Arkangelin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arkangelin alue
Архангельская область
Lippu
Lippu 		Vaakuna
Vaakuna
Arkangelin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Arkangelin alueen sijainti Venajan federaation kartalla

Koordinaatit: 64.5399°N , 40.5158°E

Valtio Venäjä Venaja
Perustettu 23. syyskuuta 1937
Hallinto
 ? hallinnollinen keskus Arkangeli (348 783 as.) [1]
 ? suurin kaupunki Arkangeli (348 783 as.)
 ? kuvernoori Igor Anatoljevit? Orlov
Pinta-ala Nenetsian kera 587 400 km²;
ilman Nenetsiaa 410 700 km²
Vakiluku (2010)   ( [1] ) Nenetsian kera 1 227 626;
ilman Nenetsiaa 1 185 536
Kielet venaja
BKT (2010) Nenetsian kera 355 884,2 milj. RUB [2] ;
ilman Nenetsiaa 210 134,1 milj. RUB
 ? asukasta kohti

Nenetsian kera 289 896 RUB, noin 7 102 EUR [3] ;

ilman Nenetsiaa 177 248 RUB, noin 4 342 EUR
Aikavyohyke UTC+3 ( MSK ) [4] [5]
Lyhenteet
 ? rekisterikilven tunnus 29
 ?  ISO 3166 RU-ARK
dvinaland.ru

Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti ( ven. Архангельская область , Arhangelskaja oblast ) [6] on hallinnollinen alue Pohjois- Venajalla Pohjois-Euroopassa . Myos alueen koillispuolella sijaitseva Nenetsian autonominen piirikunta kuuluu Arkangelin alueeseen, mutta on samalla yksi Venajan federaation subjekteista , kuten Arkangelin aluekin on.

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkangelin alue rajoittuu pohjoisessa Vienanmereen , koillisessa Nenetsiaan , idassa Komiin , etelassa Kirovin ja Vologdan alueisiin seka lannessa Karjalan tasavaltaan . Manneralueen lisaksi alueeseen kuuluvat Novaja Zemljan saaret ja Frans Joosefin maa Jaamerelta . Vienanmeren saarista alueeseen kuuluvat Mor?ovets Mezeninlahdella ja Solovetskin saaret . [7]

Arkangelin aluetta peittavat paaasiassa havumetsat. Mezenin suun ymparisto seka Jaamerella olevat saaret ovat paaasiassa tundraa . Alueen suurimmat joet ovat Vienanjoki , Aanisjoki ja Mezen . Alueella on yli 2 500 jarvea.

Argangelin alueella sijaitsee useita merkittavia luonnonsuojelualueita. [8]

Vaesto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkangelin alueen vuoden 2010 asukasluku oli 42 090 asukkaan Nenetsian kanssa 1 227 626 [1] ja ilman sita 1 185 536.

Asukasluvun kehitys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oheinen taulukko kuvaa Arkangelin alueen, Arkangelin (kaupunkipiirin) ja Arkangelin alueeseen kuuluvan Nenetsian vakiluvun kehitysta vuosien 1959?2010 suoritettujen vaestonlaskentojen mukaan. Taulukon Arkangelin alueen vaestomaarassa on mukana Nenetsian vaesto. Narjan-Mar on Nenetsian paakaupunki.

Vuosi Arkangelin
alueen
asukasluku 		Arkangelin
asukasluku 		Arkangelin
alueen
kaupunkilaiset 		Arkangelin
alueen
maaseutu-
vaesto 		Nenetsian
vaesto 		Narjan-Marin
asukasluku 		Nenetsian
maaseutu-
vaesto
1959 [9] 1 267 186 272 650 680 654 586 532 36 881 21 897
(sis. 8 675
maaseutuas.) 		20 061
1970 [10] 1 401 289 376 782 920 743 480 546 39 119 16 864 [11] 17 739
1979 [12] 1 467 069 385 028 1 057 818 409 251 47 001 23 435 19 345
1989 [13] 1 570 256 424 728
(sis. 8 807
maaseutuas.) 		1 152 480 417 776 54 840 28 854 20 491
2002 [14] 1 336 539 362 327
(sis. 6 276
maaseutuas.) 		999 591 336 948 41 546 25 592 15 304
2010 [1] 1 227 626 355 781
(sis. 6 998
maaseutuas.) 		928 973 298 653 42 090 21 658 13 551

