Tama artikkeli kasittelee vuoristoa Etela-Amerikassa.
Andit
on myos etninen ryhma Dagestanissa.
Andit
on
Etela-Amerikan
lansirannikkoa myotaileva
vuorijono
ja ylanko, joka on osa
Kordillieerien
poimuvuoristoa. Se on syntynyt
subduktiovyohykkeella
olevan merellisen laatan tyonnyttya mantereisen laatan alle.
Vuoristo on noin 7 000 kilometria pitkana maailman pisin vuorijono. Sen korkein huippu on 6 962 metria korkea
Aconcagua
.
Vuoriston nimen tausta on epaselva. Sen on arveltu tulevan yhtaalta
ket?uan kielen
sanasta
anti
("ita") tai
anta
("kupari").
[1]
Andit alkoivat nousta
Etela-Amerikan laatan
lansireunalle, kun
Nazcan laatta
alkoi tyontya sen alle
mannerliikunnoissa
170 miljoonaa vuotta sitten. Yhteentormays oli seurausta siita, etta Atlantin valtameren avautuminen tyonsi Etela-Amerikan laattaa lanteen. Vuoristo alkoi nousta voimakkaasti 25 miljoonaa vuotta sitten, ja se kohoaa edelleen.
[1]
Eroosio
kuitenkin kuluttaa vuoristoa suunnilleen samaa tahtia, minka vuoksi vuoriston korkeus ei enaa juurikaan kasva.
[2]
Joillakin paikoin vuoristossa on voimakasta tulivuoritoimintaa ja maanjaristyksia.
[3]
Andit alkavat pohjoisesta
Karibianmerelta
ja kulkevat Etela-Amerikan lansirannikon suuntaisesti maanosan etelakarkeen
Tulimaahan
. Vuoriketju yhtyy pohjoisessa Keski-Amerikan ja Lansi-Intian vuoriketjujen kanssa ja etelassa Falklandin ja Etelamantereen vuoriketjujen kanssa.
[3]
Andien korkein vuori on
Aconcagua
Argentiinassa lahella Chilen rajaa. Andeilla on monta yli 6 000 metrin korkuista lumen peittamaa vuorenhuippua, ja se on
Himalajan
jalkeen maailman korkein vuoristo.
[3]
Keskella vuoriketjua lantisten ja itaisten Kordilleerien valissa keskimaarin 3 660 metrin korkeudessa on suuri
Altiplanon
ylatasanko, joka on pinta-alaltaan noin 170 000 neliokilometria.
[3]
Vuoriston suurin jarvi on
Titicaca
Perun ja Bolivian rajalla 3 815 metrin korkeudessa. Tama Andien korkeimpien vuorenhuippujen ymparoima jarvi on Etela-Amerikan suurin makeanveden jarvi, ja sen rannoilla on hyvin vanhojen sivilisaatioiden jaannoksia.
[3]
Pohjois-Andeilta valuvat vedet muodostavat idassa maailman vesimaaraltaan suurimman joen
Amazonin
, joka kuljettaa suuria maaria
sedimenttia
vuorilta. Etela-Andien vedet valuvat idassa
Paranajokeen
. Lantiset valumavedet muodostavat useita lyhyita jokia mantereen lansirannikolle.
[3]
Andien lampotilat vaihtelevat suuresti korkeuden mukaan.
Paivantasaajalla
ilmasto on trooppinen aina 1 500 metrin korkeuteen saakka ja subtrooppnen 2 500 metrin korkeuteen. Siita ylospain paivalampotilat ovat leutoja, ja 3 500 metrista ylospain on jo kylmaa ja oisin pakkasta. 4 100 metrista ylospain myos paivalla on usein pakkasta, ja 4 800 metrista ylospain ilmasto on arktinen. Pysyva lumiraja on matalimmillaan vuoriketjun etelapaassa 800 metrissa ja korkeimmillaan 27. etelaisen leveysasteen kohdalla 6 100 metrissa.
[1]
Sadanta on 38. etelaisen leveysasteen etelapuolella yli 50 senttimetria vuodessa. Pohjoisemmassa on paljon kuivempaa ja sade tulee epatasaisesti vuoden aikana. Idemman vuoriketjun itapuolella sataa ajoittain rankasti.
[1]
Alpakkalauma Andeilla.
Andit voi jakaa kasvillisuuden suhteen kahteen vyohykkeeseen, joiden raja kulkee 35. etelaisen leveysasteen kohdalla. Sen etelapuolella
Patagonian
Andeilla kasvillisuus on etelaista, ja seudulla tavataan keskileveysasteiden sademetsia. Rajan pohjoispuolella kasvillisuus vaihtelee ilmaston mukaan aavikkokasvillisuudesta rehevaan.
[1]
Andien eliostoa maarittaa eniten korkeus merenpinnasta, joka maarittaa osaltaan alueiden lampotilan, kosteuden, tuulisuuden ja auringonsateilyn. Muutama kasvi ja elainlaji pystyy elamaan kaikilla korkeuksilla mutta useimmat vain tietylla korkeudella. Pysyvan lumirajan ylapuolella ei ole elamaa. Kissaelaimia tavataan vain harvoin neljan kilometrin ylapuolelta, mutta esimerkiksi valkohantahiiret elavat sen ylapuolella aina 5 200 metrin korkeuteen saakka. Kondori liitaa aina kahdeksan kilometrin korkeuteen. Altiplanolla 3 300?4 000 metrin korkeudessa elaa nelja kamelielainlajia:
laama
,
guanako
,
alpakka
ja
vikunja
.
[1]
Paikalliset intiaaniheimot ovat hyodyntaneet ja jalostaneet guanakoja noin 5 000 vuotta. Laamoja ja alpakoita kaytetaan erityisesti taakkojen kantamiseen, ja niiden lantaa hyodynnetaan polttoaineena ruoanvalmistuksen yhteydessa.
[4]
Machu Picchu
on muinainen
inkakaupunki
Andien harjanteella Perussa.
Ihmisia on asunut Andeilla 10 000?12 000 vuoden ajan. Eniten ihmisia asuu 2 500 ja 3 500 metrin valisella korkeudella, etenkin Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa. Sen ylapuolella maanviljely on vaikeaa ja ohut ilma edellyttaa asukkailta fysiologisia sopeutumia. Perulaisia paimenia on asunut jopa 5 200 metrin korkeudessa, ja chilelaisia kaivostyolaisia on asunut valiaikaisesti jopa 5 800 metrin korkeudessa.
[1]
Andien korkein huippu
Aconcagua
.
Bolivian Andeja.
- Dr. Robert R. Coenraads, John I. Koivula, Dr. Armstrong Osborne, Diane Robinson, Phil Rodwell, Barry Stone, Robyn Stutchbury:
Geologica
. Ullmann, 2009.
ISBN 978-3-8331-4381-6
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
William M. Denevan & Norman R. Stewart & M. Tulio Velasquez:
Andes Mountains
Encyclopaedia Britannica
. Viitattu 13.1.2021.
- ↑
Coenraads, Koivula, Osborne, Robinson, Rodwell, Stone, Stutchbury 2009, s. 236.
- ↑
a
b
c
d
e
f
Kusky, Timothy M.:
Encyclopedia of Earth and Space Science, osa 1
, s. 22?23. Facts on File, 2010.
ISBN 9780816070053
.
- ↑
Coenraads, Koivula, Osborne, Robinson, Rodwell, Stone, Stutchbury 2009, s. 237?238.