August Ahlqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
August Ahlqvist
Henkilotiedot
Syntynyt 7. elokuuta 1826
Kuopio
Kuollut 20. marraskuuta 1889  (63 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue kielitiede

Karl August Engelbrekt Ahlqvist , A. E. Ahlqvist , kirjailijana A. Oksanen ( 7. elokuuta 1826 Kuopio ? 20. marraskuuta 1889 Helsinki ), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystavaansa Elias Lonnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myohemmin myos kansleri ). [1] Ahlqvistia pidetaan fennougristiikan yhtena perustajana [2] . Ahlqvistin suuri innoittaja oli J. L. Runeberg , jolta han peri kansallisromanttisen nakokulman. Kirjailijanimea A. Oksanen han alkoi kayttaa Kuopiossa kirjoittaessaan Saima-lehteen , jota toimitti tuolloin J. V. Snellman .

Elama ja ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ahlqvist oli kotoisin Kuopiosta . Han syntyi aviottomana lapsena, hanen isansa oli kenraaliadjutantti , vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam (k. 1882). Aiti Maria Augusta Ahlqvist (k. 1886) oli kuopiolainen piika . Hanen kasvatusisanaan toimi maanjako-oikeuden puheenjohtaja, varatuomari Karl Stenius. [3]

Ahlqvist perusti vuonna 1847 D. E. D. Europaeuksen ja Paavo Tikkasen kanssa Suomettaren . Myohemmin han perusti myos kielitieteellisen aikakauslehti Kielettaren . [4] Han teki vuosina 1854 ? 1859 useita tutkimusmatkoja suomen sukulaiskielia puhuvien kansojen pariin seka vuosina 1877 ja 1880 hantien ja mansien asuma-alueille. Ahlqvist julkaisi useita tutkimuksia vatjan , vepsan , mordvan , hantin ja mansin kielista, ollen viimeksi mainitussa pioneeri [4] , Viron kirjallisuudesta seka suomen ja unkarin kielten sukulaisuudesta. Han kirjoitti myos teoksen Muistelmia matkoilta Venajalla , joka on ensimmainen suomenkielinen matkakirja [4] , seka Savolaisen laulun sanat. [5]

August Ahlqvist, Eero Jarnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1889.

Ahlqvist valmistui vuonna 1857 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja vuonna 1860 filosofian tohtoriksi . [6] Vuonna 1862 hanet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jaseneksi. [7] Ahlqvist palkittiin Venajan keisarillisen tiedeakatemian puolikkaalla Demidovin palkinnolla, joka oli aikanaan maailman merkittavimpia tiedepalkintoja. [4] Han myos osoitti tutkimuksillaan ensimmaisena, etta t?uvassi ei ole suomalais-ugrilainen kieli. [4]

Kriitikko ja Aleksis Kiven vainoaja

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ahlqvist toimi myos kirjallisuuskriitikkona . Hanella oli suomen kielen uudistajana paljon merkitysta kirjallisuuspiireissa, mika kay ilmi Aleksis Kiven tapauksesta. Ensimmaisesta Aleksis Kiven merkittavasta julkaisusta, Seitsemasta veljeksesta lahtien Kivi oli Ahlqvistin ankaran kritiikin kohteena. Seitseman veljeksen arvostelussaan Finlands Allmanna Tidningenissa han teilasi kirjan taysin, pitaen sita myohemmin jopa ”hapeapilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa”. [8] [9] Tama pelastytti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran , ja Seitseman veljeksen Novelli-kirjaston vihkosien myynti keskeytettiin ja painatussuunnitelma yhtena niteena julkaistavasta kirjasta jaadytettiin kolmeksi vuodeksi. [10] [11]

Ahlqvist suhtautui kriittisesti Kiven kansankuvaustapaan, joka esitti kansan paljon raadollisemmassa valossa kuin kansan noyryytta ja savyisyytta korostava runebergilainen idealistinen kansankuvaus. Veijo Meri kuvaa Ahlqvistin suhdetta Kiveen ”sairaaksi”, silla han kirjoitti Kivesta taman jo kuoltua viela muun muassa pilkkarunon, jossa kaytti Kivesta muun muassa ilmaisuja ”taitamaton tahruri” ja ”hullu viinan juoja”. [8] Ankaran kritiikin on myohemmin arveltu jopa vaikuttaneen Kiven mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. [12] [10]

