Ahmed Hassan Zewail
(
arab.
???? ??? ????
;
26. helmikuuta
1946
Damanhur
,
Egypti
?
2. elokuuta
2016
Yhdysvallat
[1]
) oli egyptilaissyntyinen yhdysvaltalainen tiedemies, joka sai vuonna 1999
Nobelin kemianpalkinnon
tyostaan
fysikaalisen kemian
alalla. Han tutki erityisesti kemiallisten reaktioiden
siirtymatiloja
femtosekuntilaserspektroskopian avulla.
[2]
Han oli Yhdysvaltojen kansalainen vuodesta 1982.
Zewail syntyi 1946
Damanhurissa
ja kasvoi
Disukissa
.
[3]
Hanen vanhempansa olivat Hassan ja Rawhia Dar.
[4]
Hanen isansa tyoskenteli ensin polkupyora- ja moottoripyoraasentajana ja sitten valtion virkamiehena.
[5]
Zewali kavi valtion kouluissa ja paasi sen jalkeen opiskelemaan
kemiaa
Aleksandrian yliopistoon
.
[6]
Han valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi 1967 ja maisteriksi 1969.
[7]
Han toimi yliopisto-opettajana myos vuodet 1967?1969.
[4]
Jatko-opinnoista fysikaalisen kemian professoriksi
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Valmistuttuaan Aleksandrian yliopistosta Zewail paatti jatkaa opintojaan Yhdysvalloissa, vaikka hanen englannin taitonsa oli viela tuolloin melko heikko. Han teki jatko-opintojaan
Pennsylvanian yliopistossa
Robin Hochstrasserin
alaisuudessa ja tutki uusia
spektroskopiamenetelmia
.
[6]
Tohtoriksi Zewail valmistui 1974.
[7]
Vaitoskirjan jalkeista tutkimusta Zewail teki
Charles B. Harrisin
alaisuudessa
Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa
. Siella han tutki koherenssia moniulotteisissa jarjestelmissa ja
kiinteiden aineiden
energian siirtymista.
[6]
Zewali sai vaitoskirjan jalkeiset tutkimuksensa valmiiksi 1976, jolloin han aloitti
California Institute of Technologyssa
yliassistenttina. Apulaisprofessoriksi hanet nimettiin 1978 ja professoriksi 1982.
[7]
Han toimi
fysikaalisen kemian
professorina vuoteen 1989.
[4]
Zewali johti 1980-luvun ja suurimman osan 1990-lukua ryhmaa, joka tutki
femtokemiaa
, jossa tutkitaan
kemiallisia reaktioita
hyvin pienissa ajanjaksoissa. Viela 1970-luvulla kemistit ajattelivat molekyylien
viritystilojen
valisesta dynamiikasta eri tavalla kuin nykyaan.
[6]
Zewalin ryhma onnistui selventamaan
reaktiodynamiikkaa
ja valottamaan atomien
kvanttimekanistista
kehittymista molekyyleissa. Han kaytti tutkimuksissaan paljon kahden valopulssin tekniikkaa, jossa ensimmaisella pulssilla aiheutettiin kemiallinen reaktio ja toisella havainnoitiin reaktion seuraus.
[6]
Zewailin kehittamilla ultranopeilla
lasereilla
oli mahdollista ”valokuvata” kemiallisten sidosten katkeaminen ja muodostuminen. Tasta tyostaan Zewali palkittiin 1999
Nobelin kemianpalkinnolla
.
[4]
Zewali toimi 1990?1997 Caltechissa kemiallisen fysiikan Linus Pauling -professorina ja vuodesta 1997 kemian Linus Pauling -professorina.
[7]
1990-luvulla Zewali siirtyi tutkimaan mikroskopian uutta muotoa, jossa kaytettiin ultranopeita
elektronipulsseja
. Zewalin haaveissa oli jopa saada
Linus Paulingin
tavoinen toinen Nobel-palkinto.
[6]
Zewali kehitti 1991 uudentyyppisen
elektronimikroskoopin
, joka kaytti hyvakseen ultranopeita laseria ja
valosahkoista ilmiota
. Sen avulla femtosekunnissa lahetetylla elektronivirralla pystyi tutkimaan atomien dynamiikkaa kiinteissa aineissa ja niiden pinnalla.
[4]
Uransa aikana Zewali kirjoitti kaikkiaan noin 600 artikkelia ja 14 kirjaa.
[7]
Zewalin poliittisen nakemyksen mukaan tiede ylittaa valtioiden rajat.
[6]
Han olikin uransa aikana poliittisesti aktiivinen ja kirjoitti myos kansainvalisisesta politiikasta.
