Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Balkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa. Sita rajoittavat lannessa Adrianmeri ja Joonianmeri , idassa Egeanmeri , Marmaranmeri ja Mustameri seka niiden valiset salmet. Niemimaan ulommaisimpina osina ovat Peloponnesoksen ja Traakian niemet. Balkan on saanut nimensa Balkanvuorista ja ne taas turkin kielen vuoriketjua tarkoittavasta sanasta.

Alueen rajoista on erilaisia kasityksia; toiset maarittelevat sen kulttuurin, toiset maantieteen mukaan. Aluetta rajaavat selvasti Adrianmeri, Joonianmeri ja Mustameri, mutta pohjoisessa sen raja on epamaaraisempi. ^[1] Balkaniin kuuluvat valtiot:

• Albania
• Bosnia ja Hertsegovina
• Bulgaria
• Kosovo
• Kreikka
• Montenegro
• Pohjois-Makedonia
• Serbia
• Turkin Euroopan -puoleinen osa

Myos Kroatia , Slovenia ja Romania sijaitsevat osittain Balkanilla.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arkeologisista loydoista tiedetaan, etta Balkanilla on ollut asutusta ennen neoliittisen ajan alkua. ^[1]

Vanhalla ajalla Balkanin niemimaan etelaosassa sijaitsivat Antiikin Kreikan monet kaupunkivaltiot, joista huomattavimpia olivat Ateena ja Sparta . Niiden pohjoispuolella sijaitsivat Makedonia ja Traakia .

Kahden viimeisen vuosisadan kuluessa ennen ajanlaskumme alkua koko Balkanin niemimaa joutui vahitellen Rooman valtakunnan alaisuuteen, ja sen pohjoisrajana oli pitkaan Tonava . Keisari Trajanus valloitti 100-luvulla myos Daakian eli nykyisen Romanian Tonavan pohjoispuolelta.

Rooman valtakunnan hajottua Balkanin niemimaa muodosti paaosan Ita-Rooman eli Bysantin valtakunnasta, kunnes Osmanien valtakunta valloitti sen vahitellen 1300- ja 1400-luvuilla. Myos Venetsian tasavalta hallitsi ajoittain eraita alueita Balkanin niemimaan rannikoilla. Bulgaareilla oli myos hetkellisesti itsenainen kuningaskunta Balkanilla. Lopullisesti Bysantin valtakunta lakkasi olemasta, kun osmanit valloittivat sen paakaupungin Konstantinopolin vuonna 1453. Taman jalkeen Osmanien valtakunta hallitsi lahes koko Balkania 1800-luvulle saakka; vain niemimaan lantisin osa kuului Itavaltaan , myohemmin Itavalta-Unkariin . Osmanien hallitsemaa Balkanin etelaosaa kutsuttiin nimella Rumelia . 1800-luvulla Osmanien valtakunnasta itsenaistyi ensin Kreikka , myohemmin Serbia , Montenegro , Bulgaria ja Romania , kun taas valtakunnan muista alueista irralleen joutunut Bosnia-Hertzegovina joutui Itavalta-Unkarin miehittamaksi. Naiden valitse Osmanien valtakunnan alue ulottui kuitenkin edelleen Adrianmereen saakka, kunnes Kreikka, Bulgaria ja Serbia jakoivat keskenaan suurimman osan sen Euroopan-puoleisista alueista Balkanin sodissa vuosina 1912?1913. Samalla myos Albania itsenaistyi.

Ensimmaisen maailmansodan paattyessa vuonna 1918 Itavalta-Unkari hajosi. Sen Balkanilla sijainneet alueet yhdistettiin Serbian ja Montenegron kanssa Jugoslaviaksi .

Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Jugoslavian ja Kreikan. Kroatia julistautui Saksan tuella itsenaiseksikin, mutta oli kaytannossa Saksan miehittama.

Toisen maailmansodan jalkeen valtioiden rajat Balkanilla palautettiin eraita pienia muutoksia lukuun ottamatta samoiksi kuin ne olivat olleet ennen sotaa, mutta kommunistit nousivat valtaan kaikissa muissa Balkanin maissa paitsi Kreikassa seka osittain Balkanilla sijaitsevassa Turkissa. Kylman sodan aikana Romania ja Bulgaria kuuluivat Varsovan liittoon , kun taas Kreikka liittyi Natoon . Myos Albania kuului aluksi Varsovan liittoon, mutta erosi siita 1960-luvulla. Jugoslavia kuului puolueettomiin maihin, vaikka sekin oli sosialistinen valtio.

Vuosina 1989?1990 kommunistit menettivat valtansa Balkanin maissa kuten muissakin Ita-Euroopan maissa. Pian taman jalkeen Jugoslavia hajosi sen osavaltioiden julistauduttua itsenaisiksi. Bosnia-Hertzegovinassa tama johti julmaan sisallissotaan .

Balkanin alueen valtiollinen hajaannus 1900-luvun alussa synnytti kasitteen balkanisoituminen . ^[1] Sana tuli uudelleen ajankohtaiseksi Jugoslavian hajoamista 1990-luvulla seuranneissa sisallissodissa. Se kuvaa nyt hajaannusta, vakivaltaa, uskonnollista suvaitsemattomuutta ja etnisia puhdistuksia.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Balkanin pinta-ala on noin 666 700 neliokilometria. ^[1]

Balkanin niemimaan pohjoisrajoina ovat joet Tonava ja Sava . Mustameri ja Valimeren osat Adrianmeri , Joonianmeri , Egeanmeri ja Marmaranmeri ymparoivat niemimaan. Balkan on hyvin vuoristoinen. Suurimmat vuoristot ovat Balkanvuoret , Dinaariset alpit ja Pindos . Muita korkeita vuoristoja ovat Pila , Rhodopes ja Pirin .

Balkanin vesistoista Tonava sivujokineen on merkittavin. Balkanin puolen suurimpia Tonavan sivujokia ovat Kupa , Sava, Krka , Una ja Morava . Suurimpia jarvia ovat Skutarijarvi , Ohridjarvi ja Prespa .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Balkan Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Balkan Wikimatkoissa
• Sitaatteja aiheesta Balkan Wikisitaateissa