John Sidney McCain III
(
29. elokuuta
1936
Coco Solon
laivastotukikohta,
Panaman kanavavyohyke
?
25. elokuuta
2018
Arizona
[1]
) oli
yhdysvaltalainen
poliitikko. Han toimi
Arizonan
senaattorina
vuodesta 1987 kuolemaansa asti. Hanet valittiin uudelleen vuosina 1992, 1998, 2004, 2010 ja 2016. Han oli
republikaanien
presidenttiehdokkaana
vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa
mutta havisi demokraattien
Barack Obamalle
.
[2]
McCain syntyi 29. elokuuta 1936
Coco Solon
laivastotukikohdassa tuolloin Yhdysvaltojen hallinnoimalla
Panaman kanavavyohykkeella
. McCainin suvulla oli pitka historia
Yhdysvaltain laivastossa
. John McCainin isa
John S. McCain, Jr.
ja isoisa
John S. McCain, Sr.
olivat molemmat neljan tahden amiraaleja. Perhe muutti usein, ja McCain kavi useita eri kouluja, kunnes han lopulta liittyi
Yhdysvaltain laivastoakatemiaan
Annapoliksessa
. Opiskeluaikana McCain tuli tunnetuksi johtajankyvyistaan ja toisaalta auktoriteetteja kohtaan tuntemastaan halveksunnasta. Valmistuessaan vuonna 1958 McCain oli luokkansa kehnoimpia suoriutujia. Sittemmin han muutti
Floridan
Pensacolaan
ja suoritti lentajan koulutuksen laivaston ilmavoimissa. Lentajanakaan hanta ei kuvailtu kaikkein parhaimmaksi, vaan hanen sanottiin kokeilleen jatkuvasti rajoja. McCain teki koulutuksensa aikana pakkolaskun mereen, ja myohemmin han lensi
Skyraider
-lentokoneella voimalinjoihin
Espanjassa
aiheuttaen laajan sahkokatkon. McCain avioitui vuonna 1965 ensimmaisen vaimonsa Carolin kanssa.
[3]
Vuonna 1967 McCain maarattiin palvelukseen
USS
Forrestal
-lentotukialukselle, jolta lahtevat koneet osallistuivat
Pohjois-Vietnamin
ilmapommituksiin
operaatio Rolling Thunderin
aikana. McCain haavoittui
USS
Forrestalin
tulipalon
aikana, josta parannuttuaan han palveli
USS
Oriskany
-lentotukialuksella. 26. lokakuuta 1967 McCain oli suorittamassa tehtavaa
Hanoin
ylapuolella Pohjois-Vietnamissa, kun hanen koneensa ammuttiin alas. McCain mursi katensa ja toisen jalkansa hypattyaan koneestaan. Maassa jarveen pudonnut McCain jai vietnamilaisten vangiksi. McCainia kuulusteltiin ja kidutettiin, mutta kaltoinkohtelu lopetettiin, kun vietnamilaiset saivat kuulla hanen olevan tunnetun amiraalin poika. Propagandatarkoituksissa vietnamilaiset tarjoutuivat vapauttamaan McCainin, mutta han kieltaytyi tarjouksesta, elleivat vietnamilaiset vapauttaisi muita vankejaan ensin. Vakivaltainen kaltoinkohtelu alkoi kieltaytymisen jalkeen uudestaan. Kidutuksen lisaksi
punatautiin
sairastunut McCain yritti turhaan
itsemurhaa
vankeutensa aikana. McCain vapautettiin lopulta viiden ja puolen vuoden vankeuden jalkeen
[3]
vuonna 1973.
[4]
Han karsi vankeutensa aikana saamistaan vammoista loppuelamansa. Yhdysvalloissa McCainia oli ottamassa vastaan presidentti
Richard Nixon
ja vankeusvuosien aikana auto-onnettomuudessa vammautunut vaimo. Vuonna 1977 McCain alkoi tapailla
Cindy Lou Hensleyta
, jonka kanssa han avioitui erottuaan ensimmaisesta vaimostaan vuonna 1980.