Suurimmat taajamat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaan alueen 1,2 miljoonasta asukkaasta 75,7 prosenttia oli kaupunkilaisia. [1] Suurimmat kaupungit ovat Arkangeli (348 783 asukasta vuonna 2010), Severodvinsk (192 353 as.) ja Kotlas (60 562 as.). Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai taajamia ovat myos Novodvinsk (40 615 as.), Korja?ma (39 641 as.), Mirnyi (30 280 as.), Velsk (23 885 as.), Njandoma (22 356 as.), Onega (Aaninen) (21 359 as.), Kono?a (kaupunkityyppinen taajama, 12 432 as.), Plesetsk (kaupunkityyppinen taajama, 11 037 as.), ja Kargopol (10 214 as.). [1]

Etninen jakauma

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkangelin alueen vaesto ilman Nenetsiaa jakaantui vuoden 2010 vaestonlaskennassa etnisiin ryhmiin seuraavasti: venalaisia 95,6 % (yhteensa 1 148 821 henkea; mukana 0,2 % eli 2 015 hengen osuus pomoreiksi itsensa lukevia), ukrainalaisia 1,4 % (16 976), nenetseja 0,6 % (8 020), valkovenalaisia 0,5 % (5 810), komeja 0,4 % (4 583), tataareja 0,2 % (2 335) ja muita 1,3 % (15 399). Laskennassa 25 682 henkea ei ilmoittanut omaa etnista ryhmaansa. [15]

Hallinto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkangelin alue on yksi Venajan federaation jasenalueista eli subjekteista ja sen paakaupunki on Arkangeli . Alueen koillispuolella sijaitseva Nenetsian autonominen piirikunta kuuluu myos Arkangelin alueeseen, vaikka se on itsekin yksi Venajan federaation subjekteista. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernoori ja aluekokous.

Paikallista hallintoa varten Arkangelin alue on jaettu 19 kunnallispiiriin ja seitsemaan erilliseen kaupunkipiirikuntaan. Jalkimmaisiin kuuluu myos Novaja Zemlja . Frans Joosefin maa kuuluu Primorjen piiriin . Oheinen kartta esittaa Arkangelin alueen kunnallis- ja kaupunkipiirien hallintokeskusten sijainnin (ilman Franz Josefin maata ja Nenetsiaa).

Nenetsian autonomisen piirikunnan paikallishallinnollinen jako on esitetty artikkelissa Nenetsia .

Kunnallispiirit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taulukossa on esitetty Arkangelin alueen kunnallispiirit vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaisine asukaslukuineen (taulukossa м.р. = муниципальный район = (kunnallis)piiri; ktt = kaupunkityyppinen taajama ). [1]

Kunnallispiiri Venalainen nimi Vakiluku
2010 		Hallinnollinen
keskus
Holmogoryn piiri Холмогорский м.р. 25 061 Holmogory (kyla, 4 150 as.)
Kargopolin piiri Каргопольский м.р. 18 466 Kargopol
Kono?an piiri Коношский м.р. 26 106 Kono?a
Kotlasin piiri Котласский м.р. 21 005 Kotlas
Krasnoborskin piiri Красноборский м.р. 13 815 Krasnoborsk (kyla, 4 771 as.)
Lenan piiri Ленский м.р. 13 362 Jarensk (kyla, 3 660 as.)
Le?ukonskojen piiri Лешуконский м.р. 7 979 Le?ukonskoje (kyla, 4 406 as.)
Mezenin piiri Мезенский м.р. 10 330 Mezen (3 575 as.)
Njandoman piiri Няндомский м.р. 30 244 Njandoma
Onegan piiri Онежский м.р. 35 376 Onega (Aaninen)
Pinegan piiri Пинежский м.р. 26 978 Karpogory (kyla, 4 443 as.)
Plesetskin piiri Плесецкий м.р. 49 077 Plesetsk (ktt)
Primorjen piiri Приморский м.р. 26 327 Arkangeli [16]
?enkurskin piiri Шенкурский м.р. 15 196 ?enkursk (5 702 as.)
Ustjan piiri Устьяновский м.р. 30 581 Oktjabrski (ktt, 9 307 as.)
Velskin piiri Вельский м.р. 54 792 Velsk
Verhnjaja Toiman piiri Верхнетоемский м.р. 17 060 Verhnjaja Toima (kyla, 3 462 as.)
Viledin piiri Вилегодский м.р. 11 158 Iljinsko-Podomskoje (kyla, 3 682 as.)
Vinogradovin piiri Виноградовский м.р. 16 753 Bereznik (ktt, 6 018 as.)

