Tama artikkeli kasittelee uskonnollista vaikuttajaa August "Aku" Ratya. Jaakiekkoilijasta kertoo artikkeli
Aku Raty (jaakiekkoilija)
.
| Aku Raty
|
|---|
| August Raty
|
|---|
 |
| Henkilotiedot
|
|---|
| Syntynyt
| 19. kesakuuta
1897
Kiuruvesi
|
| Kuollut
| 1. joulukuuta
1965
(68 vuotta)
Kuopio
|
| Ammatti
|
maanviljelija, kiertokoulun opettaja, matkapuhuja
|
| Vanhemmat
|
Matti Juhonpoika Raty ja Anna-Liisa Raty o.s. Pennanen
|
| Puoliso
|
Helmi Vilhelmiina ”Miina” Raty o.s. Vaisanen, kuollut 1939
|
| Lapset
|
Anna-Liisa 1930, Kaisa Lyydia 1933, Tyyne Vilhelmiina 1935
|
| Kirjailija
|
|---|
| Aikakausi
|
1913?1945
|
| Tyylilajit
|
hartauskirjat
|
| Aiheet
|
hengellinen elama, saarnat
|
| Aiheesta muualla
|
|---|
|
|---|
|
|
| Infobox OK
|
August "Aku" Raty
(
19. kesakuuta
1897
Kiuruvesi
?
1. joulukuuta
1965
Kuopio
) oli
heranneisiin
eli korttilaisiin kuulunut merkittava
maallikkosaarnaaja
. Ammatiltaan han oli maanviljelija,
kiertokoulun
opettaja ja matkapuhuja.
Aku Raty syntyi seitsemantena lapsena Kiuruveden Heinakylan Ylapihan tilalla. Hanen isansa oli Matti Juhonpoika Raty ja aitinsa Anna Liisa Pennanen. Vuokraviljelijoina aloittaneet vanhemmat olivat tarmokkaita ja vuoteen 1930 mennessa heidan omalla tilallaan oli 21 lehmaa ja nelja hevosta, peltohehtaareja oli 47, muuta maata ja metsaa yhteensa 276 hehtaaria.
[1]
Kymmenen lasta synnyttanyt aiti Anna-Liisa kuoli 46-vuotiaana. Vuoden kuluttua isa meni naimisiin Anna-Liisan nuoremman sisaren Batseba Pennasen kanssa. Aku sisaruksineen sai Batseba-tadista hyvan ja lempean aitipuolen.
Radyn vanhemmat eivat olleet kovin uskonnollisia, vaikka hanen aidillaan olikin herannaisyytta kotitaustallaan. Sen sijaan hanen aidinaitinsa Saara Karkkaisen ja enonsa Robert Pennasen esimerkki seka
pyhakoulussa
saatu opetus olivat luomassa pohjaa Aku Radyn vakaumukselle, kiitos vakaitten pyhakoulunopettajien Olli Hyvosen ja Antti Karkkaisen. Vanhemman veljen akillinen kuolema sai tuolloin seitsemanvuotiaan Akun pohtimaan uskonkysymyksia. Helluntain jumalanpalvelus
Kiuruveden kirkossa
vuonna 1907 kuuluu myos hanen varhaisiin peruskokemuksiinsa.
[2]
Jo ennen rippikouluikaa aktiivisen Raamatun tutkiskelun aloittaneesta pojasta tuli 16-vuotiaana pyhakoulunopettaja. Pian han tutustui myohemmin keskeisen aseman elamassaan saaneeseen
Vaino Malmivaaraan
.
Vaino Malmivaara johti
Lapualla
toimivaa
Karhunmaen kristillista kansanopistoa
ja Aku Raty halusi palavasti paasta opiskelemaan sinne. Opiston juuri kaynyt Olli Lamsa kannusti Ratya lahtemaan Lapualle. Seka isa-Matti etta Radyn vanhempi veli Jafet vastustivat herannaisopistoon menoa.
Lukuvuoden 1921?1922 Aku Raty opiskeli kansanopistossa. Hanelle merkitsi paljon se, etta hanet oli hyvaksytty lahes perheenjaseneksi Vaino Malmivaaran perheeseen. Radysta tuli puhujamatkoja tekevan Malmivaaran kyytipoika. Kansanopistossa oppilaat harjoittelivat myos puheiden pitamista. Syksylla 1922 Raty pukeutui
korttipukuun
nain tehden uskostaan myos ulkoisesti nakyvan.