[3]
McCain paatti uransa laivastossa vuonna 1981, ja hanet valittiin
Yhdysvaltain kongressiin
Phoenixin
kaupungista
Arizonasta
. McCain oli presidentti
Ronald Reaganin
tukijoita, ja han kannatti Reaganin tiukkaa linjaa
Neuvostoliittoa
vastaan. McCain kannatti myos
Nicaraguan
vastavallankumouksellisten
contra
-liikkeen aseistamista.
[3]
Han kuitenkin vastusti Yhdysvaltain osallistumista rauhanturvaoperaatioon
Libanonissa
, koska ei pitanyt tavoitteiden saavuttamista mahdollisena. Senaattiin han oli ehdolla vuonna 1986
Barry Goldwaterin
jaatya elakkeelle, ja hanet valittiin vapaaksi jaaneelle paikalle. Han piti puheen republikaanien vuoden 1988 puoluekokouksessa.
[5]
1980-luvun lopulla McCain liitettiin korruptioskandaaliin. Phoenixilainen liikemies Charles Keating oli tukenut McCainin ja useiden muiden poliitikkojen vaalikampanjoita. 1980-luvun lopulla vallitsi rahoitusalan kriisi, joka kaatoi monet alan yritykset. Keatingin Lincoln Savings and Loan oli vaarassa joutua saantelyviranomaisten tahtaimeen, ja Keating pyysi tukemiaan poliitikkoja paastamaan yrityksensa helpolla. Pyynnon sai myos McCain, joka osallistui senaattorien ja saantelyviranomaisten tapaamisiin. Myohemmin Lincoln Savings and Loan kaatui, ja Keating tuomittiin petoksesta veronmaksajien menettaessa kahden miljardin dollarin edesta talletusvakuuksia. Senaatin eettinen toimikunta tutki McCainin ja neljan muun senaatin jasenen toimintaa mutta vapautti kuitenkin lopulta McCainin epailyista.
[6]
Syyskuussa 1999 McCain ilmoitti osallistuvansa republikaanipuolueen presidenttiehdokaskisaan. Hanen paavastustajansa oli puolueen suosikkiehdokkaana pidetty
George W. Bush
.
[3]
McCain sai aluksi merkittavan voiton
New Hampshiren
esivaaleissa
[6]
mutta jattaytyi pois kisasta karsittyaan huomattavan tappion esivaalien niin sanotun
supertiistain
aikana maaliskuussa vuonna 2000. Bush voitti sittemmin myos
vuoden 2000 presidentinvaalit
. McCain aanesti vaalien jalkeen esimerkiksi presidentin ajamia veroleikkauksia vastaan mutta tuki aluksi
Afganistanin
ja
Irakin sotaa
vastauksena
syyskuun 11. paivan terroriteoille
. Sodan pitkittyessa han alkoi kuitenkin myos kritisoida presidentti Bushin ja puolustusministeri
Donald Rumsfeldin
sotapolitiikkaa.
[3]
McCain ilmoitti virallisesti presidenttiehdokkuudestaan 25. huhtikuuta 2007. Vaikka hanta pidettiin vuonna 2007 ennakkosuosikkina, han havisi varainkeruussa
Mitt Romneylle
ja
New Yorkin
entiselle pormestarille
Rudolph Giulianille
[7]
. Joulukuussa republikaanien esivaalien paaehdokkaat olivat tasoissa, ja heilla kaikilla oli joitakin heikkouksia, jotka vahensivat heidan suosiotaan puolueen peruskannattajien keskuudessa. McCainin kampanja lahti uuteen nousuun hanen saatuaan
The Boston Globen
,
The Des Moines Registerin
ja useiden muiden sanomalehtien seka senaattori
Joe Liebermanin
kannatuksen.
[8]
Han voitti Romneyn
New Hampshiren
esivaaleissa 8. tammikuuta ja nousi uudestaan karkiehdokkaaksi.
McCainin ilmoitettiin valinneen
Alaskan
kuvernoorin
Sarah Palinin
varapresidenttiehdokkaakseen 29. elokuuta 2008. Palin oli ensimmainen nainen republikaanien varapresidenttiehdokkaana.
