Juttu on tehty osana pohjoismaisten yleisradioyhtioiden Ylen, SVT:n (Ida Forsgren) ja NRK:n yhteistyota.

ISTANBUL. Painin viimeinen olympiakarsintaturnaus on raadollinen paikka.

Vuosia olympiaunelmaa tavoitelleet urheilijat kokevat pari paivaa kestavan karsinnan aikana koko tunteiden kirjon.

Haastattelualueella nakyy otteluiden jalkeen helpottuneita hymyja, hallitsemattomia raivokohtauksia ja paljon kyyneleita.

Mediapisteen vieressa oleva roskakori saa kerta toisensa jalkeen kyytia, kun painijat suuntaavat sen ohi kohti pukeutumistiloja.

Kauempana molskista, areenan lehtereilla eletaan omaa saippuasarjaansa. Venajan lajiliiton puheenjohtaja Mihail Mamia?vili on saapunut turnaukseen motivoimaan olympiapaikkoja jahtaavia venalaisurheilijoita.

Vuoden 1988 olympiavoittajaa Mamia?vilia pidetaan aikansa parhaana kreikkalais-roomalaisen tyylin painijana. Sittemmin 60-vuotias lajilegenda on kivunnut Venajalla merkittavaan johtoasemaan.

Mamia?vilin lasnaolo kansainvalisissa kisoissa ei ole mikaan itsestaanselvyys. Painipomo ei ole viihtynyt turnauksissa sen jalkeen, kun Venajan urheilulle langetettiin sanktioita maan hyokkayssodan vuoksi.

Venajan ja Valko-Venajan painijat suljettiin kansainvalisista kisoista kevaalla 2022, mutta kevaasta 2023 osa heista on saanut kilpailla niin sanotulla neutraalilla statuksella.

Istanbulissakaan urheilijoilla ei ole kansallistunnuksia. Mustiin ja harmaisiin verryttelyasuihin pukeutuneet venalais- ja valkovenalaispainijat muodostavat AIN-nimella (Individual neutral athlete) kulkevan joukkueen.

Mamia?vili pitaa sanktioita ja nykyisia osallistumisehtoja huutavana vaaryytena. Osin sen vuoksi han on pysynyt poissa kilpailutapahtumista.

Euroopassa jarjestetyissa kisoissa painipomoa ei ole juuri nakynyt, mutta Turkkiin han lentaa paikalle.

Rennon oloinen Mamia?vili nayttaa olevan istanbulilaisessa areenassa kotonaan. Han liikkuu kansainvalisten painijohtajien joukossa sulavalla varmuudella, paiskaa silloin talloin jonkun kollegansa katta ja hymyilee leveasti.

Mamia?vili suostuu otteluiden valissa haastatteluun. Sita varten han ohjaa meidat areenan vip-tilojen sohville. Aikana, jolloin venalaiset urheilijat ja urheilupaattajat ovat monessa lajissa pannassa, tunnetulle painipersoonalle loytyy yha paikka kutsuvierasaitiossa.

Haastattelu alkaa ystavallisissa merkeissa. Kysymykseen, mitka ovat Venajan painijoukkueen tavoitteet Istanbulin karsinnassa, Mamia?vili reagoi kehumalla vuolaasti Suomea. Han sanoo muistelevansa lammolla suomalaisia kollegojaan, etenkin vuoden 1984 olympiavoittajaa Jouko Salomakea .

? Tyosuhteemme oli oikein toverillinen ja lammin. Suomella oli valtava merkitys urheilu-urallani, Mamia?vili kertoo.

”Alkaa yrittako muuttaa meita”

Keskustelun jatkuessa painipomon aanensavy muuttuu pikkuhiljaa hyokkaavammaksi.

Suurimman ryopytyksen kohteeksi joutuvat kansainvaliset urheilujohtajat. Mamia?vili nostaa useasti esiin Kansainvalisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtajan Thomas Bachin .

Venalaista korpeaa erityisesti, etta osaa maajoukkueen painijoista, kuten supertahtia Abdulra?id Sadulajevia ja Musa Jevlojevia ei ole paastetty takaisin kansainvalisiin kisoihin.

Olympiavoittajat Jevlojev ja Sadulajev osallistuivat Lu?nikin stadionilla jarjestettyyn Putinin hallinnon propagandatapahtumaan pian Venajan hyokattya Ukrainaan. Sadulajev kuuluu myos armeijaseura TsSKA:aan.

