Aigai
Α?γα?
Aigain palatsin raunioita.
Sijainti
Aigai
Koordinaatit	40°28′40″N , 22°19′20″E
Valtio	Kreikka
Paikkakunta	Vergina , Veroia , Imathia , Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi	kaupunki
Ajanjakso	n. 800?168 eaa. 1. vuosisata?400-luku jaa.
Huippukausi	n. 650?393/369 eaa.
Kulttuuri	antiikki
Valtakunta	Makedonian valtakunta Rooman valtakunta
Alue	Bottiaia / Emathia , Makedonia
Unescon maailmanperintokohde nimella Aigain (Verginan) arkeologinen alue
Aiheesta muualla
Aigai Commonsissa
Infobox OK Nimi-testi OK

Aigai ( m.kreik. Α?γα? , myos Aigeai , Α?γεα?/Α?γ?αι , Aigaiai , Αιγα?αι/Αιγαια? , Aigeiai , Αιγεια? ; lat. Aegae ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio ( polis ) Bottiaiassa Makedoniassa nykyisen Kreikan alueella. Se oli Makedonian valtakunnan paakaupunki argeadien hallitsijasuvun aikana vuodesta 650 eaa. eteenpain. ^{[1] [2] [3] [4] [5]} Aigain arkeologinen kohde, joka tunnetaan nykyisin usein nimella Vergina ( kreik. Βεργ?να ), sijaitsee sille nimensa antaneen nykyisen Verginan kylan lahella Veroian kunnassa Keski-Makedoniassa . ^{[6] [7] [8]} Se tunnetaan ennen kaikkea Makedonian kuningassuvun haudoista. ^[9]

Aigain arkeologinen kohde tunnetaan nykyisen kylan mukaan nimella Vergina siksi, etta paikan tunnistuksesta oli pitkaan epaselvyytta. Kohde oletettiin pitkaan antiikin aikaiseksi Ballan kaupungiksi. ^[2] Vasta makedonialaisten kuningashautojen loytyminen vuonna 1977 osoitti kaytannossa varmuudella, etta paikan taytyy olla Makedonian vanha paakaupunki Aigai. ^{[4] [5]} Vergina ei siis ole paikan antiikin aikainen nimi. Arkeologinen alue on nykyisin Unescon maailmanperintokohde . ^[9]

Aigain kaupunki sijaitsi Bottiaiassa , joka myohemmin tunnettiin Emathiana , ^{[1] [3]} etelaan Haliakmon (nyk. Aliakmonas) -joesta. Kaupunki oli rakennettu Pierian vuorten pohjoiseen alarinteeseen laajan tasangon laidalle. Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Verginan kylan vieressa sen ja Palatitsian kylan valisella alueella. ^{[2] [4] [5]} Aigain akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula kaupungin etelaosassa. Alakaupunki levittaytyi rinteeseen ja tasangolle akropoliin pohjoispuolelle. ^[1]

Aigain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 12,5 kilometria ita-lansisuunnassa ja noin viisi kilometria pohjois-etelasuunnassa, eli yhteensa noin 62,5 neliokilometria. Sen lansipuolella oli Beroian poliksen alue ja itapuolella Aloroksen poliksen alue. Pohjoispuolella aluetta rajasi Haliakmon-joen soinen alue ja etelassa Pierian vuoret. Alueelta tunnetaan ainakin yksi pienempi asutus, Blaganoi. ^[1]

Aigain seutu on ollut asuttu jo varhaisella helladisella kaudella , minka osoittaa tuolta ajalta loydetty tumulus -hauta. Useat muut hautaloydot kertovat seudun merkittavyydesta varhaisella rautakaudella ja geometrisen kauden lopulla noin 1100?700 eaa. ^[5]

Perinteen mukaan Aigai oli alun perin fryygialainen eli bryygialainen kaupunki, jonka nimi oli Edessa . Nimen Aigai se sai Argoksesta tulleilta kreikkalaisilta, jotka valloittivat alueen, ja joista tuli makedonialaisten kantaisat. Aigain kaupungin perustajana pidettiin joko Karanosta geometrisella kaudella 800- tai 700-luvulla eaa. tai Perdikkas I:sta arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Aigaista tuli Makedonian valtakunnan paakaupunki ja siella sijaitsi hovin kuninkaallinen palatsi. Tama teki kaupungista seudun merkittavimman keskuksen arkaaisen kauden ja edelleen klassisen kauden ensimmaisen puoliskon ajaksi. ^{[1] [5]}