[9]
24. syyskuuta McCain ilmoitti keskeyttavansa vaalikampanjansa, suositteli
Barack Obamaa
tekemaan samoin ja ehdotti vaalivaittelyiden siirtamista, jotta han voisi toimia
finanssikriisin
selvittamisessa.
[10]
1. lokakuuta han aanesti 700 miljardin dollarin elvytyssuunnitelman puolesta
[11]
. Viimeisessa paaehdokkaitten vaittelyssa 15. lokakuuta han yritti ottaa etaisyytta istuvaan presidentti Bushiin, vertasi Obaman verokantoja
sosialismiin
ja nosti ”
putkimies-Joen
” Obaman talouspolitiikkaan epailevasti suhtautuvien amerikkalaisten pienyrittajien vertauskuvaksi. McCain kielsi kayttamasta
Jeremiah Wrightin
lausuntoja Obamaa vastaan suunnatuissa mainoksissa, mutta
Bill Ayers
nostettiin saannollisesti esille.
[12]
Yhdysvaltain presidentinvaalissa 2008
McCain havisi demokraattien Barack Obamalle valitsijamiehissa 365?173. Aania McCain sai 58 319 442 ja Obama 66 862 039.
[13]
McCain valittiin uudelleen Yhdysvaltain kongressin senaattiin vuonna 2010. Epaonnistuneesta presidenttikampanjasta huolimatta hanta pidettiin edelleen yhtena maan tunnetuimmista poliitikoista.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016
McCain kyseenalaisti republikaanien presidenttikisaan asettuneen
Donald Trumpin
soveltuvuuden ehdokkaaksi, ja Trump kyseenalaisti puolestaan McCainin maineen sotasankarina. McCain veti tukensa Trumpilta lokakuussa 2016.
[3]
Vuoden 2017 puolella McCain aanesti republikaanien ajamaa
terveydenhuoltouudistus Obamacaren
kaatamista vastaan.
[6]
McCain oli myos joidenkin demokraattien mukana vaatimassa komitean perustamista mahdollisten Trumpin presidentinvaalikampanjan
Venajan
yhteyksien ja Venajan vaaleihin sekaantumisen tutkimiseksi.
[4]
Heinakuussa 2017 uutisoitiin McCainin saaneen
aivokasvaimen
.
[3]
Kasvain loydettiin McCainin vasemman silman ylapuolella olleen verihyytyman kirurgisen poiston yhteydessa. Kasvain oli tyypiltaan aggressiivinen
glioblastooma
.
[4]
McCain paatti lopettaa kasvaimen hoidon elokuussa 2018, ja han kuoli vain paivaa myohemmin 25. elokuuta.
[14]
McCain tuki
Irakin sotaa
2003, mutta han kehotti Yhdysvaltoja ryhtymaan ”huomattaviin toimintatavan muutoksiin”, vaikkakin myos ”pysymaan kurssissa”. Entisena sotavankina han esitteli vuonna 2005 lainmuutosesityksen (
McCain Detainee Amendment
), joka kielsi julman, epainhimillisen ja alentavan kohtelun kaikkien puolustusministerion ja
CIA:n
pitamien vankien kuulustelussa. Senaatti tuki esitysta aanin 90?9.
[15]
Allekirjoittaessaan lain presidentti Bush kuitenkin lisasi lakiin presidentille lisayksen oikeuttaa kidutus terrori-iskujen estamiseksi.
[16]
McCain uskoi, etta Irakin sota on voitettu vuoteen 2013 mennessa ja suurin osa joukoista voidaan kotiuttaa.
[17]
McCain vastusti
abortteja
, paitsi aarimmaisissa tapauksissa.
[18]
Hanen ja senaattori
Ted Kennedyn
lakiesitys laittomien maahanmuuttajien ongelmaan armahduksen ja vierastyolaisten lukumaaran kasvattamisen myota oli laajassa keskustelussa vuoden 2006 alussa.
[19]
[20]
McCain tuki ”
alykkaan suunnittelun
” opetusta kouluissa
[21]
ja
kantasolututkimuksen
laillistamista aiemmasta vastustuksestaan huolimatta.