[7]
Zewalin poliittisesta ajattelusta esimerkkina on vuoden 1983 Valokemian ja -biologian kansainvalinen konferenssi, jonka han jarjesti Aleksandriassa. Han pyrki koko uransa ajan nykyaikaistamaan arabimaailman tiedekenttaa. Aleksandriassa suurin osa arabitieteilijoista maarattiin lahtemaan paikalta, kun israelilaiset saapuivat paikalle. Zewali ei lahtenyt, vaan han julkisesti tuomitsi hallitukset, jotka pyrkivat tallaiseen hajottavaan toimintaan.
[6]
Barack Obama
nimitti 2009 Zewailin tieteen ja tekniikan neuvostoonsa. Samana vuonna hanet valittiin Yhdysvaltain ensimmaiseksi Lahi-idan-tiedelahettilaaksi. Egyptissa perustettiin 2011
Zewail City of Science and Technology
-instituutti kansallisen tieteen elvyttamiseksi, ja Zewail valittiin sen hallituksen ensimmaiseksi puheenjohtajaksi.
[7]
|
---|
| 1901?1925
| |
---|
| 1926?1950
| |
---|
| 1951?1975
|
- 1951:
McMillan
,
Seaborg
- 1952:
Martin
,
Synge
- 1953:
Staudinger
- 1954:
Pauling
- 1955:
du Vigneaud
- 1956:
Hinshelwood
,
Semjonov
- 1957:
Todd
- 1958:
Sanger
- 1959:
Heyrovsky
- 1960:
Libby
- 1961:
Calvin
- 1962:
Perutz
,
Kendrew
- 1963:
Ziegler
,
Natta
- 1964:
Hodgkin
- 1965:
Woodward
- 1966:
Mulliken
- 1967:
Eigen
,
Norrish
,
Porter
- 1968:
Onsager
- 1969:
Barton
,
Hassel
- 1970:
Leloir
- 1971:
Herzberg
- 1972:
Anfinsen
,
Moore
,
Stein
- 1973:
E. O. Fischer
,
Wilkinson
- 1974:
Flory
- 1975:
Cornforth
,
Prelog
|
---|
| 1976?2000
|
- 1976:
Lipscomb
- 1977:
Prigogine
- 1978:
Mitchell
- 1979:
Brown
,
Wittig
- 1980:
Berg
,
Gilbert
,
Sanger
- 1981:
Fukui
,
Hoffmann
- 1982:
Klug
- 1983:
Taube
- 1984:
Merrifield
- 1985:
Hauptman
,
Karle
- 1986:
Herschbach
,
Lee
,
Polanyi
- 1987:
Cram
,
Lehn
,
Pedersen
- 1988:
Deisenhofer
,
Huber
,
Michel
- 1989:
Altman
,
Cech
- 1990:
Corey
- 1991:
Ernst
- 1992:
Marcus
- 1993:
Mullis
,
Smith
- 1994:
Olah
- 1995:
Crutzen
,
Molina
,
Rowland
- 1996:
Curl
,
Kroto
,
Smalley
- 1997:
Boyer
,
Walker
,
Skou
- 1998:
Kohn
,
Pople
- 1999:
Zewail
- 2000:
Heeger
,
MacDiarmid
,
Shirakawa
|
---|
| 2001?
|
- 2001:
Knowles
,
Noyori
,
Sharpless
- 2002:
Fenn
,
Tanaka
,
Wuthrich
- 2003:
Agre
,
MacKinnon
- 2004:
Ciechanover
,
Hershko
,
Rose
- 2005:
Grubbs
,
Schrock
,
Chauvin
- 2006:
Kornberg
- 2007:
Ertl
- 2008:
Shimomura
,
Chalfie
,
Tsien
- 2009:
Ramakrishnan
,
Steitz
,
Yonath
- 2010:
Heck
,
Suzuki
,
Negishi
- 2011:
Shechtman
- 2012:
Lefkowitz
,
Kobilka
- 2013:
Karplus
,
Levitt
,
Warshel
- 2014:
Betzig
,
Hell
,
Moerner
- 2015:
Lindahl
,
Modrich
,
Sancar
- 2016:
Sauvage
,
Stoddart
,
Feringa
- 2017:
Dubochet
,
Frank
,
Henderson
- 2018:
Arnold
,
Smith
,
Winter
- 2019:
Goodenough
,
Whittingham
,
Yoshino
- 2020:
Charpentier
,
Doudna
- 2021:
List
,
MacMillan
- 2022:
Bertozzi
,
Meldal
,
Sharpless
- 2023:
Bawendi
,
Brus
,
Jekimov
|
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|