Anakreon
?νακρ?ων
Anakreonia esittava roomalainen veistos 100?200-luvulta. Louvre .
Henkilotiedot
Syntynyt	n. 582 ? 579 eaa. Teos
Kuollut	n. 495 ? 485 eaa.
Ammatti	runoilija
Kirjailija
Tuotannon kieli	muinaiskreikka
Aikakausi	antiikki
Tyylilajit	lyyrinen runous
Kirjallinen suuntaus	monodinen lyriikka
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Anakreon ( m.kreik. ?νακρ?ων , Anakre?n , lat. Anacreon ; n. 582 / 579 ? 495 / 485 eaa. ) ^{[1] [2]} oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija , joka oli kotoisin Teoksesta . Hellenistisella kaudella hanet luettiin yhdeksi yhdeksasta lyyrisesta runoilijasta . ^{[2] [3] [4] [5]}

Anakreon oli kotoisin Teoksen kaupungista Jooniasta , Vahasta-Aasiasta . Hanen elamastaan tiedetaan antiikin lahteista vain vahan. Han vaikuttaa viettaneen nuoruutensa kotikaupungissaan, ja siirtyneen myohemmin suuren osan sen asukkaista tavoin Traakian Abderaan , kun persialaiset valtasivat Teoksen Harpagoksen johdolla noin vuonna 540 eaa. ^{[2] [4] [6]}

Myohemmin Anakreon siirtyi Samokselle tyranni Polykrateen hoviin, missa han kirjoitti useita lauluja taman ylistykseksi. Anakreon oli Polykrateen suuressa suosiossa, ja hanen kerrotaan pehmentaneen tyrannin luonnetta musiikillaan. ^{[4] [7]} Han toimi myos tyrannin pojan opettajana. ^[2]

Polykrateen kuoltua vuonna 522 eaa. Anakreon siirtyi Ateenaan tyranni Hipparkhoksen kutsusta. Taman kerrotaan lahettaneen viisikymmensoudun hanta noutamaan. ^{[4] [8]} Ateenassa Anakreon tutustui Simonideehen ja muihin runoilijoihin, jotka olivat keraantyneet Hipparkhoksen lahipiiriin. Han tutustui myos muiden merkkisukujen jaseniin, ja ylisti erityisesti Kritiaan Dropideen pojan kauneutta. ^{[4] [9]} Toiminta Polykrateen ja Hipparkhoksen hoveissa tekee Anakreonista ensimmaisia hovirunoilijoita. ^[2]

Anakreonin kuolema ajoitetaan noin vuoteen 495?485 eaa. ^{[1] [2]} Lukianos sanoo hanen elaneen 85-vuotiaaksi. ^[10] Simonides kirjoitti kaksi epitafia hanen kunniakseen. ^[11] Anakreonin kuolinpaikkaa ei kuitenkaan tunneta. Simonideen toinen epitafi vaikuttaa sanovan, etta hanet haudattiin Teokseen, johon han olisi palannut Hipparkhoksen kuoleman vuonna 514 eaa. jalkeen. Toisen perinteen mukaan han olisi kuitenkin Teokseen palattuaan paennut uudestaan Abderaan vuoden 495 eaa. Joonian kapinan vuoksi. Tama perinne on kuitenkin mita ilmeisimmin kehittynyt sekaannuksesta teoslaisen alkuperaiseen muuttoon Abderaan. ^{[4] [12]}

Antiikin lahteet esittavat Anakreonin yksimielisesti mita nautinnonhakuisimpana ihmisena, ja sama vaikutelma syntyy myos hanen runoistaan, joiden ansiosta hanet tunnetaan viinin ja lemmen ylistajana. Tyranni Polykratesta ylistaessaan han vaikuttaa ylistavan ehka enemman kauniita nuorukaisia, jotka tama oli koonnut hanen ymparilleen. ^[13]

Eraan tarinan mukaan Anakreon olisi rakastanut Sapfoa , ^{[4] [14]} mutta tama on mita epatodennakoisinta jo pelkastaan ajoituksenkin vuoksi. Toisen tarinan mukaan Anakreon olisi kuollut tukehtumalla viinirypaleen siemeneen, mutta tamakin kuulostaa lahinna hanen maineeseensa perustuvalta runolliselta kuvitelmalta. ^{[4] [15]} Antiikin kirjallisuudessa Anakreon kuvataan jarjestaan vanhana harmaahapsisena miehena, mika perustunee hanen myohempaan tuotantoonsa, mutta samalla unohtuu se, etta huippuaikanaan Polykrateen hovissa han oli viela hyvin nuori. ^{[3] [4]}

Anakreon jatkoi runoudellaan lesboslaisen lyriikan eli Alkaioksen ja Sapfon perinnetta. ^[3] Anakreonin runot olivat monodista lyriikkaa . Hanen suosikkirunomittojaan olivat khoriambi ja ionicus a minore . ^[4] Hanelta tunnetaan myos elegioita ja epigrammeja . ^[3] Anakreon kaytti paljon samoja teemoja kuin Alkaios , mutta hanen tyylinsa oli kesympaa verrattuna Alkaioksen janoisiin ja rajuihin juomalauluihin. Aiheet liittyvat usein pitoelamaan, homo- ja heteroseksuaaliseen rakkauteen ja joskus myos politiikkaan. ^[2] Runokielenaan Anakreon kaytti joonialaista murretta . ^[2]

