Tämä on lupaava artikkeli.

Algirdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Algirdas
Algirdas teoksessa Sarmatiae Europeae descriptio vuodelta 1578.
Liettuan suuriruhtinas
Valtakausi 1345 ? 1377
Edeltaja Jaunutis
Seuraaja Jogaila
Syntynyt 1296
Kuollut toukokuu 1377
Puoliso Maria Jaroslavna , Vitebskin ruhtinatar (1300?1348) vih. 1317
Uljana Aleksandrovna, Tverin ruhtinatar (1325?1392) vih. 1349/1350
Lapset 19
Suku Gediminid
Isa Gediminas
Aiti Jewna Jaun? (k. 1344) Polatskin ruhtinas Iivanan tytar, tai Vida Kuurinmaalta tai Olga Smolenskista
Uskonto mahd. ortodoksisuus

Algirdas ( valkoven .: Альгерд, Alhierd ; ukr. : Ольгерд, Оль?ерд, Olherd, Olgerd , puol. : Olgierd ;); (n. 1296 ? toukokuu 1377 ) oli Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsija vuosina 1345 ? 1377 . [1] [2]

Algirdasin valtakaudella Liettuan alueet laajenivat syvalle rusien ja mongolien alueelle aina Mustallemerelle saakka. Hanen kuollessaan vuonna 1377 Liettua oli pinta-alaltaan Manner-Euroopan suurin valtio. [1]

Veljensa K?stutiksen avulla, joka puolusti suuriruhtinaskunnan lansirajaa, han loi 32 vuoden aikana imperiumin, joka ulottui nykyisista Baltian maista Mustallemerelle saakka ja 80 kilometrin sateelle Moskovan suuriruhtinaskunnasta . [2]

Suku

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Algirdas oli vanhin Liettuan suuriruhtinaan Gediminasin [2] ja taman puolison (joko Jaun? (k. 1344) Polatskin ruhtinas Iivanan tytar, tai Vida Kuurinmaalta tai Olga Smolenskista) seitsemasta pojasta. [3] Hanen veljiaan olivat Jaunutis [3] (n . ?1300?1366 jalkeen), K?stutis [3] (1297?1382) seka Narimantas (1277 tai juuri ennen 1300 ? 2. helmikuuta 1348).

Valtaantulo

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jo ennen valtaannousuaan, isansa Gediminasin valtakaudella Algirdas hallitsi Vitebskia avioiduttuaan vuonna 1317 isansa toivomuksesta Vitebskin ruhtinas Jaroslav Vasiljevit?in ainoan tyttaren Maria Jaroslavnan (1300?1348) kanssa. [4] [2] Gediminasin kuoleman jalkeen vuonna 1341 Vilnan herruus ja sen kautta Liettuan suuriruhtinaan arvo paatyivat nuoremmalle veljelle Jaunutikselle , joka ehti hallita vain vuosina 1341?1345. Kun Saksalainen ritarikunta hyokkasi Liettuaan talvella 1344/1345 Boomin ja Unkarin tukemana, paattivat Algirdas ja hanen veljensa K?stutis kukistaa Jaunutisin. K?stutis valtasi Vilnan ja kutsui Algirdasin hallitsijaksi. [5] K?stutisista tuli puolestaan Trakain , ?emaitijan ja Podlasien alueiden ruhtinas. Aikalaiset pitivat K?stutisia Algirdasin kanssahallitsijana. [6]

Hallituskausi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Algirdasin valtakausi alkoi sodalla Saksalaista ritarikuntaa vastaan, jota komensi veli K?stutis. [6] Saksalainen ritarikunta ja heidan liittolaisensa suorittivat vuosittaisia ??ryostoretkia tukikohdistaan ??Preussissa ja Liivinmaalla tuhoten Liettuan maita ja vallaten Valko-Venajan aina Hrodnoon asti. Algirdas ja K?stutis torjuivat nama hyokkaykset idassa ja etelassa tukijoittensa avustuksella. Huolimatta siita, etta Algirdas kaytti tahan sotaan paljon energiaa, han jatti valtataistelun Saksalaista ritarikuntaa vastaan ??ratkaisemisen perillisilleen. [2]