Mamia?vili kokee, etta Venajan urheilijoita sorretaan aikana, ”jolloin urheilun pitaisi tuoda ihmisia yhteen”. Han haukkuu KOK:n paattajia kunniattomiksi ihmisiksi.

? He yrittavat pakottaa meidat elamaan omien kaavojensa mukaan. Meilla on omat tapamme, jotka tekevat meista yhtenaisen, monien kansallisuuksien muodostaman kansan. Me emme tyrkyta tapojamme kenellekaan.

Mamia?vili ottaa esiin myos suhteensa presidentti Putiniin.

? Minulta kysytaan paljon henkilokohtaisesta suhteestani maamme johtajaan Vladimirovit? Putiniin. Katsokaa presidentinvaaliemme tuloksia. Teille tulee selvaksi, millaiset arvot maallamme on.

Kameran sammuttua Mamia?vili pitaa pitkan ja intensiivisen monologin, joka muistuttaa otetta Venajan valtionkanavien propagandaohjelmista. Puheessa vilahtelevat ”Ukrainan fasistit”, joita vastaan Venaja nyt taistelee, Euroopassa ”jatkuvasti jarjestettavat homoparaatit” ja Jumalan tahto.

Mamia?vili ilmoittaa tietavansa, etta Suomen ykkosprioriteetti ovat transihmisten oikeudet.

? Me emme halua sellaista elamaa. Haluamme suojella lapsiamme. Alkaa yrittako muuttaa meita.

Venajan painijat noyrina

Mamia?vili haluaa jatkaa otteluiden katsomista, silla Venajalla on pelissa paljon. Han kattelee meidat hymyillen, kuin olisimme olleet leppoisilla paivakahveilla.

Vip-aition nahkasohvilta on lyhyt matka alakerran painimatoille, mutta tunnelma muuttuu radikaalisti.

Lasin takaa otteluita seuraavat, vip-tilan antimista nauttivat pukumiehet vaihtuvat hikisiin urheilijoihin, joiden kasvoilta paistaa kireys. Pelin henki ei voisi olla selvempi: vain voitto on vaihtoehto.

Kun Venajan painijat paastettiin viime vuonna takaisin kansainvalisille areenoille, maajoukkueen olemuksessa nakyi silmiinpistava muutos.

? Yllatyimme, kuinka seinia pitkin he kulkivat ensimmaisten kuukausien aikana. Heille ominaiset ylpeys ja itsetietoisuus loistivat poissaolollaan, Suomen painiliiton toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen muistelee.

Nyt asiat ovat muuttumassa. Venajan kreikkalais-roomalaisen painin paavalmentaja Gogi Kogua?vili suostuu haastatteluun silla ehdolla, ettei siina esiteta ”provosoivia kysymyksia sodasta”.

Paavalmentaja myontaa olleensa huolissaan, miten hanen joukkueensa otetaan vastaan kansainvalisissa kisoissa. Kogua?vilin mukaan kanssaurheilijat ovat suhtautuneet venalaisryhmaan lampimasti.

Urheilusanktioilla on ollut kuitenkin raju vaikutus Venajan painiin.

? Meilta jai valiin useita arvokisoja. Se jattaa jalkensa mihin tahansa joukkueeseen, Kogua?vili sanoo.

Istanbulin karsintaturnauksessa jakolinja nakyy. Painijoiden yhteisessa pukeutumis- ja harjoitustilassa venalaiset pysyttelevat paljon omissa oloissaan.

Muilla joukkueilla on maiden lipuilla merkityt pukukopit, Venajan ja Valko-Venajan edustajat istuskelevat salin reunalla, jossa seinaa vasten nostettuun patjaan on muodostettu maalarinteipilla kirjaimet AIN.

Venajan ja Ukrainan painijat harjoittelevat samoissa tiloissa ja kohtaavat valilla kisamatolla. Muuten he elavat kuin toista osapuolta ei olisi olemassakaan.

Kun Kogua?vililta kysyy valeista Ukrainan joukkueeseen, valmentaja muotoilee diplomaattisen vastauksen.

? Olen itse etnisesti georgialainen. Olen viettanyt koko elamani leireilla ukrainalaisten, valkovenalaisten, venalaisten, kazakstanilaisten, kaikkien kansallisuuksien kanssa. Ukrainalaiset ovat veljiamme, piste.

