TALLINNA
Populistisesta EKRE-puolueesta tuli sunnuntaisten parlamenttivaalien myota Viron kolmanneksi suurin parlamenttipuolue.
Virolaiset valitsivat parlamenttiin eli riigikoguun 101 edustajaa.
Vaalit voitti oppositiossa oleva oikeistoliberaali reformipuolue, joka sai parlamenttiin 34 paikkaa. Tamanhetkinen paaministeripuolue keskusta sai 26 paikkaa, EKRE 19 paikkaa, konservatiivinen Isanmaa-puolue 12 paikkaa ja sosiaalidemokraatit 10 paikkaa.
Reformipuolueen parlamenttipaikkojen maara kasvoi neljalla, keskustapuolue taas joutuu luopumaan yhdesta paikasta.
Ennusteissa reformipuoluetta ja keskustapuoluetta pidettiin tasavakisina, ja reformipuolueen selva voitto oli yllatys monille, myos puolueelle itselleen.
? Tama tulos ylitti kaikki odotukseni, sanoi puolueenjohtaja
Kaja Kallas
Viron yleisradion vaalilahetyksessa myohaan sunnuntaina.
Kallas kerasi koko vaalien suurimman aanisaaliin: 20 083 aanta. Hanesta tulee todennakoisesti Viron uusi paaministeri, mika tarkoittaa sita, etta Viro saa ensimmaista kertaa naispaaministerin.
Reformipuole oli mukana yhtajaksoisesti Viron hallituksissa vuosina 1999?2016, joten hallitustyo on puolueelle tuttua.
Osa puolueista jai riigikogun ulkopuolelle
Viron parlamentissa on viiden prosentin aanikynnys. Puolueet, jotka saivat alle viisi prosenttia aanista, jaivat siis riigikogun ulkopuolelle.
Kymmenesta parlamenttiin pyrkivasta puolueesta kynnyksen alle jai viisi puoluetta: vihrea puolue, vasemmistopuolue ja vapaapuolue seka kaksi ensi kertaa parlamenttiin yrittanytta uutta tulokasta: luonnonsuojelun puolesta puhuva Elamanrikkauden puolue seka liberaali Eesti 200 -puolue.
Lopullinen vaalitulos selvisi sunnuntain ja maanantain valisena yona puoli yhden jalkeen.
Vaalien aanestysprosentti oli 63,1, mika oli noin prosentin vahemman kuin edellisissa parlamenttivaaleissa.
Sahkoisen nettiaanestyksen suosio oli vaaleissa ennatyksellisen suuri. Ennakkoon aanesti lahes 40 prosenttia aanestajista, ja heista suurin osa netissa.
Tiina Pollu halusi nayttaa kohta 3-vuotiaalle pojalleen Theodor Hoffmannille, mita aanestaminen tarkoittaa kaytannossa. Siksi han ei aanestanyt sahkoisesti.
Kuva: Silja Massa
Maahanmuuttokritiikki puri virolaisiin
EKRE-puolueen menestyksen taustalla on populistinen politiikka. Puolue toimii kuten muutkin Ita-Euroopan populistiset oikeistopuolueet: se ratsastaa maahanmuutto- ja EU-vastaisuudella seka perinteisilla perhearvoilla.
EKRE:n on arvioitu tehneen onnistunutta ruohonjuurityota sellaisten ihmisten parissa, jotka tuntevat jaaneensa Viron yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaalien suurin haviaja oli sosiaalidemokraattinen puolue, joka menettaa nyt viisi paikkaa parlamentissa.
Se oli pitkaan Viron kolmanneksi suurin puolue keskustapuolueen ja reformipuolueen jalkeen, mutta sen kannatus on viime vuosina laskenut.
Puolueen mainetta on heikentanyt muun muassa tyo- ja terveysministeri
Jevgeni Ossinovskin
leimautuminen alkoholiveron korottajaksi.
Kriitikot ovat sanoneet, etta puolue holhoaa kansalaisia sen sijaan, etta se keskittyisi korjaamaan sosiaalisia ongelmia.
Rauno Raiesmaa (vas.) ja Karlos Kolk ovat huolissaan oikeistopopulistien noususta Virossa. Heidan valintansa oli vihrea puolue.
Kuva: Silja Massa
Hallitusneuvotteluista tulossa hankalat
Reformipuolue on ilmaissut selvasti, ettei halua lahtea tekemaan hallitusyhteistyota EKRE:n kanssa. Myos sosiaalidemokraatit kieltaytyy olemasta samassa hallituksessa kuin EKRE.
Onkin siis melko varmaa, etta EKRE jaa suuresta aanisaaliistaan huolimatta oppositioon. Se on todennakoisesti myos puolueen oma tahto, silla hallituksessa puolue joutuisi tekemaan nykyista enemman kompromisseja. Oppositiosta kasin on helpompi esittaa kritiikkia.
Nyt Virossa arvaillaan, muodostaako reformipuolue hallituksen kahden pienen puolueen, sosiaalidemokraattien ja Isanmaa-puolueen, kanssa ? vai liittouuko se yhteen pahimman kilpailijansa keskustan kanssa.
Kahden maan suurimman puolueen, keskustan ja reformipuolueen, hallitusliitto olisi ennenakematon.
? Olemme todennakoisesti reformipuolueelle viimeinen valinta hallituskumppaniksi, sanoi keskustapuolueen ministeri
Kadri Simson
Viron yleisradion haastattelussa myohaan sunnuntaina.
Reformipuolueen ja keskustapuolueen suurimmat nakemyserot loytyvat suhtautumisesta verotukseen, venajan- ja vironkieliseen koulutukseen seka Viron kansalaisuuskokeeseen.
Keskusta haluaisi vieda Viron verotusta progressiivisempaan suuntaan, mutta reformipuolue on tasaveron kannalla. Reformipuolue on esittanyt vironkielisen koulutuksen tarjoamista kaikille virolaisille, mutta keskusta pitaa venajankielisten koulujen sailyttamista tarkeana.
Reformipuolue myos haluaisi pitaa Viron kansalaisuuskokeen ennallaan. Keskustapuolueen mielesta koetta olisi syyta helpottaa, jotta venajankieliset kansalaisuudettomat, niin sanotun harmaan passin omistajat, saisivat nykyista helpommin kansalaisuuden.
? Voimme harkita hallitusliittoa keskustan kanssa, mutta naissa kolmessa kysymyksessa me emme anna periksi, Kaja Kallas kommentoi Postimees-lehden haastattelussa sunnuntai-iltana.