Koordinaatit: 47.105°N , 51.91°E

Atıraw

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atıraw
(Атырау)
Atyrau
vaakuna
vaakuna

Atıraw

Koordinaatit: 47.105°N , 51.91°E

Valtio Kazakstan
Alue Atırawin alue
Vakiluku (2012) 182 866
Aikavyohyke UTC+5
Suuntanumero(t) +7 7122









Atıraw ( kaz. Атырау ) eli Atyrau ( ven. Атыра?у , vuoteen 1992 saakka Gurjev , Гурьев) on kaupunki ja Atırawin alueen hallinnollinen keskus Kazakstanissa . Se sijaitsee Uraljoen varrella 30 kilometria Kaspianmeresta pohjoiseen. [1] Kaupungissa on 182 900 asukasta (vuonna 2012). [2]

Kaupunki on saanut alkunsa Gurjevin kauppiasveljesten vuonna 1640 rakentamasta puisesta linnoituksesta. [3] Paikalliset kazakit kutsuivat sita nimella Uy?ik. [1] Vuosina 1647?1662 Gurjevit rakensivat merelle johtavia kauppareitteja suojaamaan streltsien vartioimaa kivilinnoitusta. Vuosina 1667?1668 se oli Stepan Razinin johtamien kapinallisten hallussa. Linnoitus lakkautettiin vuonna 1810. Vuonna 1865 Gurjevista tuli kihlakuntakaupunki , jonka paaelinkeino oli kalastus. [3] Vuonna 1916 se oli Otepqali Isataewin johtaman kapinan nayttamona. [1] Neuvostoaikana siita kehittyi suuri oljy- ja kemian teollisuuden keskus. [3]

Liikenne, talous ja kulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Atırawin kautta kulkevat eurooppatiet E40 ja E121. Siella on satama, kansainvalinen lentokentta ja rautatieasema. [4] [5] Kaupungissa on oljynjalostamo ja sen sivutuotteita hyodyntava kemian tehdas. Siella on myos koneenrakennus-, elintarvike- ja kevytta teollisuutta. [1] Atırawissa on yliopisto, draamateatteri ja kotiseutumuseo. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti Atıraw . [6]

Kaupunkikuva

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Atıraw on maantieteellisen Euroopan ja Aasian rajapaikkakunta. Yksikerroksisista puu- ja tiilitaloista koostuva vanha kaupunki sijaitsee Uraljoen lansirannalla. Joen itapuolella ovat oljynjalostamon, kemian tehtaan ja Novostroikan taajamat. Kaupungin etelapuolella sijaitsee Balıq?ın kalastustaajama. [1]

Asukasluvun kehitys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Vuosi Vaesto
1840 [7]
Vaesto
1897 [8]
Vaesto
1959 [9]
Vaesto
1970 [10]
Vaesto
1979 [11]
Vaesto
1989 [12] [13]
Vaesto
1999 [14]
Vaesto
2009 [14]
Vaesto
2012
(arvio) [2]
Vakiluku &&&&&&&&&&&01020.&&&&00 1 020 &&&&&&&&&&&09322.&&&&00 9 322 &&&&&&&&&&078143.&&&&00 78 143 &&&&&&&&&0114277.&&&&00 114 277 &&&&&&&&&0130916.&&&&00 130 916 &&&&&&&&&0147234.&&&&00 147 234 &&&&&&&&&0143184.&&&&00 143 184 &&&&&&&&&0165387.&&&&00 165 387 &&&&&&&&&0182866.&&&&00 182 866
  1. a b c d e Kazakstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1 , s. 290. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq enciklopediyası”, 2004. ISBN 9965-9389-9-7 .
  2. a b ?аза?станны? Демографиялы? Жылнамалы?ы - Демографический Ежегодник Казахстана (pdf)  (Kazakstanin vaestotilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3?3.5 sivuilla 24?26/608) 2012. ?аза?стан Республикасы Статистика агентт?г?, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 17.4.2013. (kazakiksi)
  3. a b c Bol?aja sovetskaja entsiklopedija slovari.yandex.ru . Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 15.5.2014. (venajaksi)
  4. toim. V. H. Peihvasser:  Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000) . Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venaja: {{{Julkaisija}}}. ISBN 985-409-072-8 . (venajaksi)
  5. Atlas ?eleznyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva . Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografit?eskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 . (venajaksi)
  6. Kazakstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1 , s. 290, 293?294. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq enciklopediyası”, 2004. ISBN 9965-9389-9-7 .
  7. Statistit?eskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii  (Tilastotaulukoita Venajan keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki loytyy nimella Gurjev (?)___ gubernija, julkaisun sivulta __/41) dlib.rsl.ru . 1840. Pietari. Viitattu 21.4.2013. (venajaksi)
  8. Pervaja Vseob?t?aja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g  (Venajan keisarikunnan vaestonlaskenta 1897. Kaupunki loytyy nimella Gurjev/ Uralsk gubernija) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venajaksi)
  9. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR)  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venajaksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR)  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venajaksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR)  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venaja) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venajaksi)
  12. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografit?eskaja sosravlju?t?aja demoscope.ru. Viitattu 17.4.2013. (venajaksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venajaksi)
  14. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda (pdf)  (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin vaestonlaskenta 2009) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 17.4.2013. (venajaksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]