Auguste Comte

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Auguste Comte
Auguste Comte
Auguste Comte
Henkilotiedot
Syntynyt 19. tammikuuta 1798
Montpellier , Ranska
Kuollut 5. syyskuuta 1857  (59 vuotta)
Pariisi , Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Koulutus ja ura
Oppilaat Fabien Magnin, Pierre Laffitte, Richard Congreve ja Eugene Semerie
Tutkimusalue filosofia , sosiologia

Auguste Comte ( 17. tammikuuta , kirjattu syntymaaika 19. tammikuuta 1798 Montpellier ? 5. syyskuuta 1857 Pariisi ) oli ranskalainen filosofi , positivismin perustaja ja sosiologi . Hanta pidetaan ensimmaisena nykyajan tieteenfilosofina . [1]

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Auguste Comte syntyi Montpellier’n kaupungissa Ranskassa . Kaytyaan koulunsa siella, Comten annettiin opiskella Ecole Polytechnique -oppilaitoksessa Pariisissa . Se oli opinahjo, joka harrasti ranskalaisia tasavaltaisia ihanteita ja edistysuskoa. Se suljettiin vuodeksi 1816 , Ecolen uudelleen organisoinnin vuoksi; opiskelijat saivat anoa uudelleen sisaanpaasya myohemmin. Comte vietti valivuoden opiskellen Montpellier’n laaketieteellisessa, eika palannut Ecolen jalleen avatessa ovensa.

Erimielisyydet Augusten ja hanen katolis-monarkistisen perheensa valilla saivat miehen kuitenkin palaamaan Pariisiin, jossa han ansaitsi elantonsa satunnaisilla toilla. Han sai paikan Henri de Saint-Simonin sihteerina, joka myos opetti Comtea. Saint-Simon esitteli oppilaansa Pariisin seurapiireille. Comte vihkiytyi politiikkaan ja julkaisi joukon artikkeleita, joiden ansiosta han tuli tunnetuksi. [1] Vuonna 1824 Comte jatti oppi-isansa, asiapohjaisten erimielisyyksien vuoksi. Saint-Simonilla oli kuitenkin merkittava ja pysyva vaikutus Comten ajatteluun. [2]

Jo tuolloin Comten paamaarana oli kehitella filosofia nimelta positivismi . Taman suunnitelman han julkisti nimella Plan de traveaux scientifiques necessaires pour reorganiser la societe (1822). Akateemista asemaa Comte ei saavuttanut; hanen paivittainen toimeentulonsa oli riippuvainen tukijoista ja ystavien taloudellisesta tuesta.

Hanet vihittiin Caroline Massinin kanssa, mutta liitto paattyi eroon 1842. Comte saavutti ylimielisen, vakivaltaisen ja tulistumiseen taipuvaisen miehen maineen. Vuonna 1826 hanet tuotiin mielisairaalaan, mutta han poistui sielta parantumatta; vaivoineen Massin-vaimonsa ruotuun palauttamana, jotta voisi yha tyoskennella suunnitelmansa parissa. Siita heidan avioeroonsa ulottuvan ajan sisalla han julkisti Cours julkaisuihinsa kuuluvan kuusiosaisen kirjasarjan.

Vuodesta 1844, Comte rakasti Clotilde de Vauxia, joskin suhde pysyi platonisena .

Elamansa loppupuolella Comte alkoi suunnittelemaan ”ihmisyyden uskontoa”, jota on kutsuttu ”katolilaisuudeksi ilman jumalaa”. Han kaytti tahan ”aivohygieniaa”, han pidattaytyi lukemisesta ja pyrki eliminoimaan ympariston vaikutuksen voidakseen syventya taydellisesti omiin ajatuksiinsa. Humanistisessa uskonnossa palvotaan ihmiskunnan neroja, Jumalan tilalla on ihmiskunta. Comte paatyi pitamaan itseaan uskontonsa ylipappina. ”Ihmisyyden uskonnon” seurakuntia syntyi useihin maihin.

Comte julkaisi neliosaisen teoksen Systeme de politique positive (1851?1854). Hanella on suuri merkitys juuri positiivisen filosofian ja sosiologian perustajana. Comte kuoli Pariisissa 1857 ja hanet haudattiin kuuluisaan Pere-Lachaisen hautausmaahan.

Filosofia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Auguste Comten positivismi

Comten mukaan yhteiskunta ja inhimillinen ajattelu kay kolmen vaiheen lapi: teologisen , metafyysisen ja positiivisen. Ensimmaisessa vaiheessa luontoa selitettiin uskontojen avulla. Toisessa vaiheessa pohdittiin, mika oli ilmioiden takana oleva todellisuus (metafysiikka tarkoittaa fysiikan tuolle puolelle menevaa). Metafyysisina kasityksina positivismi piti muun muassa kasitysta, etta aine tai henki on ilmioiden taustalla oleva todellisuus. Tasta syysta positivismi joutui riitoihin uskontojen kanssa, mutta myos marxilaiset filosofit vastustivat sita.

Comte kaytti uudesta tieteestaan nimitysta physique sociale , ”sosiaalifysiikka”. Talla han halusi korostaa, etta hanen esikuvanaan uutta luonnontiedetta luodessaan oli erityisesti fysiikka , jota pidettiin tuolloin edistyneimpana tieteena. Myohemmin han keksi sille nimen sosiologia . Comten sosiologiaksi kutsuma positiivinen yhteiskuntafilosofia muistutti kuitenkin monessa suhteessa enemman sita edeltavaa valistusfilosofiaa kuin myohempaa, vuosisadan vaihteen sosiologiaa. Kunnia sosiologia-nimen keksimisesta kuuluu kuitenkin Comtelle, ja tassa ? ja vain tassa ? mielessa Comtea voi kutsua sosiologian isaksi. [3]

Suomennetut teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Comte, Auguste: ”Mita on positiivinen henki”,  Maailman kirjallisuuden kultainen kirja: 4. Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja , s. 450?455. Luvun suomentanut Sulevi Manninen ja kirjan toimittanut Anna-Maria Tallgren. Porvoo: WSOY, 1934. Teoksen verkkoversio .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Bourdeau, Michel: Auguste Comte The Stanford Encyclopedia of Philosophy . The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 16.5.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Bury, J. B.:  The Idea of Progress , s. 164?165. Echo Library, 2010. ISBN ISBN 1406894826 . (englanniksi)
  3. ↑ Gronow, Jukka & Noro, Arto & Totto, Pertti:  Sosiologian klassikot , s. 18. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-680-7 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Auguste Comte .
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta:
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Auguste_Comte&oldid=20964035 ”