Liettualaiset karsivat tappion Str?van taistelussa vuonna 1348 ja menettivat sen myota vaikutusvaltansa Pihkovassa ja Novgorodissa . [6] Algirdas solmi rauhan Moskovan suuriruhtinas Semjonin kanssa vuonna 1349. [2] Samaan aikaan Puolan kuningas Kasimir III [2] hyokkasi Galitsian ja Volynia n ruhtinaskunnassa, jota hallitsi Aldigrasin veli Liubertas . [6] Vuoden 1352 sopimuksella Liettua otti Volynian haltuunsa, mutta vuonna 1366 Algirdas joutui jalleen kerran luovuttamaan suurimman osan Volyniasta liittolaiselleen Kasimirille taman kamppailussa Saksalaista ritarikuntaa vastaan. Kasimir III:n kuoleman jalkeen vuonna 1370 hanen kuitenkin onnistui saada osa maakunnasta takaisin Unkari-Puolan kuninkaan Ludvig I :n kanssa tehdylla sopimuksella vuonna 1377. [2]

Kultaisen ordan heikentymisen jalkeen vuonna 1357 [2] Algirdas toimi puolestaan idassa, saavutti uudelleen yliotteen Rusissa [1] ja valtasi myos kokonaan uusia alueita laajensi vaikutusvaltaansa itaan suunnilleen Mstislavliin ja Brjanskiin asti. [2] Lyotyaan tataarit Bug-virran varrella vuonna 1362 Sinisten vesien taistelussa (Siniya Vodui) [3] Liettua sai valtaansa alueet Dnestr - ja Bug -jokien valilta, eli suurimman osan entisen Kiovan Rusin alueista. [1] [7] Vallatun alueen, Kiovan ruhtinaaksi Algirdas asetti poikansa Vladimirin [8] [2] (n. 1330 - k. lokakuun 1398 jalkeen), joka hallitsi aluetta vuoteen 1394 asti. Tuolloin Liettuan raja kulki vain parinkymmenen kilometrin paassa Moskovan suuriruhtinaskunnasta . [1]

Samaan aikaan hanen veljensa K?stutis oli saanut aloitteen kasiinsa lannessa. Vuonna 1357 keisari Kaarle IV ja paavi Klemens VI nostivat [2] esiin ajatuksen Liettuan kastamisesta kristinuskoon, mutta Algirdas vaati vastineeksi Saksalaisen ritarikunnan maita Pregolja ja Vainajokien [2] valilla Baltiassa ja ritarikunnan joukkojen siirtamista Liettuan itarajalle taistelemaan tataareja [2] vastaan. [2] Ehtoihin ei suostuttu, ja ritarikunta hyokkasi Liettuaan suurmestari Winrich von Kniprodenin johdolla vuonna 1362. Saksalaiset etenivat syvalle Liettuaan, mutta liettualaisten onnistui torjua heidan etenemisensa. Tilanteen pahetessa lannessa Algirdas taisteli idassa Tverin ruhtinaan puolella Moskovan suuriruhtinaskuntaa vastaan. Algirdasin joukot Tverin ja Smolenskin ruhtinaan joukkojen kanssa [2] hyokkasivat vuosina 1368, 1370 ja 1372 [2] Moskovaan, mutta epaonnistuivat jokaisella kerralla Kremlin valtauksessa. [8]

Algirdasin ja Uljana Aleksandrovnan (1325?1392) haat vuonna 1350. Iivana Julman kuvakronikka , 1500-luku.

Perinto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Algirdas kuoli toukokuussa 1377, ja sai polttohautauksen roviolla yhdessa mm. 18 uhratun ratsunsa kanssa. [2] Algirdasin jalkeen valtaan astui hanen poikansa Jogaila . [8] Han jatti valtakuntansa 12 pojalleen. [2] Hanella oli 7 tytarta ja 12 poikaa, joista tunnetuimmat ovat Uljana Aleksandrovnan (1325?1392) kanssa saadut pojat Jogaila ; Skirgaila [9] (kastettuna Ivan; n. 1354?1397) Trakain ruhtinas 1382?1395, Kiovan ruhtinas 1395?1397 ja Liettuan valtionhoitaja; ?vitrigaila [10] (kastettuna Boleslaw; n. 1370?1452) Liettuan suuriruhtinas 1430?1432, Volynian hallitsija 1437?1452 seka Maria Jaroslavnan (1300?1348) kanssa saatu poika Andrei Polotskin [11] (1325?1399), Polotskin ruhtinas 1342?1387, Pihkovan ruhtinas 1342?1348. [12]

Aikalaiskronikan mukaan Algirdas:

"Ei juonut olutta eika simaa, ei viinia eika kaynytta kvassia. Han oli maltillinen ja loysi siten viisautta. Ja oveluudellaan han valloitti monia maita ja seutuja, valtasi monia kaupunkeja ja ruhtinaskuntia ja saavutti suuren vallan." [2]