Hellenistisen kauden oppineet jakoivat Anakreonin runot viiteen kirjaan niiden runomittojen mukaan. ^[2] Myos Suda mainitsee viisi kirjaa Anakreonin runoja, jotka olivat olemassa viela tuohon aikaan. Nykyaikaan hanen aidoista runoistaan on kuitenkin sailynyt vain muutamia katkelmia. ^[4]

Seuraava esimerkkikatkelma on Paivo ja Teivas Oksalan suomentama ja noudattaa alkuperaista elegiamittaa : ^[3]

≫ ο? φιλ?ω, ?? κρητ?ρι παρ? πλ?? ο?νοποτ?ζων
νε?κεα κα? π?λεμον δακρυ?εντα λ?γει,
?λλ? ?στι? Μουσ?ων τε κα? ?γλα? δ?ρ? ?φροδ?τη?
συμμ?σγων ?ρατ?? μν?σκεται ε?φροσ?νη?. ^[16] ≫ ≫ ? file?, hos kr?t?ri para ple? oinopotaz?n
neikea kai polemon dakryoenta legei,
all' hostis M?se?n te kai aglaa d?r' Afrodit?s
symmisg?n erat?s mn?sketai eufrosyn?s. ≫ ≫Miesta en sietaa voi, joka maljoja taysia ryyppaa,
kerraten riitoja vain, taistoa kyynelineen.
Hanta ma kiitan taas, joka muusain loistavat lahjat
vie luo Afroditeen, muistaen hilpeyden. ^[3] ≫

Anakreonin mukaan on nimetty lyyrinen runosae anakreonteus eli Anakreonin sae. ^[2]

Runokokoelma Anakreonteia (lat. Anancreontea ) on liitetty Anakreonin nimeen, mutta on todellisuudessa epaperainen ja syntynyt pitkan ajan kuluessa myohaiselta hellenistiselta kaudelta varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle . ^{[2] [4]} Tallaista Anakreonia jaljittelevaa, samaan malliin ja samoissa runomitoissa kirjoitettua runoutta kutsutaan anakreonttiseksi runoudeksi . ^[17] Anakreonteiassa yleisin runomitta on katalektinen jambinen dimetri , joka esiintyy vain kerran Anakreonin aitojen katkelmien joukossa. ^[4] Myohemmat runot voidaan erottaa alkuperaisista myos tyyliin ja anakronismien avulla. ^[3]

Hellenistisella kaudella aleksandrialaiset tekstikriitikot lukivat Anakreonin yhdeksan tarkeimman lyyrisen runoilijan kaanoniin. ^[4] Ateenalaisten kerrotaan pystyttaneen Anakreonin patsaan Akropoliille , ^[18] ja Koopenhaminassa Ny Carlsberg Glyptotekissa oleva veistos saattaa olla taman myohempi roomalaisaikainen kopio. ^[3] Teoslaiset loivat Anakreonin kuvan rahoihinsa. ^[4]

Mainittu Anakreonteia -kokoelma on tarkeimpia esimerkkeja Anakreonin runouden myohemmasta vaikutuksesta kreikankielisessa runoudessa aina bysanttilaiselle keskiajalle saakka. Sen lisaksi Anakreon vaikutti roomalaiseen runouteen ja etenkin Horatiukseen . Anakreonteian tultua uudelleen tunnetuksi 1500-luvulla se vaikutti renessanssirunouteen Ranskassa, jossa Anakreonia jaljitteli erityisesti Pierre de Ronsard . Saksalaisessa kirjallisuudessa taas toimi 1700-luvulla Anakreontiker-ryhma. Anakreonin vaikutusta on muun muassa Johann Wolfgang von Goethella , Friedrich Schillerilla ja Gotthold Ephraim Lessingilla . Suomessa samankaltaista vaikutusta voidaan havaita muun muassa Henrik Gabriel Porthanilla ja Johan Ludvig Runebergilla . ^[3]

• Anakreon. Teoksessa Oksala, Paivo & Oksala, Teivas:  Kreikkalaisia kirjailijakuvia , s. 63?68. Runojen ja runokatkelmien suomennoksia. Helsinki: Otava, 1965.
• Anakreon: Fragmentteja. (Suomeksi tulkinnut Mika Saranpaa) Niin & nain , 1995, nro 3, s. takakansi. Artikkelin verkkoversio .

• Anacreon:  Greek Lyric . Volume II: Anacreon, Anacreontea, Choral Lyric from Olympus to Alcman. Edited and translated by David A. Campbell. Loeb Classical Library 143. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1988.

• Gerber, Douglas E.:  A Companion to the Greek Lyric Poets . Mnemosyne, Supplements. Brill, 1997. ISBN 9789004217614 .
• Hutchinson, G. O.:  Greek Lyric Poetry . A Commentary on Selected Larger Pieces (Alcman, Stesichorus, Sappho, Alcaeus, Ibycus, Anacreon, Simonides, Bacchylides, Pindar, Sophocles, Euripides). Uusintapainos. Oxford: Oxford University Press, 2003. ISBN 9780199265824 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anakreon Wikimedia Commonsissa

• Lisaa luettavaa aiheesta Anakreon on Wikiaineistossa
• Sitaatteja aiheesta Anakreon Wikisitaateissa
• Anakreon-fragmentteja Oxyrhynchus Online . The Imaging Papyri Project, University of Oxford. (englanniksi) (muinaiskreikaksi)
• Vapaasti ladattavia Anakreonin e-kirjoja Projekti Lonnrotilta ja Project Gutenbergilta