[22]
Huolimatta kuulumisestaan republikaanien leiriin, McCain ja presidentti Trump olivat loppuun asti toistensa poliittisia vastustajia. Viime tekonaan McCain muun muassa ilmoitti, ettei presidentti Trump ole tervetullut hanen hautajaisiinsa.
[23]
McCain syntyi Yhdysvaltain hallussa olleella Panaman kanava-alueella John S. McCain, Jr:in ja Roberta Wrightin poikana. Hanen pyrkiessaan ja viimein paastessaan presidenttiehdokkaaksi syntyi kiistaa vaatimuksesta, etta Yhdysvaltain presidentin on perustuslain II artiklan mukaan oltava syntyperainen Yhdysvaltain kansalainen (
natural-born citizen
). Hanen vanhempansa olivat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta vasta 4. elokuuta 1937, vuosi McCainin syntyman jalkeen, tuli voimaan laki, jonka mukaan Yhdysvaltain kansalaisen lapsi saa kansalaisuuden, joten McCain julistettiin taannehtivasti syntyperaiseksi Yhdysvaltain kansalaiseksi.
[24]
Vaikkakin McCainin vastaehdokkaat seka kongressi yksimielisella paatoksella julistivat McCainin sopivaksi presidentin virkaan, jotkin lain asiantuntijat myos epailivat paatosta.
[25]
McCain erosi ensimmaisesta vaimostaan Carol Sheppista vuonna 1980 ja meni naimisiin
Cindy Hensleyn
kanssa saman vuoden toukokuussa. Heille syntyi kolme lasta:
Meghan
(s. 1984), John Sidney IV (s. 1986) ja James (s. 1988). Vuonna 1991 he adoptoivat kolme kuukautta vanhan
bangladeshilaisen
orvon, joka nimettiin Bridgetiksi. Ensimmaisesta avioliitostaan McCainilla oli pojat Douglas (s. 1959) ja Andrew (s. 1962).
[26]
[27]
Lahde:
[30]
- Faith of My Fathers
, Random House 1999,
ISBN 0-375-50191-6
- Worth the Fighting For
, Random House 2002,
ISBN 0-375-50542-3
- Why Courage Matters: The Way to a Braver Life
, Random House 2004,
ISBN 1-4000-6030-3
- Character Is Destiny: Inspiring Stories Every Young Person Should Know and Every Adult Should Remember
, Random House 2005,
ISBN 1-4000-6412-0
- Hard Call: Great Decisions and the Extraordinary People Who Made Them
, Hachette 2007,
ISBN 978-0-446-58040-3
- The Restless Wave: Good Times, Just Causes, Great Fights, and Other Appreciations
, 2018 (yhdessa Mark Salterin kanssa). Simon & Schuster,
ISBN 9781501178009
- ↑
Raisa Pollanen:
Senaattori John McCain on kuollut
Yle Uutiset
. 26.8.2018. Viitattu 26.8.2018.
- ↑
Mykkanen, Pekka: John McCain republikaanien presidenttiehdokkaaksi
Helsingin Sanomat
. 5.3.2008.
Arkistoitu
6.3.2008. Viitattu 12.10.2008.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Obituary: John McCain
BBC News
. BBC. Viitattu 26.8.2018.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Sean Wilentz:
John McCain
Encyclopædia Britannica
. Viitattu 26.8.2018.
(englanniksi)
- ↑
Senator John McCain’s Convention Speeches
The New York Times
. 4.8.2008. Viitattu 24.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Anthony Zurcher:
The key moments in John McCain's life
BBC News
. BBC. Viitattu 26.8.2018.
(englanniksi)
- ↑
McCain Lags in Income, but Excels in Spending
The New York Times
. 15.4.2007. Viitattu 9.12.2008.
- ↑
Tom Witosky:
McCain sees resurgence in his run for president
The Des Moines Register
. 18.12.2007. Viitattu 9.12.2008.
(englanniksi)
- ↑
McCain taps Alaska Gov. Palin as vice president pick
30.8.2008. CNN. Viitattu 10.12.2008.
(englanniksi)
- ↑
Beth Fouhy:
Obama rejects McCain call to delay debate
The Times-Tribune
. 24.9.2008. Viitattu 23.1.2009.