Tuotanto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Satu , 1847
  • Bidrag till finska. Finska sprakforskningens historia , 1854
  • Viron nykyisemmasta kirjallisuudesta , 1855
  • Wotisk grammatik jemte sprakprof och ordforteckning , 1855
  • Anteckningar i Nordtschudiskan , 1859
  • Muistelmia matkoilta Venajalla vuosina 1854?58 , 1859
  • Laran on verben i mordwinska , 1859
  • Laulu kellosta ( Friedrich Schiller ), 1859 (kaantaja)
  • Vakinainen naiminen ( Moliere ) (kaantaja)
  • Kavaluus ja rakkaus (Schiller), 1863 (kaantaja)
  • Sakenia I?II , 1860, 1868
  • Versuch einer mokscha-mordwinischen gramatik nebst texten und worterverzeichniss , 1861
  • Suomalainen runousoppi kielelliselta kannalta , 1863
  • Auszuge aus einer neuen grammatik der finnischen sprache , 1868

  • Suomalainen murteiskirja , 1869
  • Det vestfinska sprakets kulturord , 1871
  • Uusi suomalainen lukemisto suomalais-ruotsalaisen sanakirjan kanssa , 1873
  • Suomen kielen rakennus , 1877
  • Taydellinen Kalevalan sanasto , 1878
  • Unter wogulen und ostjaken , 1883
  • Elias Lonnrot , 1884
  • Tutkimuksia Kalevalan tekstissa ja taman tarkastusta, 1886
  • Kalevalan karjalaisuus, 1887
  • Suomalaisia puhekokeita, 1889
  • Wogulischer Worterverzeichniss, 1891
  • Wogulische sprachtexte nebst entwurf einer wogulischen grammatik aus dem nacthklasse des verfassers. Hrsg. Von Yrjo Wichman, 1894
  • Oksasen runoja , 1898
  • Kirjeet , 1982

Lisaksi muun muassa lehtiartikkeleita ja savellettyja runoja

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Universitetet. August Ahlqvist utnamnts till professor. Helsingfors Dagblad , 15.7.1863, nro 160, s. 1. Kansalliskirjasto . Viitattu 31.1.2015.
  2. ↑ Karl August Engelbrekt Ahlqvist Historiallisia humanisteja . Helsingin yliopisto. Viitattu 26.1.2011.
  3. ↑ Kotivuori, Yrjo: August Engelbrekt Ahlqvist. Ylioppilasmatrikkeli 1640?1852 . Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  4. ↑ a b c d e Toni Suutari (toim.):  Castrenin perilliset . Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2001.
  5. ↑ August Ahlqvist Estofilia . 2018. Tallinna: Suomen suurlahetysto. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
  6. ↑ August Engelbrekt Ahlqvist. Lounas , 22.11.1889, nro 93, s. 1?2. Kansalliskirjasto . Viitattu 31.1.2015.
  7. ↑ Elfving, Fredrik:  Suomen Tiedeseura 1838 - 1938 . Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1938.
  8. ↑ a b Perttula, Irma FL: Kivi ja Ahlqvist (pdf) aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi . aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 2.10.2009.
  9. ↑ Finsk litteratur VII ? II. Finlands Allmanna Tidning , 21.5.1870, nro 116, s. 2?3. Kansalliskirjasto . Viitattu 31.1.2015.
  10. ↑ a b Yle Teema, Sininen laulu (Arkistolinkki)
  11. ↑ Kiven teokset Aleksis Kivi ? Kansalliskirjailija . 2014. Nurmijarven kunta. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 12.11.2018.
  12. ↑ Petri Liukkonen: August (Engelbrekt) Ahlqvist authorscalendar.info .

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=August_Ahlqvist&oldid=22161968 ”