Viimeisen kolmen vuoden aikana tietyomailla on kuollut yhdeksan ihmista. Loukkaantuneita on 224 henkiloa. Luvut ilmenevat poliisin tilastoista, jotka Liikenneturva on koostanut. Tietyomailla tapahtuu viikoittain vaaratilanteita ja lahelta piti -tilanteita autoilijoiden piittaamattomuuden vuoksi.
Ramuddenin liikennejarjestelijalla
Jannika Landenilla
paa pyorii jatkuvasti tyovuoron aikana.
? Ei voi sanoa etta pelkaan, mutta sellainen tietynlainen valmiustila on koko ajan paalla. Silmat pitaa olla takaraivossakin ja paa pyorii jatkuvasti. Jos rentoutuu liikaa, eika varo, sitten sattuu.
Kuutostiella Luumaella kuljettaja menetti autonsa hallinnan, kun oli lahestymassa tyomaata.
Kuva: Peab asfalt / Miska Hanninen
Liikennejarjestelijan vastuulla on liikenteen sujuminen koko tyomaan matkalta. Aamu alkaa varhain, kun tietyomaasta varoittavat liikennemerkit ja nopeusrajoitusmerkit sijoitetaan paikoilleen. Vahan myohemmin liikenteenohjaajat tulevat toihin.
Paallystystyomaa liikkuu paivan mittaan jopa useita kilometreja, ja silloin myos liikennemerkkien pitaa liikkua.
Paivan aikana nostettavaa kertyy kymmenia kiloja. Jannika Landen pitaa tyonsa fyysisyydesta ja siita, etta yksikaan paiva ei ole samanlainen.
Kuva: Dani Branthin / Yle
Tietyomaa on monella tapaa vaarallinen tyopaikka.
? Olen meinannut jaada rattijuopon alle. Sitten on naita kuskeja, jotka hammentyvat, jolloin menee kaasu ja jarru sekaisin.
Tietyomaa aiheuttaa useissa autoilijoissa turhautumista ja jopa raivoa. Piittaamattomuus nakyy eniten ylinopeutena ja kannykan kayttona. Yleisin seuraus on peraanajo. Landen on jo tana kesana joutunut niita todistamaan.
? Nopeudet on liian suuria. Sitten tyomaa yllattaa. Oho, taalla onkin jono. Toisella tyomaalla kavi juuri kannykan takia pieni peraanajo. Kolme autoa meni samalla lailla kuin
siella kymppitien tyomaalla
.
? Alkaa nyt missaan nimessa lahteko saattoautoa ohittamaan, huokaa liikennejarjestaja Jannika Landen. Sitakin kuulemma nahdaan jokaisella tyomaalla.
Kuva: Dani Branthin / Yle
Peraanajot ja peltikolarit eivat ikava kylla ole ainoa onnettomuuslaji.
Liikenneturva kerasi poliisin tilastot siita, millaisia onnettomuuksia tietyoalueilla on tapahtunut. Valtaosa seka kuolemaan johtaneista onnettomuuksista etta loukkaantumisista on sattunut henkiloautossa olleille tienkayttajille.
Vuosien 2020?2023 aikana tietyoalueilla kuoli yhdeksan henkiloa. Heista nelja oli henkiloauton kuljettajia ja kolme matkustajia, yli puolet turmakolareista oli nokkakolareita. Kuolonuhreissa on myos yksi moottoripyorailija ja yksi polkupyorailija.
Valtaosa onnettomuuksista tapahtui valoisaan aikaan, ja alueella, jossa oli voimassa joko 30 tai 50 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Liikenneturvan suunnittelija
Petri Jaaskelainen
muistuttaa, etta tilastot eivat kerro ajoivatko onnettomuusautojen kuskit rajoitusten mukaan.
Tilastoista ei myoskaan pysty erittelemaan olivatko onnettomuuteen joutuneet henkilot tyontekijoita tietyomaalla vai tienkayttajia.
Vuosina 2000-2023 on tietyoalueilla kuollut yhteensa 94 henkiloa. Synkin vuosi oli 2005, silloin tietyomaiden onnettomuuksissa menehtyi 10 henkiloa. Tilastot eivat erittele onko kyseessa ollut tyontekija vai tienkayttaja.
Kuva: Dani Branthin / Yle
Liikenneturva teki kesalla 2023 kyselyn suomalaisten asenteista tietyomaakaahailuun. Kyselyyn vastanneista 79 prosenttia oli sita mielta, etta moni autoilija ajaa tietyomaiden kohdalla liian lujaa.
Liikenneturvan koulutusohjaaja
Lari Makelan
mukaan tulokset kielivat siita, etta piittaamattomuus rajoituksista vaikuttaa olevan monella enemman tapa kuin poikkeus.
Kymppitien paallystystyomaalla on tahan mennessa valtytty vakavilta onnettomuuksilta. Valmista pitaisi olla kesakuun puolivaliin mennessa.
Kuva: Dani Branthin / Yle
Nopeusrajoitusten noudattaminen etenkin tyhjalla tiella on autoilijoille vaikeaa. Vaikka tie nayttaisi olevan valmis ajettavaksi, saattaa tyovaiheita olla viela kesken.
? Meille huudellaan ohikulkevista autoista tyyliin: ”Mita te taalla tyhjaa tieta vahditte.” Kun autoilijat eivat tajua, etta se massa pitaa myos jaahdyttaa. Jos sinne ajetaan heti, tie on pilalla.
Normaalin nopeusrajoituksen liikennemerkkeja peitetaan sita mukaa, kun tyomaa etenee. Kypara on pakollinen suojavaruste. Se on tarpeen etenkin tuulisella saalla, jolloin peittokilpi saattaa lahtea lentoon.
Kuva: Dani Branthin / Yle
Tietyomaat herattavat harvoin positiivista palautetta, vaikka lopputulemana on tienkayttajille parempi tie ajaa. Liikennejarjestelija luonnehtii palautetta termilla: ”Ei kauhean positiivista”.
Iloisia poikkeuksia toki aina mahtuu joukkoon.
? Kun olin monta paivaa samassa kohdassa ohjaamassa liikennetta, lahitalon asukas toi minulle jaatelon kerran paivassa kesahelteilla, muistelee Jannika Landen hymyillen.