Kaupunkipiirikunnat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taulukossa ovat Arkangelin alueen kaupunkipiirit vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaisine asukaslukuineen. Koska useiden kaupunkipiirien (Arkangeli, Kotlas, Novaja Zemlja, Severodvinsk) alueeseen kuuluu myos muita taajamia tai maaseutua, piirin asukasluku voi olla suurempi kuin pelkan hallintotaajaman (taulukossa г.о. = городской округ = kaupunkipiirikunta). [1]

Kaupunkipiiri Venalainen nimi Vakiluku
2010 		Hallinnollinen
keskus
Arkangelin kaupunkipiiri г.о. Архангельск 355 781 Arkangeli
Korja?man kaupunkipiiri г.о. Коряжма 39 641 Korja?ma
Kotlasin kaupunkipiiri г.о. Котлас 73 517 Kotlas
Mirnyin kaupunkipiiri г.о. Мирный 30 280 Mirnyi
Novaja Zemljan kaupunkipiiri г.о. Новая Земля 2 429 Belu?ja Guba
Novodvinskin kaupunkipiiri г.о. Новодвинск 40 615 Novodvinsk
Severodvinskin kaupunkipiiri г.о. Северодвинск 193 607 Severodvinsk

Uskonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venajan uskontoja kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Arkangelin alueen vaestosta (ilman Nenetsiaa) oli: [17] [18] [19]

Historiaa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Novgorodilaiset perustivat ja rakensivat Solovetskin luostarin vanhan osan 1400-1500-luvuilla
Anikei Stroganovin maarayksesta rakennutettu Neitsyt Marian ilmestyspaivan kirkko Solvyt?egodskissa (1560)
Venajan kartta 1645: purjelaivat Vienanmeren Arkangelin edustalla
Novodvinskin linnoitus (1711)

Asutuksen katsotaan saapuneen Vienanjoen seuduille pari tuhatta vuotta jaakauden vetaydyttya alueelta eli noin 9 000 vuotta sitten. Vienanmeren rannalta on loydetty 3 000 vuotta vanhoja arkeologisia todisteita esimerkiksi hylkeenpyynnista . Paikannimiston vanhin, suomalaissaamelainen kerrostuma ja alueen venajankielen paikallismurteiden suomalaisperaiset sanat kertovat alueen ensimmaisten tunnettujen asukkaiden olleen suomensukuisia. [20] Vienanjoen suomensukuisista kansoja nimitettiin venalaisissa kronikoissa t?uudeiksi , viikinkisaagoissa bjarmeiksi . [20]

Norjan kuninkaista kertova, islantilaisen Snorri Sturlusonin (1179-1241) saaga Heimskringla on ensimmaisia kirjallisia teoksia, jotka kuvaavat Arkangelin alueen seutuja. lahde?

Arkangelin alueen ydinosa tunnettiin aiemmin nimella Dvinskaja zemlja ( ven. Двинская земля , Dvinan maa ), mika viittaa Vienanjokeen ( ven. Severnaja Dvina ) ja sen valuma-alueen seutuihin. [21] Vienanjoen maahan viittaavaa nimitysta kaytetaan nykyaankin esimerkiksi Arkangelin alueen virallisissa nettitunnuksessa (dvinaland.ru).

Alueet kuuluivat noin 1100-luvulta lahtien laajan, Baltiasta Jaamerelle yltaneen Novgorodin tasavallan etupiiriin, vuodesta 1478 yhdistyneeseen Moskovan Venajaan . T?uudit sulautuivat yhteen slaavilaisten kanssa. Novgorodilaiset tienasivat elantonsa metsastyksella, kalastuksella ja turkiskaupalla; myohemmin myos suolankeitolla ja -myynnilla. Erityisen paljon maaomaisuutta Vienanmerelta ja -joelta hankki Boretskin pajarisuku . 1400-luvulla perustettiin arkkienkeli Mikaelin luostari Vienanjoen alajuoksulle nykyisen Arkangelin paikalle, Nikolo-Korlskin luostari nykyisen Severodvinskin paikalle ja Solovetskin luostari Vienanmeren saarille. Novgorodin kaskynhaltijan vaimo Maria Boretskaja lahjoitti luostareille suuret maa-alueet. [20] [21]

Moskovan Venajan aikana perustettiin Solvyt?egodsk ja Pet?ora-joen alajuoksun laheisyyteen Pustozersk . Asutus kasvoi. [20] Englantilainen Moskovan kauppakomppania (the Muscovy Company) kavi kauppaa Moskovan Venajan kanssa vuodesta 1554. Kaupan keskuksena toimi aluksi Vienanjoen maan hallintokeskus Kolmogory (nyk. Holmogory). Tsaarin asettamana, ulkomaalaisten tahojen Moskovaan suuntautuvaa kauppaa tarkasti muun muassa Anikei Stroganov . Ulkomaankauppa Vienanjoen maan kautta Moskovan Venajaan kukoisti.

