Gregoriaaninen kalenteri on pieni korjaus juliaaniseen kalenteriin . Juliaanisessa kalenterissa karkauspaiva pidetaan joka neljas vuosi, jolloin vuoden keskipituus on 365,25 paivaa. ^[4] Koska vuoden oikea pituus on noin 365,2422 paivaa, tasta aiheutuu noin kahdeksan paivan virhe tuhannessa vuodessa. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoden keskipituus on 365,2425 paivaa, joten virhetta kertyy tuhannessa vuodessa vain noin 0,3 paivaa.

Kalenteri yhtenaistaa myos aiemmin kaytettyja kirjavia kaytantoja: siina vuosi vaihtuu 1. tammikuuta ja ajanlaskun alkupiste on munkki Dionysius Exiguuksen 500-luvulla laskema Jeesuksen syntyma.

Gregoriaaninen kalenteri jakautuu 12 epasaannollisen pituiseen kuukauteen.

Gregoriaaninen kalenteri on huomattavasti tarkempi ajanlaskujarjestelma kuin edeltajansa juliaaninen kalenteri. Viikonpaivat siirtyvat vuodessa yleensa yhden paivan eteenpain ( karkauspaivat aiheuttavat tahan saantoon poikkeuksia). Esimerkiksi 20. toukokuuta oli vuonna 2005 perjantai , vuonna 2006 lauantai , vuonna 2007 sunnuntai , vuonna 2008 tiistai , vuonna 2009 keskiviikko , vuonna 2010 torstai ja vuonna 2011 jalleen perjantai . Paasiaisen ja sen mukana monen muunkin pyhapaivan paikka vaihtelee yli kuukauden verran.

Vuonna 46 eaa. Julius Caesar oli maarannyt juliaanisen kalenterin otettavaksi kayttoon Rooman valtakunnassa . Siihen aikaan kevatpaivantasaus sattui tavallisesti maaliskuun 25. paivaksi. ^[5] Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous otti kayttoon karkean paasiaissaannon, jonka mukaan paasiainen on kevatpaivantasauksen jalkeisen taydenkuun jalkeinen sunnuntai. Kevatpaivantasaukseksi maarattiin 21. maaliskuuta, paiva, joksi kevatpaivantasaus tavallisimmin sattuu. ^[6]

1500-luvulle tultaessa kevatpaivantasaus oli ajautunut jo niin paljon taaksepain, etta se sattui yleensa 11. maaliskuuta, mutta paasiaisen ajankohtaa maaritettaessa sen oletettiin edelleen olevan 21. maaliskuuta, joten suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin paasiaisen keskimaarainen ajankohta siirtyi vahitellen yha myohemmaksi. ^[7] Lopulta katolinen kirkko alkoi pelata, etta tama kevainen juhla siirtyisi suorastaan keskikesaan.

Kalenterin korjaajaksi tuli paavi Gregorius XIII . Paljon tarkempi saanto olisi ollut, etta 128:lla jaolliset vuodet eivat ole karkausvuosia. Jostakin syysta Gregorius XIII valitsi epatarkemman saannon, jonka mukaan sadalla jaollisista vuosista vain 400:lla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia. Toki valittu saanto on paljon helpompi muistaa. Esimerkiksi vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivat olleet karkausvuosia, mutta vuodet 1600 ja 2000 olivat. Gregoriaaninen kalenteri aiheuttaa yhden paivan virheen noin 3?000 vuodessa. ^[8]

Nimesta huolimatta karkaussekunti ei liity millaan tavalla karkausvuoteen. Karkaussekunti on koordinoituun yleisaikaan (UTC) ajoittain tehtava yhden sekunnin suuruinen korjaus, jonka tarkoitus on pitaa atomikelloilla mitattu UTC-aika lahella maapallon pyorimisesta mitattua UT1 -aikaa. ^lahde?

Gregoriaaninen kalenteri nimettiin Gregorius XIII:n mukaan, silla han julkaisi 24. helmikuuta 1582 bullan Inter gravissimas , jonka mukaan uuteen ajanlaskuun oli siirryttava saman vuoden lokakuun 4. paivan jalkeen. ^[9]

Uuteen kalenteriin siirryttiin Italiassa , Espanjassa , Portugalissa ja Puolassa 4. lokakuuta 1582 , jolloin kevatpaivan tasauksen ajankohta korjattiin jattamalla kalenterista 10 paivaa pois ja siirtymalla suoraan lokakuun 15. paivaan. Ranska , osa Hollantia ja Luxemburg siirtyivat joulukuussa 1582, ja useimmat katoliset maat seurasivat perassa lahivuosina.

Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkia myohemmin. Iso-Britannia siirtyi uuteen kalenteriin vuonna 1752 . Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jattamalla pois 11 paivaa, 17. helmikuuta 1753 jalkeen tuli 1. maaliskuuta ^[3] (katso myos: ruotsalainen kalenteri ).

Kerrotaan, etta gregoriaanisen kalenterin tullessa kayttoon monet luulivat menettaneensa elamastaan yhta monta paivaa kuin kalenterista jatettiin pois. On vaitetty, etta Englannissa jarjestettiin taman vuoksi jopa mielenosoituksia ("antakaa meille takaisin yksitoista paivaamme!"). Kyseessa on kuitenkin luultavasti pelkka myytti. ^[11]

Suomen suuriruhtinaskunnassa Venajan vallan alla kaytettiin gregoriaanista kalenteria, joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 paivaa ja 1900-luvulla 13 paivaa. Koska Venajalla ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispaivayksen, yhden ”uutta” ja toisen ”vanhaa” lukua varten. Siksi Venajan lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Gregoriaaninen kalenteri otettiin Venajalla kayttoon vasta 1918 , jolloin 31. tammikuuta 1918 seurasi suoraan 14. helmikuuta 1918.

Suomen ortodoksinen kirkko noudatti viela Venajan vallan aikana juliaanista kalenteria ja siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1920-luvulla. Silloinkin asiasta kaytiin kirkkokunnan sisalla pitkallisia kiistoja . Venajan ortodoksinen kirkko kayttaa edelleen juliaanista kalenteria, mista syysta joulua vietetaan Venajalla 7. tammikuuta (gregoriaanisen kalenterin mukaan; juliaanisen kalenterin mukaan paiva on 25. joulukuuta). Myos jotkut muut ortodoksiset kirkot kayttavat yha juliaanista kalenteria. Paasiaisen paikka maaraytyy kuitenkin kaikissa ortodoksisissa kirkoissa juliaanisen kalenterin perusteella, Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta. ^[12]

Jotkin protestanttiset maat maarasivat otettuaan gregoriaanisen kalenterin kayttoon paasiaisen paikan aluksi hieman eri tavalla (todellisten taydenkuun ja kevatpaivantasauksen mukaisesti) kuin gregoriaanisessa kalenterissa tavallisesti, koska ne eivat halunneet noudattaa paavin maaraysta taysin sellaisenaan. Tallaista gregoriaanisen kalenterin muunnosta, jossa paivamaarat ovat samat, mutta paasiainen ja sen mukana liikkuvat pienemmat pyhat eivat aina ole samassa paikassa kuin tavallisessa gregoriaanisessa kalenterissa, on kutsuttu myos ” parannetuksi kalenteriksi ”. Tallaista kalenteria kaytettiin gregoriaanisen kalenterin kayttoonoton jalkeen aluksi myos Ruotsissa ja sen myota Suomessakin. Kun Ruotsi siirtyi tavalliseen gregoriaaniseen kalenteriin, oli Suomi jo liitetty Venajaan, joten Suomi noudatti parannettua kalenteria taman jalkeenkin. Suomi eli parannetun kalenterin mukaan viimeisena maana maailmassa. Tasta johtui, etta Suomessa juhlittiin kerran, vuonna 1845 , paasiaista eri aikaan kuin missaan muualla; tavallista gregoriaanista kalenteria noudattavissa maissa paasiainen oli sina vuonna aikaisemmin (23. maaliskuuta) ja Venajalla myohemmin kuin Suomessa. Suomessa se oli silloin 30. maaliskuuta. ^[13]

Gregoriaanista kalenteria kayttavissa maissa vuoden ensimmainen paiva on yleensa tammikuun 1. paiva. Kuitenkin esimerkiksi kirkkovuosi alkaa ensimmaisesta adventtisunnuntaista . Roomalaisten taruaikaisessa kalenterissa oli vain kymmenen kuukautta: vuosi loppui joulukuun lopussa ja seuraava alkoi vasta maaliskuun alussa. Tammikuun 1. paiva vakiintui 152 eaa. mennessa konsulien virkavuoden vaihteeksi.

• Kristillinen ajanlasku
• Bysanttilainen ajanlasku
• Juutalainen kalenteri
• Parannettu kalenteri
• Korjattu juliaaninen kalenteri
• Maailmankalenteri
• Gregoriaanisen kalenterin uudistusesitykset

• Oja, Heikki:? Aikakirja 2007 . Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 . Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.2.2019).

• Calendopaedia ? The Gregorian Calendar Calendopaedia - The Encyclopaedia of Calendars . Viitattu 24.2.2019.
• Oja, Heikki:? Aikakirja 2013 . Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 951-1-16334-5 . Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2019).