Arkaaisen ja klassisen kauden Aigai luetaan nykytutkimuksessa polisten eli itsenaisten kaupunkivaltioiden joukkoon. ^[1] Kaupungin kansalaisesta kaytettiin etnonyymeja Aigaios ( Α?γα?ο? ), Aigeat?s ( Α?γε?τη? ) ja Aigaieus ( Α?γαιε?? ). ^[3] Aigailla oli merkittavia kauppasuhteita ja kulttuurisia yhteyksia merkittaviin kreikkalaisiin keskuksiin, kuten Ateenaan , Samokselle ja Korinttiin . Kuningas Arkhelaos toi hoviinsa taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja ympari Kreikkaa 400-luvun eaa. lopulla. ^[5] Hanen hovissaan vaikuttivat muun muassa taidemaalari Zeuksis , runoilija Timotheos ja tragediakirjailija Euripides . Euripides kirjoitti viimeiset tragediansa Aigaissa ja myos kuoli Makedoniassa. ^{[5] [10] [11]}

Amyntas III siirsi Makedonian valtakunnan paakaupungin Pellaan 300-luvulla eaa. Aigai sailytti silti merkittavan aseman kuningaskunnan pyhana kaupunkina, jossa suoritettiin uskonnollisia toimituksia ja jonne kuninkaat edelleen haudattiin. Kuninkaat myos asuivat siella edelleen ajoittaisesti. ^{[1] [5]} Filippos II murhattiin Epeiroksen kuninkaan Aleksanterin ja Makedonian prinsessa Kleopatran haiden aikaan Aigain teatterilla vuonna 336 eaa. Taman jalkeen Aleksanteri Suuri nousi kuninkaaksi. ^[5]

Aleksanteri Suuren kuoleman jalkeen hanen valtakuntansa jakautui moniin osiin. Aigai sailyi Makedonian kuninkaiden kaupunkina Pellan ohella, vaikkakin hieman taantuneena. Pyrrhoksen gallialaiset palkkasotilaat tuhosivat Aigaita 200-luvun eaa. alkupuolella. ^[12]

Rooman voitettua ja vallattua Makedonian kolmannen makedonialaissodan seurauksena vuonna 168 eaa. Aigai tuhottiin. Kaupunki rakennettiin uudelleen ensimmaisella vuosisadalla jaa., mutta hylattiin lopullisesti 400-luvulla. ^[5]

Aigain paikkaa ei tunnettu nykyaikana pitkaan aikaan, ja monet pitivat sita samana paikkana kuin Edessa . ^[3] Ranskalainen Leon Heuzey kavi Verginassa ensimmaisen kerran vuonna 1855 ja aloitti arkeologiset kaivaukset kylan ymparistossa vuonna 1861 Napoleon III:n sponsoroimana. Osa Aigain palatsista loydettiin tuolloin. Kaivaukset jouduttiin kuitenkin keskeyttamaan malariauhan takia. Heuzey yhdisti Verginasta tehdyt loydot antiikin ajan Ballan kaupunkiin. ^{[2] [4]}

Kaivauksia Verginassa jatkoi Ateenan arkeologinen seura vuonna 1937, aluksi Konstantinos Romaioksen johdolla. Myos Romaios katsoi paikan olevan antiikin Balla. ^[2] Talla kertaa kaivaukset keskeytti sota Italiaa vastaan vuonna 1940. Sodan jalkeen kreikkalaiset jatkoivat kaivauksia vuosina 1952?1961 ja 1965?1968, jolloin loydettiin loput kuninkaalliset rakennukset. Vuodesta 1962 kaivauksia johti Manolis Andronikos . ^[4] Vuonna 1977 Andronikos loysi useita hautakammioita, joista osa oli sailynyt koskemattomina ja osa oli ryostetty. Andronikos vakuuttui siita, etta kyseessa olivat Makedonian kuninkaiden haudat. Han esitti, etta yksi haudoista kuuluisi Filippos II:lle ja toinen Aleksanteri IV:lle . Viimeksi mainittu vaite on jaanyt kiistanalaiseksi. Paikan tunnistusta antiikin Aigaiksi pidetaan nykyisin kuitenkin varmana. ^[7]