Tsaari Iivana IV Julma perusti 1584 Vienanjoen suistoon Novaja Holmogoryn kaupungin. Tama uudelleennimettiin myohemmin arkkienkeli Mikaelin kaupungiksi eli Arkangeliksi laheisen luostarin nimen mukaisesti. Kaupungista tuli kasvavan Venajan ensimmainen ulkomaankaupan satama, [21] ja alueen merkitys maan ulkomaankaupassa kasvoi vaikka kauppasatamaan johtava meri jaatyi moneksi kuukaudeksi vuosittain.

Nuorena tsaarina Pietari Suuri perusti Arkangeliin laivatelakan 1693, jo seuraavana vuonna sielta valmistui ensimmainen alus. 1701 kaupungin suojaksi ryhdyttiin rakentamaan Novodvinskin linnoitusta. Vuonna 1702 Vienanjoen maan hallintokeskus siirrettiin Holmogorysta Arkangeliin. Joulukuun 18. paivana 1708 antamallaan saadoksella tsaari yhdisti Vienanjoen maan osaksi laajaa Arkangelinkaupungin provinssia , yhta Venajan kahdeksasta uudesta maakunnasta. Laajaan provinssiin liitettiin samalla myos nykyisen Karjalan tasavallan ja Kuolan alueet seka pohjoiset alueet aina Uralille saakka. [22] [21]

Alueesta muodostettiin Venajan keisarikunnan laaja Arkangelin kuvernementti joulukuussa 1796. Vallankumouksen ja sisallissodan jalkeen 1921 Arkangelin kuvernementtia ryhdyttiin pilkkomaan. Alueen koko vaihteli. [22] Varsinaisesti nykyinen Arkangelin alue perustettiin Neuvostoliiton aikana syyskuussa 1937. [21]

1920- ja 1930-luvuilla Arkangelin alueelle toimi suuria pakkotyoleireja ( gulag ). Naista tunnetuimpiin ja suurimpiin kuului alueellisesti useaan osaan jakautunut ja myos Karjalan tasavallan puolella toiminut ojennusleiri Solovetski ITL OGPU (SLAG, 1923?31 ja 1932?33). Tyoleirin vankimaara oli aluksi joitain tuhansia, mutta kohosi vuoden 1931 alkuun mennessa jo 71 800:ksi. Ojennusleirin pohjalta perustettiin myohemmin Vienanmeren?Itameren kanavan rakennustoista vastannut, vankimaaraltaan viela suurempi vankileiri. Arkangelin alueen monista pakkotyoleireista jotkut toimivat viela vuoteen 1960 saakka. [23] [24] [25]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Merkinnan syy: Historia katkeaa kesken, vain alueen perustamista edeltavista vaiheista kerrotaan. Neuvostoliiton aika muutoksineen, neuvostoinfrastruktuurin rakentaminen, uusi Venajan aika seka 1800-luku kasittelematta.

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jos Arkangelin alueeseen sisallytetaan myos kaasu- ja oljyloytojen rikastuttama Nenetsian autonominen alue, koko alueen osuus Venajan bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 noin 1,0 prosenttia. Mikali Nenetsiaa ei sisallyteta tarkasteluun, Arkangelin alueen osuus maan BKT:sta on vain 0,6 %. [2]

Arkangelin alueen (ilman Nenetsiaa) tarkeimmat teollisuudenalat ovat metsa-, puunjalostus-, paperi-, sellu-, koneenrakennus- ja elintarviketeollisuus. Maatalous on keskittynyt karjan- ja poronhoitoon. Lisaksi harjoitetaan turkiselainten tarhausta ja metsastysta seka hylkeenpyyntia.

Tarkeimmat satamat ovat Arkangeli, Onega ja Mezen . Talvella Vienanmeren jaatyessa suurimpia aluksia avustetaan jaanmurtajilla. Alueen tarkein rautatie on Arkangelin ja Vologdan valinen rautatie. Siita erkanee Kotlasissa rata Komiin ja Arkangelin etelapuolella Karjalaan . Arkangelissa on kansainvalinen lentoasema . [7] [26]

