Berndt Jonas Aminoff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee Napoleonin sotien aikaista pataljoonakomentajaa. Hanen isastaan, Berndt Jonas Aminoff vanhemmasta , on eri artikkeli.
Everstiluutnantti Berndt Jonas Aminoff
Aminoffin johtama rykmentti osallistui sotamarsalkka, ruhtinas Kutuzovin hautajaisiin Pietarissa vuonna 1813.

Berndt Jonas Aminoff ( 7. huhtikuuta 1775 Lohja ? 22. helmikuuta 1823 Tammisaari ) oli suomalainen pataljoonakomentaja ja everstiluutnantti. [1]

Aminoff syntyi vuonna 1775. Hanen aitinsa, vapaaherratar Lovisa Charlotta Armfelt (1750-1821), oli everstiluutnantti ja vapaaherra Claes Armfeltin tytar seka jalkavaenkenraali, vapaaherra Carl Gustaf Armfeltin pojantytar. Isa oli Aminoffin aatelissukuun kuuluva kapteeni, Miekkaritarikunnan ritari Berndt Jonas Aminoff (1729-1804). [2] [3]

Eversti ja valtiopaivamies Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff oli Aminoffin poika. Arkkitehti Berndt Ivar Aminoff ja kenraalimajuri Adolf Petter Johannes Aminoff olivat Aminoffin pojanpoikia. Aminoff sai yhteensa seitseman lasta Ulrika Margareta Aminoffin kanssa. [4]

Ruotsin kuninkaallisen armeijan upseerina

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aminoff ilmoittautui viisivuotiaana vapaaehtoiseksi Uudenmaan jalkavakirykmenttiin vuonna 1780. [1] Hanet ylennettiin kersantiksi vuonna 1784, vanrikiksi 1787 ja luutnantiksi 1796 seka kapteeniksi ja pataljoonakomentajaksi kenraali Carl Johan Adlercreutzin rykmenttiin vuonna 1804. Aminoff osallistui Suomen sotaan vuosina 1808-1809 ja erosi Ruotsin armeijan palveluksesta vuonna 1810. [1] Venaja valtasi Suomen Ruotsilta Suomen sodan aikana.

Venajan keisarillisen armeijan upseerina Pietarissa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keisarillinen Venaja teki Suomesta suuriruhtinaskunnan vuonna 1809. Napoleon hyokkasi Venajalle kesakuussa 1812, minka seurauksena Venajan keisari Aleksanteri I perusti syyskuussa kolme suomalaista jaakarirykmenttia. Jokaisessa rykmentissa oli kaksi 600 sotilaan pataljoonaa. Suomen suuriruhtinaskunnan oma sotavaki, eli Suomen kaarti sai alkunsa Venajan keisarin paatoksesta. [5]

Kapteeni Aminoff nousi ensimmaisen jaakarirykmentin pataljoonakomentajaksi, joka saatiin luotua marraskuussa 1812. Aminoff johdatti Viipurin rykmentin 1. pataljoonan Pietariin. [5] Rykmentti osallistui vuoden 1812 sotaan suorittaen vartiopalvelua Venajan keisarikunnan paakaupungissa Pietarissa .

Aminoff osallistui Te Deum -tilaisuuteen Pietarin Kazanin katedraalissa , joka juhlisti ja kunnioitti Venajan armeijan suorittamaa Berliinin valtausta vuonna 1813. [5]

Aminoffin rykmentti osallistui ruhtinas, sotamarsalkka Mihail Kutuzovin ja kreivi, jalkavaenkenraali Gustaf Mauritz Armfeltin hautajaisiin Pietarissa vuosina 1813 ja 1814. [5] Venajan poliisiministerion paallikko, kenraali Vismitinov kehui rykmentin kuntoa, jarjestysta ja taitoa ruhtinas Kutuzovin hautajaisten jalkeen. [5] Rykmentin komentajat saivat tunnustusta kenraali Vismitinovilta. [5]

Aminoff oli paikalla, kun keisari Aleksanteri I kohtasi ensimmaisen suomalaisen joukko-osaston Pietarissa vuonna 1814. [5]

Aminoff korotettiin majuriksi vuonna 1813 ja everstiluutnantiksi vuonna 1814. [1]

Paluu Suomen suuriruhtinaskuntaan

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aminoff ja hanen poikansa introdusoitiin Suomen Ritarihuoneen jaseniksi vuonna 1818. Aminoff omisti Stor-Backan (Barka) kartanon Siuntiossa ja kartanon Tammisaaressa. [6] [4] Aminoffilla oli suuri kirjakokoelma, joka kasitti 713 nidetta. [4]

  1. a b c d Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com . Viitattu 7.9.2021.
  2. Armfelt nr 213 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com . Viitattu 7.9.2021.
  3. Gustaf Adolf Spaare:  Biografiska anteckningar om Kejserliga Regeringskonseljens eller Senatens for Finland ordforande och ledamoter samt embets- och tjensteman under aren 1809-59 . Kejserliga Senatens tryckeri, 1863. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2023). sv
  4. a b c Berndt Herman Aminoff:  Slakten Aminoff . Ekenas tryckeri aktiebolags forlag, 1978.
  5. a b c d e f g Torsten Ekman:  Suomen kaarti 1812?1905 (suom. Martti Ahti) . Schildts, 2006.
  6. Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com . Viitattu 25.6.2023.