Arppeanum
on Keisarilliselle Aleksanterin-Yliopistolle vuonna 1869 valmistunut ja pitkaan
Helsingin yliopistolle
kuulunut historiallinen rakennus, joka sijaitsee
Helsingin
Senaatintorin
koillisnurkassa,
Snellmaninkadun
ja
Hallituskadun
kulmassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti
Carl Albert Edelfelt
. Yliopisto luopui rakennuksesta vuoden 2014 lopussa ja se on nykyaan
valtioneuvoston kanslian
kaytossa.
Arppeanum valmistui vuonna 1869 silloisen Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratoriota ja museokokoelmia varten. Se rakennettiin ratkaisemaan yliopiston paarakennusta vaivannut tilapula. Rakennushankkeen tarmokas puuhamies oli kemian professori ja yliopiston rehtori
Adolf Edvard Arppe
, jonka mukaan talo sai nimensa. Arkkitehtina toimi Carl Albert Edelfelt, joka suunnitteli talon venetsialaiseen tyyliin. Edelfelt oli tutkinut Euroopan-kiertomatkallaan muutamaa vuotta aiemmin arkkitehtuuria seka
Venetsiassa
etta
Hampurissa
, jossa oli muodissa venetsialaisvaikutteinen
pyorokaarityylinen
arkkitehtuuri, ja Arppeanum oli synteesi naista vaikutteista.
Arppeanumista tuli aikansa mittapuilla poikkeuksellisen suuri ja mahtipontinen: sita ennen Helsingissa oli ollut vain muutamia nelikerroksisia rakennuksia. Sita moitittiin jo suunnitteluvaiheessa liian kalliiksi ja proystailevaksi, ja kritiikkia voimisti sen rakentamisen sijoittuminen 1860-luvun
suuriin nalkavuosiin
. Vaikka rakennusta pelkistettiin jo piirustuspoydalla kustannussyista, sen rakentamiseen kului lopulta enemman rahaa kuin samaan aikaan valmistuneeseen
Uspenskin katedraaliin
. Kriitikoiden tulilinjalle joutui etenkin 400 nelion suuruinen kemian professorin virka-asunto, jossa A. E. Arppe ei tosin itse koskaan asunut.
Hufvudstadsbladetin
pakinoitsija ehdotti vuoden 1869 lopulla sarkastisesti, etta talon nimeksi annettaisiin "Valtioneuvos Arppen nuoruudenunelmat". Myos nimi Arppeanum kuului hanen ehdotuksiinsa; se vakiintuikin pian kayttoon.
Kahteen alimpaan kerrokseen sijoitettiin kemian laboratorio, jolle porattiin talon alle oma kaivo. Kaivo on edelleen olemassa ja siina on jopa vetta. Kolmannessa kerroksessa oli mineraalikabinetti seka kemian professorin virka-asunto, neljannessa historiallis-etnografinen museo ja veistoskokoelma seka musiikki- ja piirustussalit. Rakennuksen arkkitehtonisesti huomattavin tila on kuitenkin neljan kerroksen korkuinen paaportaikko, jonka portaat ja porrastasanteet kaiteineen on tehty valuraudasta ja teraksesta.
Arppeanumin alkuperainen paakayttaja kemian laboratorio muutti pois jo 1887, kun naapuritontille Hallituskatu 5:een valmistui
Gustav Nystromin
piirtama uusi laboratorio. Kemian professori kuitenkin asui ylellisessa virka-asunnossaan 1920-luvulle asti. Yliopiston historiallis-etnografiset kokoelmat siirrettiin 1912
Kansallismuseoon
. Vapautuneissa tiloissa toimivat valiaikaisesti fysiikan laitos, maatalous- ja metsaelaintieteen laitos seka slaavilainen kirjasto kunnes Arppeanumin sai kokonaan haltuunsa geologian laitos.
Geologien muutettua
Kumpulan kampukselle
rakennuksessa avattiin 2003
Helsingin yliopistomuseo
, johon liitettiin kaikki yliopiston alaisuudessa toimineet kulttuurihistorialliset museot ja kokoelmat. Ennen museon siirtymista rakennukseen tehtiin sen historian suurin remontti. Museo siirtyi pois Arppeanumista vuonna 2014 yliopiston luopuessa rakennuksesta vuoden 2014 lopussa
[1]
. Museon paanayttely siirtyi
yliopiston paarakennukseen
ja
Luonnontieteellisen keskusmuseon
kokoelmat
Luonnontieteellisen museon
ja
Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan
yhteyteen.
Senaatti-kiinteistot
muutti rakennuksen toimistokayttoon. Muutostyot valmistuivat vuoden 2015 aikana.
[2]
Syksylla 2015 rakennukseen muutti valtioneuvoston kanslian hallintoyksikosta noin 180 virkamiesta.
[3]
|
---|
| Ministerit
| | |
---|
| Virkamiehet
| |
---|
| Osastot
| |
---|
| Hallinto
| Tehtavat
| |
---|
| Virastot
| |
---|
| Yhtiot ja liikelaitokset
| |
---|
| Toimielimet
| |
---|
|
---|
| Toimitilat
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|