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g h Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. T?islennost i razme?t?enije naselenija  (Federalnaja slu?ba gosudarstvennoi statistiki (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru Koko Venajan kattava vaestonlaskenta 2010. Osa 1. Vaeston lukumaara ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko) ) 2012. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫. Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.7.2012. (venajaksi)
  2. ↑ a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tek?t?ih tsenah; millionov rublei)  (Federalnaja slu?ba gosudarstvennoi statistiki (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru Venajan federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫. Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 27.1.2013. (venajaksi)
  3. ↑ Euro exchange rates RUB  (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos kayttaen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 27.1.2013. (englanniksi)
  4. ↑ Jussi Nurminen: Venaja siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 27.10.2014.
  5. ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Arkangelin alue, Eksonyymit, Kotus.fi
  7. ↑ a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8 . (venajaksi)
  8. ↑ OOPT Severo-Zapadnogo okruga  (Luoteisen federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venajan suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 7.7.2012. (venajaksi)
  9. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1959) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venajaksi)
  10. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venajaksi)
  11. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venajaksi)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1979) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-03-7. (venajaksi)
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. T?islennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu  (Koko Neuvostoliiton kattava vaestonlaskenta 1989. Neuvostoliiton tamanhetkinen vaesto, Venajan sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venajaksi)
  14. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. T?islennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu  (Koko Venajan kattava vaestonlaskenta 2002. Venajan ja sen osien tamanhetkinen vaesto) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.3.2013. (venajaksi)
  15. ↑ Federalnaja slu?ba gosudarstvennoi statistiki (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Okont?atelnyje itogi Vserossijskoj perepisi naselenija 2010 goda. Natsionalnyi sostav nasalenija po subjektam Rossijskoi federatsii  (Koko Venajan kattava vaestonlaskennan 2010 lopulliset tulokset. Vaestojakauma Venajan federaation subjekteissa: Taulukko 7 (MS Excel-taulukko) ) 2012. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫. Viitattu 8.11.2012. (venajaksi)
  16. ↑ Primorski raion - Kontakty  (Primorjen piirihallinnon sijainti ja yhteystiedot Arkangeliin) Primorjen piiri, primadm.ru. Viitattu 7.3.2013. (venajaksi)
  17. ↑ Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant, kommersant.ru. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 28.1.2013. (venajaksi)
  18. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija  (Laaja, 56900 henkilolle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siita, mihin Venaja uskoo. Arkangelin alueen yhteenveto s. 157. Nenetsiaa ei T?ukotkan tavoin kartoitettu. Tama 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 21.12.2012. sreda.org. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 28.1.2013. (venajaksi)
  19. ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija  (Laajan, 56900 henkilolle tehdyn Venajan uskontokartoituksen kotisivut. Sisaltaa linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. sreda.org. Viitattu 28.1.2013. (venajaksi)
  20. ↑ a b c d Jussi Konttinen:  Sankarimatkalijan Arkangeli , s. yhteensa 336 sivua. Kustannusosakeyhtio Paasilinna, 2005. ISBN 951-581-095-7 .
  21. ↑ a b c d e Arkhangelsk Region kommersant.com. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 9.11.2012. (englanniksi)
  22. ↑ a b Administrativno-territorialnoje delenije Arhangelskoi gubernij v XVIII-XX vv. (Spravka) ( Arkistoitu ? Internet Archive) (venajaksi) (rusarchives.ru)
  23. ↑ Karta GULAGa  (GULAG-leirien klikattava sijaitikartta Arkangelin, Murmanskin ja Vologdan alueilla, Karjalassa, Nenetsiassa ja Komissa (1929-60)) Ihmisoikeusjarjesto Memorial, memo.ru. Viitattu 8.1.2014. (englanniksi)
  24. ↑ Solovetsski ITL OGPU  (NKVD:n vuosina 1923-1931 toimineen Solovetsski ITL OGPU (Solovetskije lagerja osobogo naznat?enija, Solovetski lager prinuditelnyh rabot osobogo naznat?enija OGPU, SLON, Solovetskije i Karelo?Murmanskije lagerja, SKMITL) -ojennustyoleirin tietoja. Talla leirilla oli aluksi (09/1923) yhteensa 3 049 vankia, mutta 01/1931 heita oli 71 800 henkea) Neuvostoliiton vankileirien hakemisto . ihmisoikeusjarjesto Memorial, memo.ru. Viitattu 8.1.2014. (venajaksi)
  25. ↑ Belomoro?Baltiski ITL  (NKVD:n vuosina 1931-1941 toimineen Belomoro?Baltiski ITL (Belomorsko?Baltiski ITL, BelBaltlag, BBL) -ojennustyoleirin tietoja. Talla Solovetski ITL OGPU:n jatkeeksi perustetulla Vienanmeren?Itameren leirilla oli jopa 107 900 vankia (12/1932). Vuoden 1939 alussa leirilla oli 86 567 henkea) Neuvostoliiton vankileirien hakemisto . ihmisoikeusjarjesto Memorial, memo.ru. Viitattu 8.1.2014. (venajaksi)
  26. ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 . (venajaksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arkangelin_alue&oldid=21674315 ”