Ayaz Niyazi o?lu Mut?llibov
(
ven.
Аяз Ниязович Муталибов
,
Ajaz Nijazovit? Mutalibov
,
12. toukokuuta
1938
[1]
Baku
,
Azerbaid?anin SNT
?
27. maaliskuuta
2022
[2]
Baku
,
Azerbaid?an
) oli viimeinen
Azerbaid?anin sosialistisen neuvostotasavallan
johtaja ja
Azerbaid?anin
ensimmainen presidentti lokakuusta 1991 toukokuuhun 1992. Han oli
NKP:n keskuskomitean politbyroon
jasen kesakuusta 1990 elokuuhun 1992.
Mut?llibov valmistui 1962 Azerbaid?anin oljy- ja kaasuinstituutista. Mut?llibov oli vuodesta 1982 Azerbaid?anin SNT:n Gosplanin johtaja, paaministeri 1989?1990 ja vuodesta 1990 Azerbaid?anin SNT:n kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmainen sihteeri. Toukokuussa 1990 parlamentti valitsi hanet neuvostotasavallan presidentiksi.
19. elokuuta 1991 vieraillessaan Iranissa Mut?llibov antoi lausunnon, jossa han naytti hyvaksyvan
hatatilakomitean
toimet presidentti
Mihail Gorbat?ovia
vastaan. Hatatilakomitean kaaduttua kun sen vallankaappausyritys epaonnistuttui, Mut?llibov hajotti Azerbaid?anin kommunistisen puolueen.
Hanet valittiin kansanvaalilla presidentiksi 8. syyskuuta 1991, ja joulukuussa han oli allekirjoittamassa
IVYn
perussopimusta. Maaliskuussa 1992 Azerbaid?anin armeijan karsittya tappioita
Vuoristo-Karabahissa
ja Kansanrintaman painostuksen alaisena Mut?llibov ilmoitti eroavansa, mutta toukokuussa han vaati Korkeimmalta neuvostolta asemansa palauttamista ja vaalien peruuttamista. Taman jalkeen Azerbaid?anin Kansanrintama toi paakaupunkiin aseistettuja joukkoja ja otti sen haltuunsa, jolloin Korkein neuvosto peruutti paatoksen.
Mut?llibovin kannattajat Azerbaid?anissa ovat perustaneet muun muassa "Kansan yhtenaisyys" -puolueen ja Sosiaalidemokraattisen puolueen, jotka eivat ei ole juuri saaneet kannatusta.
Mut?llibov itse muutti Venajalle, missa asui vuoteen 2012 asti. Han palasi tuolloin Azerbaid?aniin ja ilmoitti samalla vetaytyvansa politiikasta.
[3]
Mut?llibov pystyi palaamaan, koska hieman aiemmin oli hyvaksytty laki, joka antoi valtionpaamiehille syytesuojan virkakautena tehdyista rikoksista.
[4]
Presidentti
Heyd?r ?liyev
oli useaan kertaan yrittanyt 1990-luvulla saada Mut?llibovin tuomittavaksi Azerbaid?aniin. Hanta oli syytetty muun muassa maanpetoksesta
Xocalın veriloylyn
hoitamisesta seka useasta vallankaappausyrityksesta.
[5]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
|