Opistosta tultuaan Aku Ratya ilahdutti, etta kotikylalla seuroihin alkoi tulla uutta vakea. Radyn pyhakoulussa kavi myos varttuneempaa vakea. Nuoresta iastaan huolimatta Radysta tuli seudun heranneiden keskeinen hahmo. Han vaikutti siihen, etta kesakuussa 1923 Vaino Malmivaara saapui Radyn lapsuuskotiin pitamaan Karhunmaen kansanopiston kursseja ja seuroja. Kursseille tuli runsaasti osanottajia. Rovasti Niilo Iisak Simelius pyysi Akua Kiuruveden pohjoispiirin kiertokoulun opettajaksi. Opettajavuosina 1924?1928 hanella oli pitkalti toistatuhatta oppilasta. Opetusvalineina oli virsikirja, Raamattu ja
rihvelitaulu
.
Loppiaisena 1928 hanet asetettiin vastustelustaan huolimatta
Herattaja-Yhdistyksen
erityisesti
Savon
alueella toimivaksi matkapuhujaksi.
Aku Raty avioitui opettaja Helmi Vilhelmiina, "Miina", Vaisasen kanssa 30. syyskuuta 1928. Heidat vihki Vaino Malmivaara. Nuoripari asettui Kiuruvedelle, Miinan kotitilalle. Perheeseen syntyi kolme tyttoa, vuosina 1930, 1933 ja 1935.
Aku Raty oli jo saavuttanut laajan maineen puhujana. Han kulki matkoillaan korttipuvussa, jalassaan
lapikkaat
ja mukanaan
tuohesta
punottu tuohikontti.
Radylla saattoi olla 3?4 puhetilaisuutta paivassa. Vuoden 1936 aikana han oli puhujana 305 seuratilaisuudessa, piti lisaksi 11 saarnaa ja osallistui 35 muuhun tilaisuuteen. Vierailupaikkakuntia oli tuona vuonna 64
[3]
, lahes koko Suomi. Radyn puhujamatkat ylsivat myos ulkomaille. Vuonna 1930 han suuntasi
Viroon
, 1932
Inkeriin
, 1937
Unkariin
suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen seka 1953
Yhdysvaltoihin
Tatu Malmivaaran
kanssa. Vuosina 1955 ja 1956 Raty kavi tapaamassa
Ruotsissa
suomalaisia ja inkerilaisia. Almanakkaansa han saattoi kirjoittaa kuvaavan kommentin: "Kavin kotona"
.
[4]
Kevaalla 1939 Aku Radyn puoliso Miina kuoli ja lapset jaivat isovanhempien hoitoon isan puhujamatkojen jatkuessa.
Sotien aikana Raty suoritti useita "kotiseutuvierailuja" (oikeastaan siis kotiseutulaisten vierailuja) rintamalle pitaen hartauksia ja seuroja
korsuissa
ja teltoissa seka tavaten sotilaita jopa
juoksuhaudoissa
. Kotirintamalla puolestaan pidettiin muistoseuroja kaatuneiden kodeissa. Saarnamies ja muusikko loysivat toisensa, kun Raty tapasi rintamalla
Joonas Kokkosen
ja he alkoivat esiintya yhdessa, Raty puhuen ja Kokkonen soittaen.
[5]
Radyn aktiivinen toiminta seurapuhujana kesti 1950-luvun lopulle. Vuonna 1955 han oli saanut
sydaninfarktin
. Syksylla 1959 han jai sairauslomalle ja vuoden 1960 alusta elakkeelle, mutta jatkoi puhujamatkojaan voimiensa mukaan. "Terveyteni on lakastuneen kukan kaltaista, liikun kun jaksan, soperran sen verran kuin voin", Raty kirjoitti vuoden 1960 lopulla.
[6]
Radyn viimeisen julkisen puheen paikkana oli Kiuruveden kirkko pyhainpaivana 1965. Hanen elamansa paattyi 1. joulukuuta samana vuonna.
[7]
Aku Raty toimi puhujana 37 vuotta. Hengellinen julistus tapahtui puheina, saarnoina ja raamattutunteina. Esityksia oli useita tuhansia. Seurapuhujan tapaan han ei kirjoittanut puheitaan kuin vasta terveydeltaan heikentyneena. Saarnojen valmistuksesta Raty on kertonut: ”Luen ahkerasti Raamattua. Katson sita useista eri kaannoksista ja jatan sanat sydameeni Jumalan muokattavaksi.” Parhaiten puheista muistettiin niiden voima, aitous ja lampo.
