Arppeanum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arppeanum
Osoite Snellmaninkatu 3
Sijainti Kruununhaka , Helsinki
Koordinaatit 60°10′13″N , 024°57′13″E
Valmistumisvuosi 1869
Suunnittelija Carl Albert Edelfelt
Kayttaja Valtioneuvoston kanslia
Julkisivumateriaali kivi
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla
Nakyma paaportaikossa. Seinamaalaukset ovat restauroidut. Valaisimet ovat alkuperaiset, alun perin kaasuvalot. Askelmien nousut ovat tahtikuviorei’itettya teraslevya. Vasemmassa alakulmassa nakyy rakennuksen paaovi.
Portaat alta. Tukirakenteet koristeellisine valitasannetta kannattavine kaarineen ovat valurautaa ja terasta. Portaikko on hyvin hamyinen, ikkunat ovat itaan ja valaistus muistuttaa alkuperaista kaasuvaloa.
Valurautakaide. Askelmatasot ovat rihlattua teraslevya. Ylempi metallinen kasijohde on lisatty myohemmin turvallisuussyista, alempi puupaallysteinen on alkuperainen.

Arppeanum on Keisarilliselle Aleksanterin-Yliopistolle vuonna 1869 valmistunut ja pitkaan Helsingin yliopistolle kuulunut historiallinen rakennus, joka sijaitsee Helsingin Senaatintorin koillisnurkassa, Snellmaninkadun ja Hallituskadun kulmassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt . Yliopisto luopui rakennuksesta vuoden 2014 lopussa ja se on nykyaan valtioneuvoston kanslian kaytossa.

Rakentaminen ja toiminta kemian laboratoriona ja museona

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arppeanum valmistui vuonna 1869 silloisen Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratoriota ja museokokoelmia varten. Se rakennettiin ratkaisemaan yliopiston paarakennusta vaivannut tilapula. Rakennushankkeen tarmokas puuhamies oli kemian professori ja yliopiston rehtori Adolf Edvard Arppe , jonka mukaan talo sai nimensa. Arkkitehtina toimi Carl Albert Edelfelt, joka suunnitteli talon venetsialaiseen tyyliin. Edelfelt oli tutkinut Euroopan-kiertomatkallaan muutamaa vuotta aiemmin arkkitehtuuria seka Venetsiassa etta Hampurissa , jossa oli muodissa venetsialaisvaikutteinen pyorokaarityylinen arkkitehtuuri, ja Arppeanum oli synteesi naista vaikutteista.

Arppeanumista tuli aikansa mittapuilla poikkeuksellisen suuri ja mahtipontinen: sita ennen Helsingissa oli ollut vain muutamia nelikerroksisia rakennuksia. Sita moitittiin jo suunnitteluvaiheessa liian kalliiksi ja proystailevaksi, ja kritiikkia voimisti sen rakentamisen sijoittuminen 1860-luvun suuriin nalkavuosiin . Vaikka rakennusta pelkistettiin jo piirustuspoydalla kustannussyista, sen rakentamiseen kului lopulta enemman rahaa kuin samaan aikaan valmistuneeseen Uspenskin katedraaliin . Kriitikoiden tulilinjalle joutui etenkin 400 nelion suuruinen kemian professorin virka-asunto, jossa A. E. Arppe ei tosin itse koskaan asunut. Hufvudstadsbladetin pakinoitsija ehdotti vuoden 1869 lopulla sarkastisesti, etta talon nimeksi annettaisiin "Valtioneuvos Arppen nuoruudenunelmat". Myos nimi Arppeanum kuului hanen ehdotuksiinsa; se vakiintuikin pian kayttoon.

Kahteen alimpaan kerrokseen sijoitettiin kemian laboratorio, jolle porattiin talon alle oma kaivo. Kaivo on edelleen olemassa ja siina on jopa vetta. Kolmannessa kerroksessa oli mineraalikabinetti seka kemian professorin virka-asunto, neljannessa historiallis-etnografinen museo ja veistoskokoelma seka musiikki- ja piirustussalit. Rakennuksen arkkitehtonisesti huomattavin tila on kuitenkin neljan kerroksen korkuinen paaportaikko, jonka portaat ja porrastasanteet kaiteineen on tehty valuraudasta ja teraksesta.

Kayttajat vaihtuvat vahitellen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arppeanumin alkuperainen paakayttaja kemian laboratorio muutti pois jo 1887, kun naapuritontille Hallituskatu 5:een valmistui Gustav Nystromin piirtama uusi laboratorio. Kemian professori kuitenkin asui ylellisessa virka-asunnossaan 1920-luvulle asti. Yliopiston historiallis-etnografiset kokoelmat siirrettiin 1912 Kansallismuseoon . Vapautuneissa tiloissa toimivat valiaikaisesti fysiikan laitos, maatalous- ja metsaelaintieteen laitos seka slaavilainen kirjasto kunnes Arppeanumin sai kokonaan haltuunsa geologian laitos.

Yliopistomuseo

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Geologien muutettua Kumpulan kampukselle rakennuksessa avattiin 2003 Helsingin yliopistomuseo , johon liitettiin kaikki yliopiston alaisuudessa toimineet kulttuurihistorialliset museot ja kokoelmat. Ennen museon siirtymista rakennukseen tehtiin sen historian suurin remontti. Museo siirtyi pois Arppeanumista vuonna 2014 yliopiston luopuessa rakennuksesta vuoden 2014 lopussa [1] . Museon paanayttely siirtyi yliopiston paarakennukseen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmat Luonnontieteellisen museon ja Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen.

Rakennuksen kaytto nykyaan

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Senaatti-kiinteistot muutti rakennuksen toimistokayttoon. Muutostyot valmistuivat vuoden 2015 aikana. [2]

Syksylla 2015 rakennukseen muutti valtioneuvoston kanslian hallintoyksikosta noin 180 virkamiesta. [3]

  1. Mineraalikabinetti 26.3.2015. Luuonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 15.5.2015.
  2. Arppeanumin toimitilamuutos ( Arkistoitu ? Internet Archive) Senaatti-kiinteistot. Viitattu 15.5.2015.
  3. Toimitilat ? Arppeanum Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 20.9.2016.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]