Aigain eli Verginan arkeologinen alue liitettiin Unescon maailmanperintoluetteloon vuonna 1996. ^[9]

Nykyisen Verginan arkeologiset loydot voidaan jakaa kolmeen paaosaan: antiikin aikainen Aigain kaupunki, jonka etelaosassa sijaitsivat akropolis ja kuninkaallinen palatsi, ja pohjoisosassa alakaupunki; makedonialaiset kuningashaudat; seka esihistoriallisen ja hellenistisen kauden nekropoliit eli hautausmaat. ^[2]

Akropolis ja kaupunginmuurit

Aigain akropolis eli linnavuori ja ylakaupunki sijaitsi suhteellisen jyrkalla ja korkealla kukkulalla kaupungin etelapuolella. Se oli linnoitettu, mutta sielta ei ole loydetty merkittavien julkisten rakennusten jaanteita. ^{[1] [4] [5] [13]}

Aigai oli ymparoity kaupunginmuurilla, joka sulki sisaansa suunnilleen kolmionmuotoisen alueen. Sen karki oli etelapaassa akropoliilla ja kanta kaupungin pohjoislaidalla. Se oli varustettu torneilla, ja siina oli portit ainakin pohjoissivulla, lansisivulla seka akropoliilla etelaan pain. ^[1]

Palatsit

Aigaista on loydetty kahden palatsin rauniot. ^[1] Suurempi palatsi sijaitsi tasanteella heti akropoliin etelapuolella. ^[14] Se rakennettiin hellenistisella kaudella 300-luvun eaa. loppupuolella tai 200-luvulla eaa., ja se tuhoutui tulipalossa 100-luvun eaa. puolessa valissa, jonka jalkeen se hylattiin. Palatsi koostui suuren peristyylipihan ymparille sijoitetuista lukuisista huoneista. Palatsin koko oli noin 104,5 × 88,5 metria, ja siina oli kaksi tai kolme kerrosta. Rakennus oli tehty poros-kivesta ja savitiilista, ja joihinkin osiin oli kaytetty myos marmoria. ^{[1] [4] [2] [5]}

Palatsin sisaankaynti oli itapaasta doorilaistyylisen stoan eli pylvashallin kautta. Keskella olleen peristyylipihan koko oli noin 45 × 45 metria, ja sen jokaisella sivulla oli 16 doorilaista pylvasta, yhteensa siis 60 pylvasta. Rakennuksessa oli kaytetty myos joonialaista tyylia . Monet pylvaikkoa ymparoineista huoneista olivat androneita eli pitohuoneita, ja niiden lattiat oli koristeltu mosaiikein. Osa huoneista oli tarkoitettu hallinnolliseen ja uskonnolliseen kayttoon. ^{[4] [2] [5]}

Bysanttilaisella kaudella palatsin paikalle rakennettiin sen kivista Pyhalle Kolminaisuudelle ( Agia Triada ) omistettu kirkko, joka oli raunioina kaivausten alkaessa. Palatsin kivia on uudelleenkaytetty myos laheisen Pyhan Demetrioksen ( Agios Dimitrios ) kirkon ja seudun muiden kirkkojen seka Palatitsian kylan vanhojen talojen rakentamiseen. ^[2]

Suuremman palatsin lansipuolella sijaitsi pienempi, varhaisempi palatsi. Se saattaa olla sama rakennus, joka Zeuksiin tiedetaan koristelleen maalauksin 400-luvun eaa. lopulla. ^[1] Suuremman palatsin vieressa sijaitsi myos pyorea tholos -rakennus, joka on saattanut olla pyhakko ja oikeudenjakopaikka. Se oli piirtokirjoituksen mukaan omistettu Herakleelle eli ”Herakles isalle” ( Herakl?i patr?i?i ), jota pidettiin argeadien kuningassuvun kantaisana. ^[4]

