Bela Kun
(alk.
Bela Kohn
,
20. helmikuuta
1886
Szilagycseh (nyk.
Cehu Silvaniei
) ?
29. elokuuta
1938
Moskova
) oli
Unkarin kommunistisen puolueen
johtaja lyhyen aikaa vuonna 1919.
[1]
Han muodosti hallituksen yhdessa sosiaalidemokraattien kanssa, ja 21. maaliskuuta julistettiin
Unkarin neuvostotasavalta
, jonka johtajaksi Bela Kun tuli. Talloin perustettiin koyhaliston diktatuuri, joka seurasi venalaista vallankumousta. Kun halusi kansallistaa kaiken maaomaisuuden, mika vahensi suuresti hanen kannatustaan.
Elokuussa 1919 neuvostotasavalta luhistui ja Bela Kun pakeni
Neuvosto-Venajalle
. Vuodesta 1921 lahtien han toimi
Kominternin
johdossa ja vuodesta 1928 sen toimeenpanevan komitean jasenena. Vuonna 1937 Bela Kun erotettiin kaikista tehtavistaan kommunistisessa liikkeessa, vangittiin ja pantiin syytteeseen osallistumisesta salaliittoon
Stalinin
murhaamiseksi. Hanet tuomittiin
kuolemaan
ja teloitettiin Stalinin maarayksesta.
Bela Kunin nimi oli esilla myos
Nikolai Buharinia
vastaan vuonna 1938 kaydyssa oikeudenkaynnissa, jossa virallinen syyttaja
Andrei Vy?inski
vaitti hanen suunnitelleen Buharinin kanssa Stalinin murhaamista. Bela Kun ei itse ollut lasna tassa oikeudenkaynnissa, ja
Arvo Tuominen
onkin arvellut, etta Bela Kun oli jo siihen mennessa teloitettu, ”silla muuten hanet olisi tuotu tahan istuntoon joko todistajaksi tai tuomittavaksi”.
Bela Kunin kunnia palautettiin ja maine puhdistettiin
Nikita Hru?t?ovin
kaudella vuonna 1956. Vuonna 1989 Neuvostoliiton hallinto ilmoitti, etta Bela Kun oli teloitettu 29. elokuuta 1938 eli yli vuotta aiemmin kuin aikaisemmin oli vaitetty.
- Otavan Iso tietosanakirja
, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
- Arvo Tuominen:
Kremlin kellot
, s. 247?250. Helsinki: Tammi, 1956.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