Venalaisurheilijat parjaavat Istanbulissa hyvin. Puheenjohtaja Mamia?vili kay aika ajoin psyykkaamassa painijoita, ja Venajan kreikkalais-roomalaisen joukkueen jasenet saavuttavat kolme olympiapaikkaa neljasta mahdollisesta.

Suoritusten jalkeen venalaisleirissa vallitsee helpottunut tunnelma. 77 kilon sarjassa olympiapaikan napannut Sergei Kutuzov sanoo viiden renkaan kisojen olevan hanelle kaikki kaikessa.

? Ne ovat jokaisen pikkupojan unelma. Olemme antaneet elamamme urheilulle, ja haluamme saavuttaa absoluuttisen huipun.

Vetaytyyko Venaja olympialaisista?

Kutuzovin olympiaunelma saattaa tuhoutua jo ennen Pariisin kisojen alkua.

Karsinnat lapaisseet venalaiset ja valkovenalaiset joutuvat seuraavaksi Kansainvalisen olympiakomitean tutkintapaneelin syyniin. KOK:n edustajat selvittavat urheilijoiden taustoja ja paattavat vasta sitten, saavatko he osallistua olympialaisiin.

Kisoihin paasevat he, jotka eivat ole tukeneet julkisesti sotaa Ukrainassa tai eivat kuulu maansa armeijaan tai turvallisuuspalveluun.

Mihail Mamia?vili on myos valayttanyt mahdollisuutta koko maajoukkueen vetamisesta kisoista, jos pannassa oleva supertahti Abdulra?id Sadulajev ei saa kilpailla. Talla hetkella Venajan painijoilla on Pariisiin 16 paikkaa.

? Tavoitteemme on saavuttaa mahdollisimman monta olympiapaikkaa. Sitten teemme lopullisen paatoksen osallistumisesta. Yksi asia on varma. Mita ikina paatammekaan, se palvelee joukkueemme ja valtiomme etua, Mamia?vili linjasi aiemmassa haastattelutuokiossamme.

Vaikkei olympialaisissa nahtaisi Venajan AIN-joukkoa, Pariisin painimolskilla kisaa iso venalaisryhma.

Hyokkayssodan alun jalkeen lukuisat venalaispainijat ovat vaihtaneet edustusmaata. Ilmio ei ole painissa uusi, mutta sodan myota siirtobuumi on kiihtynyt selvasti.

? Venalaisia on tullut eri puolille Eurooppaa, arabimaihin ja muualle Aasiaan, Pasi Sarkkinen sanoo.

Pariisiin selvitti tiensa seitseman venalaista, jotka ovat vaihtaneet kansalaisuutta vuoden 2022 jalkeen. Nimekkain heista, pietarilaisen painikoulun kasvatti Aleksandr Komarov , 25, tuuletti helmikuussa Euroopan mestaruutta Serbian vareissa.

Huhujen mukaan painipomo Mamia?vili ei suhtautunut suojattinsa lahtoon erityisen ymmartavasti. Ylelle han kuitenkin sanoo, ettei painijoiden siirtyminen muualle ole ongelma.

? Painissa 70?80 prosenttia mitalisteista on venalaisia. Nain on ollut periaatteessa aina, mutta se nakyy etenkin nykypaivana. Ei se haittaa. Urheilijoita kannustetaan joka tapauksessa.

Aihe on herkka. Komarov kieltaytyy haastattelusta vedoten poliittisiin syihin. Kansainvalisesta painiliitosta UWW:sta ei vastata haastattelupyyntoihin. UWW:ta on kritisoitu liian lepsusta suhtautumisesta kansalaisuuksien vaihtoon.

Vuonna 2023 Serbiaan siirtynyt, olympiapaikan kreikkalais-roomalaisen painin 60-kiloisissa saavuttanut Georgij Tibilov kommentoi ratkaisuaan vahasanaisesti. Han antaa ymmartaa, etta olympiaunelman kannalta lahto oli valttamaton peliliike.

? Minulla oli syyni, jotka pakottivat siirtymaan Serbiaan. Onneksi kaikki meni hyvin. Nyt voin nayttaa, miten paljon teen toita ja ulosmitata sita tyota kilpailuissa. Olen siita Serbialle kiitollinen, han kertoo.

Venajan maajoukkuevalmentaja Gogi Kogua?vili myontaa, etta omien suojattien lahto on tehnyt kipeaa.

? En pida siita, etta oppilaani ja urheilijani menevat edustamaan toista maata. Mutta se on elamaa. En voi estaa heita lahtemasta.