Teatteri

Aigain kreikkalainen teatteri sijaitsi rinteessa heti palatsin pohjoispuolella, ja se oli selvasti osa palatsikokonaisuutta. Se oli rakennettu 300-luvun eaa. jalkimmaisella puoliskolla. ^{[4] [5] [15]} Diodoros Sisilialainen mainitsee teatterin paikkana, jossa Filippos II murhattiin vuonna 336 eaa. ^[1] Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskella oli pyorea orkhestra. Katsomo avautui pohjoiseen. Sen penkkiriveista vain kaksi alinta oli kivetty. ^[1]

Muut loydot

Kaupungin agora sijaitsi teatterin pohjoispuolella. Siella sijaitsi Eukleialle omistettu pyhakko, johon kuului pieni 300- tai 200-luvulla eaa. rakennettu temppeli. Pyhakon alueella oli kuningassuvun jasenten patsaita. Idempana oli Kybelelle eli Jumalten aidille omistettu pyhakko, joka rakennettiin hellenistisen kauden alussa 300-luvun eaa. lopulla. ^{[1] [5]} Aigaista on loydetty myos hellenistisen kauden asuintalojen jaanteita. ^[4]

Aigain ymparistosta on loydetty suuri maara hautoja, jotka on ajoitettu 1000-luvulta 100-luvulle eaa. Suurimmat ja merkittavimmat haudat ovat Makedonian kuningassuvun hautoja. ^{[2] [4]} Ne sijaitsevat noin 1,1 kilometria palatsilta pohjoiseen. ^[16] Kuningashaudat oli sijoitettu suureen, noin 110 metria halkaisijaltaan olevaan ja 13 metria korkeaan tumulukseen eli hautakumpuun. Se rakennettiin varhaisempien hautojen suojaksi oletettavasti 200-luvulla eaa. gallien aiheuttaman tuhon jalkeen, suurempien tuhojen estamiseksi vastaisuudessa. ^{[4] [17]}

Hautakummun sisalta on loydetty kolme myohaiselle klassiselle kaudelle ja varhaiselle hellenistiselle kaudelle ajoitettua kammiohautaa. Kaksi haudoista oli loydettaessa koskemattomia. Hauta II on tunnistettu Filippos II:n haudaksi ja hautaa III on pidetty Aleksanteri IV :n hautana. ^{[4] [17]} Hautojen sisaseinat oli koristeltu seinamaalauksin. Haudoista on loydetty suuri maara hautalahjoja, kuten kultaesineita, jotka kuuluvat kreikkalaisen arkeologian huomattavimpiin esineloytoihin. ^[4]

Hauta I

Hauta I oli hautakammioita pienempi kirstuhauta, joka oli ryostetty. Se kuului oletettavasti Nikesipoliille , joka oli Filippos II:n vaimoja ja kuoli jo ennen tata. Hautaa kutsutaan usein Persefonen haudaksi, silla sen seinamaalaus esittaa Haadesta ryostamassa Persefonen manalaan. Maalauksessa esiintyvat myos Demeter , Hermes Psykhopompos , kohtalottaret ja pelastynyt nymfi . ^{[12] [18]}

Hauta II (Filippos II:n hauta)

Hauta II on Verginan haudoista merkittavin, silla se on osoitettu murhatun kuningas Filippos II:n, Aleksanteri Suuren isan, haudaksi. Hautakammion koko oli noin 9,5 × 5,5 metria. Sen julkisivu muistutti doorilaista temppelia, ja oli koristettu triglyfein ja metoopein . Doorilaistyylisen friisin paalla oli toinen, joonialaistyylinen friisi. Se oli koristeltu metsastysaiheisella maalauksella, joka esittii kolmea hevosmiesta ja seitsemaa jalkamiesta ajamassa takaa leijonaa, peuraa ja villikarjua. Yksi miehista on vanhempi ja parrakas, ja oletettavasti Filippos II itse. Toinen on oletettavasti Aleksanteri. ^[17] Maalauksen tekijaksi oletetaan Filoksenos . ^[5]