Suhde kristinuskoon

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Myytin mukaan Algirdas olisi ollut ortodoksi , vaikka tasta ei olekaan nayttoa. Algirdas oli naimisissa yhteensa kahden ortodoksisen rusilaisen ruhtinattaren, vuodesta 1317 Vitebskin ruhtinas Jaroslav Vasiljevit?in ainoan tyttaren Maria Jaroslavnan (1300?1348, liet . Marija Vitebskiet?) kanssa ja vuodesta 1349/1350 [2] Tverin ruhtinas Aleksandr Mihailovit?in ja ruhtinatar Anastasia Jurjevnan nuorimman tyttaren Uljana [2] Aleksandrovan (1325?1392) kanssa, ja rakennutti puolisonsa Maria Jaroslavnan pyynnosta [13] ortodoksisen kirkon Vilnaan, entiselle hirttopaikalle. [2] Ensimmaisen vaimonsa kuoleman jalkeen han alkoi suosia pakanallisia pappeja ja tulenpalvontariitteja. [13]

Hanen tiedetaan kuitenkin esimerkiksi vuonna 1347 maaranneen surmattaviksi kolme ortodoksisuuteen kaantynytta hovimiestaan, jotka olivat rikkoneet kieltoa levittaa kristinuskoa julkisesti. Hirtetyista hovimiehista Antonista, Ioannista ja Eustasiuksesta ( Eustathios, Eustace ; ven.: Антоний, Иоанн and Евстафий, liet.: Antanas, Jonas ir Eustachijus ; ven.: Виленские мученики, liet.: Vilniaus kankiniai ) eli Vilnan marttyyreista tehtiin ortodoksisen kirkon pyhimyksia. [6] [13] Algirdasin vaitetylla hautapaikalla lahella Mai?iagalan kaupunkia aloitettiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2009. [14]

  • Algirdasin pojan Lungwenyan (Lengvenis, kastettuna Simon) vaakuna; (k.19. kesäkuuta 1431 jälkeen), Mstislavlin ruhtinas, Novgorodin tasavallan valtionhoitaja
    Algirdasin pojan Lungwenyan (Lengvenis, kastettuna Simon) vaakuna; (k.19. kesakuuta 1431 jalkeen), Mstislavlin ruhtinas, Novgorodin tasavallan valtionhoitaja
  • Algirdasin pojan Kaributaksen (kastettuna Dmitri) (1350 jälkeen – 1404 jälkeen), Novgorod-Siverskin ruhtinas (1386-1392/93) vaakuna
    Algirdasin pojan Kaributaksen (kastettuna Dmitri) (1350 jalkeen ? 1404 jalkeen), Novgorod - Siverskin ruhtinas (1386-1392/93) vaakuna
  • Piirustus Liettuan suuriruhtinas Algirdasin sinetistä, n. 1366
    Piirustus Liettuan suuriruhtinas Algirdasin sinetista, n. 1366

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Aulis Kallio:  Liettuan historia . Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry, 2009. ISBN 978-951-98665-3-6 .
  • Kari Alenius:  Viron, Latvian ja Liettuan historia . Jyvaskyla: Atena kustannus, 2000. ISBN 9517962169 .

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e Alenius 2000, s. 81
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Algirdas | Grand Duke of Lithuania & Founder of the Jagiellonian Dynasty | Britannica www.britannica.com . 12.2.2024. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Nisbet Bain, Robert: Olgierd. 1911 Encyclopædia Britannica , 1911, Volume 20. vsk. Artikkelin verkkoversio .
  4. ↑ Kallio 2009, s. 46
  5. ↑ Kallio 2009, s. 49
  6. ↑ a b c d e Kallio 2009, s. 52
  7. ↑ Kallio, Aulis: Liettuan historia . Jagellonica-kulttuuriyhdistys, 2009.
  8. ↑ a b c Kallio 2009, s. 53
  9. ↑ Codex diplomaticus prussicus: Urkunden-Sammlung zur altern Geschichte Preussens aus dem Konigl. Geheimen Archiv zu Konigsberg, nebst Regesten . Borntrager, 1853. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.2.2024). de
  10. ↑ Gimtoji istorija mkp.emokykla.lt . Viitattu 23.2.2024.
  11. ↑ Apie palubinsk? gimin? - Savas Palubinskas web.archive.org . 21.1.2012. Arkistoitu 21.1.2012. Viitattu 23.2.2024.
  12. ↑ Algirdas www.vle.lt . Viitattu 22.2.2024. (liettuaksi)
  13. ↑ a b c Martyrs Anthony, John, and Eustathius of Vilnius www.oca.org . Viitattu 23.2.2024.
  14. ↑ Lokalizavo kunigaik??io Algirdo palaik? kremavimo viet? Irt.lt . 25. toukokuuta 2009. Arkistoitu 6.9.2008. Viitattu 22.8.2010. (liettuaksi)
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Algirdas&oldid=22274059 ”