Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo Ylelle, etta laajojen terveystietojen tutkimuskaytto ei luo uhkaa henkiloiden tietoturvallisuudelle.

Yle kertoi lauantaina , etta sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata markkinoi myos ulkomaille aineistoa suomalaisista keratysta terveystiedosta. Asiantuntijan mukaan laajaan aineistoon liittyy suuria riskeja.

Ministeri Grahn-Laasosen mukaan terveysdatan kaytto on Suomessa erittain saadeltya ja pseudonymisoitua, kun sita kaytetaan tutkimuksessa.

? Rekisteriviranomainen Findata, joka kasittelee jokaisen lupahakemuksen, varmistaa etta kertyneita tietoja ja henkiloita ei voida yhdistaa, Grahn-Laasonen sanoo.

Ministeri kertoi, etta lisatoimia tietoturvallisuuteen voidaan kuitenkin selvittaa, kun niin sanottua toisiolakia uudistetaan ensi vuonna. Laki saatelee sosiaali- ja terveystietojen kayttoa esimerkiksi tutkimuksessa.

Grahn-Laasonen korostaa, etta terveysdatan tutkimuskaytto on elintarkeaa hoitojen kehittamiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi.

? Tieteellinen tutkimus on pohjana uusien hoitojen kehittamiselle. Meilla taytyy olla mahdollista hyodyntaa terveysdataa, jotta pystytaan pelastamaan ihmishenkia.

Professori: Laajassa aineistossa suuria riskeja

Yle kertoi lauantaisessa jutussa, etta lahes kaikista suomalaisista on keratty arkaluontoisia tietoja huhtikuussa julkistettuun FinRegistry-aineistoon. Eri rekistereista koottuja tietoja on yli 7 miljoonasta suomalaisesta, joista osa on jo kuolleita.

Aineistossa on tietoja muun muassa tartuntataudeista, epamuodostumista, toimeentulotuen nostamisesta, hoitojaksoista, diagnooseista, tehohoidosta, laboratoriotuloksista, avioliitoista ja sukulaisuussuhteista.

Aineistossa ei ole ihmisten nimia ja osoitteita. Henkilotunnuksen tilalle luodaan hankekohtaisesti uusi tunniste, jonka avulla tietoja eri rekistereista voidaan yhdistella.

Ita-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen nakee aineistossa silti isoja riskeja, koska siihen on keratty yhteen niin laajasti tietoja eri rekistereista.

Aineistosta loytyy esimerkiksi ihmisen syntymapaiva, sukupuoli ja syntymapaikka. Nailla tiedoilla on Voutilaisen mukaan mahdollista yksiloida henkiloita.

? Sielta muodostuu kaytannossa hyvin pitkalle menevia tietoja yksittaisen henkilon persoonasta ja elinolosuhteista, Voutilainen sanoi Ylelle.

Uhkia myos valtiolliselle turvallisuudelle?

Findatan mukaan se ei koskaan luovuta tietoja, joista henkilon voi suoraan tunnistaa kuten esimerkiksi nimea tai henkiloturvatunnusta .

? Toisekseen aineiston saa kayttoon vain suljettuun tietoturvalliseen kayttoymparistoon, johon edellytetaan vahvaa tunnistautumista. Sen lisaksi jokaiseen tutkimukseen annetaan vain ne tiedot, joita kyseinen tutkimus tarvitsee, Findatan johtaja Johanna Seppanen sanoi Ylelle.

Voutilainen nakee FinRegistry-aineistossa riskeja myos valtion turvallisuuden kannalta. Han viittaa vuosi sitten uutisoituun tapaukseen , jossa Suomen ja Venajan kaksoiskansalainen urkki Marinin hallituksen ministerin terveystietoja HUS:issa.

? Mita enemman tallaista tietoa yhdistetaan ja sita on keskitettyna jossakin paikassa, sita houkuttelevampaa se on henkiloille, jotka haluavat aiheuttaa vahinkoa laajasti yhteiskunnalle tai yksilolle.

Findatan mukaan tutkimuslupia myonnetaan paaosin kotimaisille hankkeille, joitakin myos EU- ja ETA-alueille. Hakemuksia voisi tulla myos esimerkiksi Kiinasta. Venajalta tulevaan hakemukseen tietolupaa ei talla hetkella myonnettaisi.

Korjaus 17.6. kello 14.36 Tarkennettu videon kuvatekstiin, etta Findatan valittama aineisto on koottu Finregistry-hankkeessa.