Martti Talvela
ja Aku Raty tapasivat ensi kerran
Savonlinnan asemalla
1950-luvulla. Palavasieluiset kohtasivat. Talvela kuuli hankkeesta, etta Radyn puheita julkaistaisiin kirjana. Syksylla 1960 Talvela puhui kirja-aikeesta
WSOY:n
paajohtaja
Jantille
. Talvela halusi avustaa puhtaaksikirjoittamisessa. Kuitenkin nuoren laulajan kiireet rajoittivat kirjoittamisen kymmenkuntaan puheeseen. Vuonna 1971 Martti Talvela lauloi levylle kymmenen Aku Radyn rakkainta virtta, joukossa oli Radyn saarnavirsi "Kay koyhaan sydameeni
".
Aku Radyn ystavien
Olavi
ja
Inga Kaukolan
seka
Jussi Kuoppalan
toimesta nyt jalkeenpainkin on luettavissa Aku Radyn puheita, saarnoja ja raamattutunteja, kirjeita seka sattuvia sanoja.
Keskusteleva ja kirjoittava sielunhoitaja seka lasten ystava
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Kaikenlaisten ihmisten oli helppo lahestya Aku Ratya. Seurojen ja tilaisuuksien pitopaikoissa monet tulivat hanta tapaamaan, keskustelemaan pidempaankin. Lukemattomat olivat Radyn kaymat seurojen jalkeiset
kamarikeskustelut
ja yopaikkojen juttelut.
Aku Radyn kirjeiden ja muiden asiakirjojen jaamisto on runsas. Tama aineisto lahjoitettiin
Suomen kirkkohistorialliselle seuralle
ja sita sailytetaan Helsingissa
Kansallisarkistossa
. Jarjestettyna materiaali kasittaa kuusitoista suurta pahvikansiota ja vie tilaa toista hyllymetria. Kirjeita on noin 2700 eri henkilolta. Kirjeiden lukeminen ja niihin vataaminen vei suuren osan hanen ajastaan. Kansanmieheen oli monien helpompaa ottaa yhteytta kuin pappeihin. Kirjeista pursui hengellisen hadan lisaksi perheiden sisaiset ongelmat, ihmissuhteet, terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen hata. Ihmiset luottivat Ratyyn.
Aku Radyn aikana oli tavallista, etta aikuiset eivat erityisesti huomioineet lapsia. Raty oli poikkeus. Han huomasi lapset, kujeili ja leikki heidan kanssaan ja puhutteli heita. Lasten kirkkaita silmia han vertasi taivaan tahtiin.
Kiuruvesi-lehden
yleisoaanestyksessa Aku Raty valittiin vuonna 1999 vuosisadan kiuruvetiseksi.
Mikali suinkin ennatti, han osallistui seuratoimintaan ja perhejuhliin Kiuruvedella. Kiuruveden kirkkovaltuuston jasenena han toimi 1930-luvun alusta kuolemaansa saakka, vaikka matkojensa takia kovin usein ei ollut sen kokouksissa lasna. Vuosina 1954?1965 han kirjoitti hartauskirjoituksia
Kiuruvesi-lehteen
.
Raty osallistui myos kotipitajansa kansanperinteen tallentamiseen. Vuonna 1962 han lahetti kiuruvetisia sananparsia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
perinnearkistoon.
- Rakkaus on aina velassa
. Herattaja-yhdistys, 1948.
- Vahan on tarpeen
. Herattaja-yhdistys, 1958.
- Kadenlyonti : saarnoja, raamattutunteja, seurapuheita
. Toimittanut Olavi Kaukola. Herattaja-yhdistys, 1966.
- Naulan kantaan : Aku Radyn sattuvia sanoja.
Toimittanut Jussi Kuoppala ; piirrokset: Heikki Aurell. Herattaja-yhdistys, 1973.
- Taivaassa on toisenlaista : kirjeita ystaville
. Toimittanut Inga Kaukola. Herattaja-yhdistys, 1975.
- Kettunen, Minna:
Aku Raty: maan ja taivaan matkamies
. Helsinki: Kirjapaja, 2003.
ISBN 951-625-905-7
.
- ↑
Kettunen 2003, 15
- ↑
Kettunen 2003, 16?17
- ↑
Kettunen 2003, 46?47
- ↑
Kettunen 2003, 51
- ↑
Kettunen 2003, 66?69
- ↑
Kettunen 2003, 146
- ↑
Kettunen 2003, 147-148
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
|