&&&&&0844.&&&&00
844 km/h
- Taistelusade:
&&&&&&&&&&&07210.&&&&00
7 210 km
- Siirtolentomatka:
&&&&&&&&&&016232.&&&&00
16 232 km
- Lakikorkeus
:
&&&&&&&&&&015000.&&&&00
15 000 m
- Nousukyky:
&&&&&&&&&&&&&031.0850000
31,85 m/s
- Nostovoima/vastus:
21.5
- Siipikuormitus:
&&&&&&&&&&&&0586.&&&&00
586 kg/m²
- Teho-painosuhde:
&&&&&&&&&&&&&&00.0310000
0,31
Aseistus
- 20 mm
M61 Vulcan
-tykki kauko-ohjatussa taka-ampumossa koneen H-mallissa. Tykki on poistettu kaikista nykyisin aktiivikaytossa olevista koneista vuonna 1991.
- 31 500 kg erilaisia aseita; pommeja, miinoja, ohjuksia jne.
Avioniikka
- ↑
Bryan R. Swopes:
Tag Archives
thisdayinaviation
. 22.10.2017. Seattle, Washington. Viitattu 11.2.2022.
(englanniksi)
Lainaus: "2 October 1952: The Boeing XB-52 Stratofortress prototype, 49-230, made its first flight at Boeing Field, Seattle, Washington, with test pilot Alvin M. “Tex” Johnston in command."
- ↑
Knaack 1988: s. 241.
(englanniksi)
- ↑
a
b
"Fact Sheet: B-52 Stratofortress."
United States Air Force
, 20.9.2005. viitattu 11.8.2013.
(englanniksi)
- ↑
Maarita nimeke!
flightglobal.com
. Viitattu 10.9.2023.
- ↑
Schogol, Jeff:
3 Reasons The Legendary B-52 Bomber Will Outlive All Of Us
Task & Purpose
. 25.4.2018. New York, New York.
Arkistoitu
2.10.2019. Viitattu 2.10.2019.
(englanniksi)
Lainaus: "Boeing built more than 700 of the bombes between 1952 and 1962 and the Air Force expects to keep flying the BUFF until the 2050s."
- ↑
https://www.military.com/daily-news/2021/01/06/minuteman-iii-missiles-are-too-old-upgrade-anymore-stratcom-chief-says.html
- ↑
Bryan R. Swopes:
B-52A-1-BO
thisdayinaviation
. 5.8.2021. Seattle, Washington. Viitattu 11.2.2022.
(englanniksi)
Lainaus: "Boeing B-52A Stratofortress 52-001 rollout, 18 March 1954."
- ↑
a
b
https://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Dominic.html
Viitattu 12.3.2022.
- ↑
Listing of B-52 crashes since 1957
KSLA
. 22.7.2008. Viitattu 16.8.2015.
(englanniksi)
- ↑
More than 40 years on, Spain revisits a nuclear accident
Guardian. Viitattu 27.7.2007.
(englanniksi)
- ↑
1968: Radiation alert following B-52 crash
BBC: On This Day. Viitattu 27.7.2007.
(englanniksi)
- ↑
U.S. B-52 bomber with 6 crew members crashes off Guam
CBC News
. 21.7.2008. Viitattu 16.8.2015.
(englanniksi)
- ↑
Stratofortress Launch Platforms
air-and-space.com
. 21.6.2009. Viitattu 8.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
Rocket Plane
avgeekery.com
. 16.4.2017. Viitattu 9.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
Pratt & Whitney J57
thisdayinaviation.com. Viitattu 4.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
Stratofortress
airforce-technology.com. Viitattu 5.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
JT3
prattwhitney.com.
Arkistoitu
6.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
B-52 Stratofortress
2005. USAF. Viitattu 3.8.2014.
(englanniksi)
- ↑
Axe, David:
Why Can't the Air Force Build an Affordable Plane?
The Atlantic
. 26.3.2012. Viitattu 3.8.2014.
(englanniksi)
- ↑
CERP
rolls-royce.com. Viitattu 7.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
a
b
B-52 Completes Wind Tunnel Testing Of New Engine Nacelles
theaviationist.com
. 25.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
(englanniksi)
- ↑
New B-21 bomber named 'Raider': U.S. Air Force
Reuters
. Viitattu 23.5.2018.
(englanniksi)
- ↑
https://www.defensenews.com/smr/federal-budget/2018/02/12/air-force-requests-1563-billion-in-fy19-plans-to-retire-b-1-b-2-fleets/
Defense News
. Viitattu 23.5.2018.
(englanniksi)
- ↑
Knaack 1988
, s. 292?94.
(englanniksi)
- ↑
Laurence K. Loftin, Jr.:
NASA SP-468, Quest for Performance: The Evolution of Modern Aircraft
1985. NASA.
Arkistoitu
13.6.2006. Viitattu 22.4.2006.
(englanniksi)
.
- ↑
Dorr & Peacock 2000, s. 52.
(englanniksi)
- ↑
"Upgraded B-52 still on cutting edge"
'U.S. Air Force
. viitattu 11 April 2013.
(englanniksi)
- ↑
"Lockheed Martin's Sniper ATP Continues Successful B-52 Integration Test Program."
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
Lockheed Martin
. viitattu 7.2.2010.
(englanniksi)
- ↑
"Computers in Spaceflight: The NASA Experience."
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
NASA.
viitattu 2.10.2011.
(englanniksi)
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Boeing B-52 Stratofortress
? (tekniset tiedot)