Taiwan
臺灣
Taiw?n

NASA :n satelliittikuva Taiwanin saaresta. Taipein kaupunki erottuu pohjoisessa harmaana

Muut nimet	Formosa?
Sijainti	Taiwaninsalmi
Vesialue	Filippiinienmeri
Merialue	Ita-Kiinan meri , Tyyni valtameri
Korkein kohta	Yu Shan , 3 952 m
Pinta-ala	35 980 km²

Vaesto

Asukasluku	23 115 835
Suurin kaupunki	Uusi-Taipei
Asutuskeskukset	Taipei , Kaohsiung
Kieli	mandariinikiina , hakka-kiina , taiwanin kieli

muokkaa - muokkaa wikitekstia - muokkaa Wikidataa

Taiwan ^[1] ( portugalilaisen nimensa mukaisesti Formosa eli kaunis ) on saari Kiinan rannikolla, Japanista etelaan. Yhdessa lahimpien saarten kanssa se muodostaa samannimisen provinssin , jonka katsovat osakseen seka Kiinan tasavalta (Taiwan) etta Kiinan kansantasavalta . Kiinan tasavalta pitaa Taiwanissa valtaa lahes ainoana alueenaan, ja usein nimea Taiwan kaytetaankin puhuttaessa Kiinan tasavallasta.

Alue on kiistanalainen, silla manner-Kiinan hallituksen mukaan Taiwan kuuluu Kiinan kansantasavaltaan , kun taas Kiinan tasavalta (Taiwan) katsoo manner-Kiinankin kuuluvan alun perin sille. Tama tilanne syntyi Kiinan vallankumouksen yhteydessa 1949 , kun Kiinaa aiemmin hallinnut, Guomindang -puolueen johtama hallitus pakeni kommunisteja Taiwanin saarelle. Kummankaan valtion hallitus ei hyvaksy, etta muut maat tunnustaisivat kummankin itsenaiseksi valtioksi, koska katsovat, etta tama merkitsisi valillisesti toisen olemassaolon kieltamista.

Noin 4000 vuotta sitten nykyisen Taiwanin alkuperaisasukkaiden (aboriginaalien) esi-isat asettuivat saarelle. Aboriginaalit ovat geneettisesti sukua malaijeille ja polynesialaisille , ja heidan puhumansa kieli kuuluu austronesialaisiin kieliin . Kiinalaisia alkoi muuttaa saarelle 500-luvulta lahtien, mutta saari liitettiin Kiinaan vasta Ming-dynastian aikana 1430 . ^[2]

Vuonna 1544 ^lahde? portugalilainen laiva teki nakohavainnon Taiwanin paasaaresta, jolle he antoivat nimeksi Ilha Formosa (kaunis saari). Portugali ei milloinkaan valloittanut tai asuttanut saarta.

Vuonna 1624 Hollannin Ita-Intian kauppakomppania , jonka tukikohta oli Bataviassa Jaavan saarella nykyisessa Indonesiassa , perusti saaren maaperalle ensimmaisen eurooppalaistyylisen asutuksen ja hallinnon, josta nykyisen Taiwanin poliittinen historia sai alkunsa. ^[2]

Ming-dynastian kukistuminen mantsujen hyokkayksesta synnytti suuren pakolaisvirran mantereelta Taiwaniin vuonna 1644 . ^[2]

Kiinalaisen Ming-dynastian aikana Fujianin joukot loivat hollantilaiset ja valtasivat saaren vuonna 1662 . Heita johti fujianilaisen merirosvokauppiaan ja japanilaisen samurain tyttaren poika Koxinga ( kiin. 鄭成功 , Zheng Chenggong ). ^lahde? , joka perusti saarelle Tungningin kuningaskunnan . Mantsujen valtakunta jatkoi laajenemistaan, ja Koxingan yrityksista huolimatta Taiwan siirtyi heidan haltuunsa 1683 . Saari sulkeutui ulkomaailmalta, mutta kiinalaisten uudisasutus kiihtyi 1800-luvun lopulla, ja saaresta tuli tarkea sokerin ja riisin vieja mantereelle. ^[2]

Vuonna 1895 Kiina havisi Taiwanin sodassa Japanille. Ennen japanilaisten saapumista saarelle Taiwan oli hetken aikaa itsenainen tasavalta . ^selvenna Taiwan siirtyi takaisin Kiinalle toisen maailmansodan jalkeen. 1949 lahes kaksi miljoonaa tasavallan kannattajaa pakeni Taiwanille kommunistien voitettua vallankumoussodan Kiinassa.

Paaartikkeli: Taiwanin maantiede

Taiwan muodostuu nykyaan paaasiassa Taiwanin saaresta. Taiwanin lisaksi Kiinan tasavallan hallinnassa on myos muutamia pienia saaria (muun muassa Kinmen ) Kiinan rannikolla Taiwaninsalmen toisella puolella. Saarivaltion kokonaispinta-ala on 35 980 neliokilometria, josta sisavesia on 2,8 prosenttia. Sen itapuolella sijaitsee Filippiinienmeri

Taiwanin keski- ja itaosia hallitsevat korkeat vuoret. Keskivuoristo ( Taiwan Shan ) muodostuu merenalaisen vuorijonon huipuista, joista korkein huippu on Yu Shan (3 997 metria). Saaren lansiosissa on laaja tasanko, jossa viljellaan riisia . Puunhakkuun kannattamattomuuden vuoksi Taiwanin sisamaassa on runsaasti ikivihreita metsia, jotka kasvavat jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Alarinteiden yleisimmat puulajit ovat kamferipuu ja kiinankaarnatammi . Ylarinteilla kasvaa havupuita, kuten mantyja , hemlokkeja ja valesypresseja . ^[3]

• kivihiili
• maakaasu
• kulta
• hopea
• kupari
• marmori

• Kiinan tasavalta
• Kiinan dynastiat
• Kiinan tasavallan historia

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taiwan (saari) .

• Buddhalainen juhla Taipeissa . Ylen Elava arkisto.
• Taipein Suomen-edustusto: Naruwan - pieni matkaopas [1] ^{[ vanhentunut linkki ]}