Haudassa oli syva etuhuone ja suurikokoinen varsinainen hautahuone. Hautahuoneessa oli marmorinen sarkofagi , jonka sisalla oli kultainen larnaks , joka painaa noin 11 kiloa. Sen paalle oli kaiverrettu Makedonian valtakunnan symbolina pidetty Verginan aurinko . Larnaksin sisalla olivat kuninkaan jaannokset seka kultainen kruunu. Haudassa olivat myos muun muassa kuninkaan aseet, muita henkilokohtaisia tavaroita ja hautalahjoja seka kullalla, norsunluulla ja lasilla koristeltu hautasohva. Etuhuoneessa oli toinen sarkofagi ja siina kultainen larnaks, jonka sisalla oli kultainen diadeemi. ^[17] Sen oletetaan kuuluneen joko Filippoksen vaimoihin kuuluneelle Medalle , joka teki itsemurhan Filippoksen murhan jalkeen, ^[12] tai Filippoksen nuorimmalle vaimolle Kleopatra Eurydikelle , joka murhattiin heti Filippoksen jalkeen. Sen yhteydessa oli puinen hautasohva. ^[17]

Hauta III (Aleksanteri IV:n hauta)

Hauta III on prinssin hauta, jonka oletetaan kuuluneen Aleksanteri IV:lle, Aleksanteri Suuren pojalle. Hauta muistuttaa Filippos II:n hautaa, mutta on sita pienempi. Hautauurnana toimi hopeinen hydria , jonka kaulaan oli sijoitettu kultainen tammenlehvaseppele. Haudassa oli myos aseita ja hautalahjoja seka kullalla ja norsunluulla koristeltu puinen hautasohva. Sen koristelu esittaa Dionysosta , satyyria ja huilunsoittajaa. ^[17]

Hauta IV

Hauta IV loydettiin ryostettyna ja suurelta osin tuhottuna. Se oli muiden hautojen tapainen makedonialainen kammiohauta ja suunnilleen niiden aikalainen. Eraana erona muihin hautoihin oli se, etta haudan ovella oli oikeat pylvaat, ei puolipylvaat. ^{[17] [18]}

Heroon

Hautakammioiden yhteydessa oli myos heroon , joka oli tarkoitettu kuolleiden kuninkaiden heeroskultin toimituksille. ^{[17] [12]}

Museo

Verginan uudelleenrakennetussa hautakummussa toimii nykyaan Aigain kuningashautojen museo, ^[19] johon viitataan myos Verginan arkeologisena museona. Kumpumuseo valmistui vuonna 1993 ja rakennettiin suojaamaan hautoja ja niiden seinamaalauksia. ^[17] Se pitaa sisallaan seka alkuperaiset haudat etta nayttelytilan, jossa ovat esilla merkittavimmat hautakammioista tehdyt hautaloydot. Museossa on esilla myos alueelta loydettyja hautakivia. Eraissa hautakivista on sailynyt poikkeuksellisen hyvin niissa ollutta maalauskoristelua.

Esihistoriallisen ajan ja geometrisen kauden hautausmaata on noin kilometrin pituudelta. Sielta on loydetty yli 300 hautaa, joista on tarkemmin tutkittu noin sataa. Osa haudoista on kokonaisuudessaan peraisin noin 1000?600-luvuilta eaa., kun taas osassa on myos tai pelkastaan hellenistisen kauden hautauksia. Joihinkin hautoihin on haudattu jopa 50 eri henkiloa. ^[2] Hellenistisen kauden hautaloytoihin kuuluu muun muassa Filippos II:n aidin Eurydike I:n haudaksi oletettu hauta, jossa oli marmorinen valtaistuin. ^[5] Hautaesineisiin lukeutuu paaosin keramiikkaa, metallisia koriste-esineita ja aseita. ^[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aigai eli Vergina Wikimedia Commonsissa

• Αιγ??, Η βασιλικ? πρωτε?ουσα των Μακεδ?νων ? Aigai, The royal capital of Macedon . (kreikaksi) (englanniksi)