- ↑
Senate Passes Economic Rescue Package
2.10.2008. NY1 News.
Arkistoitu
5.10.2008. Viitattu 23.1.2009.
- ↑
Mykkanen, Pekka:
Barack Obama parempi myos viimeisessa vaittelyssa
Helsingin Sanomat
. 16.10.2008. Viitattu 24.1.2008.
- ↑
Election results
The New York Times
. Viitattu 26.8.2018.
(englanniksi)
- ↑
US Senator John McCain dies aged 81
BBC News
. BBC. Viitattu 26.8.2018.
(englanniksi)
- ↑
U.S. Senate Roll Call Votes 109th Congress – 1st Session
Yhdysvaltain senaatti. Viitattu 24.5.2007.
(englanniksi)
- ↑
Bush, George W.:
President's Statement on Signing of H.R. 2863
30.12.2005. Valkoinen talo. Viitattu 24.5.2007.
(englanniksi)
- ↑
"Senator John McCain said he believes that the war in Iraq will be won and troops will be home by 2013: 'By January 2013, America has welcomed home most of the servicemen and women who have sacrificed terribly so that America might be secure in her freedom. The Iraq War has been won.'"
Walshe, Shushannah:
McCain Sets Goals for His Presidency
15.5.2008. Fox News.
Arkistoitu
22.5.2008. Viitattu 9.6.2008.
(englanniksi)
- ↑
John McCain on Abortion
On The Issues
. Viitattu 24.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
A G.O.P. Split on Immigration Vexes a Senator
The New York Times
. 26.3.2006. Viitattu 24.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
Amnesty for whom?
Los Angeles Times
. 2.4.2006. Viitattu 24.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
Karamargin, C. J.:
McCain sounds like presidential hopeful
24.8.2005. AzStarNet.
Arkistoitu
20.8.2006. Viitattu 24.5.2007.
(englanniksi)
- ↑
Allen, Jonathan:
GOP hopefuls getting more time to weigh stem-cell vote
25.10.2005. Capitol Hill Publishing Corp.
Arkistoitu
20.4.2006. Viitattu 24.5.2007.
(englanniksi)
- ↑
Nuutinen, Anna:
John McCain piikitteli Trumpia viela viime hetkillaankin ? vaimo Cindy: ”Han kuoli kuten eli, omilla ehdoillaan”
Ilta-Sanomat
. 27.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑
Aaron Blake:
There was a very real ‘birther’ debate about John McCain
The Washington Post
. 2016. Viitattu 26.8.2018.
- ↑
Dobbs, Michael:
McCain's Birth Abroad Stirs Legal Debate
The Washington Post
. 02.05.2008. Viitattu 13.12.2008.
(englanniksi)
- ↑
McAfee, Timothy:
Inside John McCain's Love Story with Wife Cindy: 'He Is My Hero and I Love Him with All My Heart'
People
. 20.7.2017. Viitattu 24.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
John McCain
History
. Viitattu 24.1.2021.
(englanniksi)
- ↑
Biden will award the Medal of Freedom to Biles, McCain, Giffords and others
NPR
. 1.7.2022. Viitattu 13.9.2023.
(englanniksi)
- ↑
Senator John McCain receives 2017 Liberty Medal
National Constitution Center
. 16.10.2017. Viitattu 13.9.2023.
(englanniksi)
- ↑
Biographical Data
(pdf)
United States Navy
.
Arkistoitu
2008. Viitattu 13.9.2023.
(englanniksi)
- ↑
Senator McCain Visits Batumi
georgia.usembassy.gov
. 2010.
Arkistoitu
2015.
(englanniksi)
- ↑
УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРА?НИ №340/2016
Оф?с Президента Укра?ни
. 2016. Viitattu 13.9.2023.
(ukrainaksi)
- ↑
Thaci dekoron Mc Cain me cmimin “Urdheri i lirise” (Video-Foto)
Indeksonline
. 14.4.2017.
Arkistoitu
2017. Viitattu 13.9.2023.
(albaniaksi)
- ↑
2018 Spring Conferment of Decoration on Foreign Nationals
(pdf)
Ministry of Foreign Affairs of Japan
. 2018. Viitattu 13.9.2023.
(englanniksi)
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|