Ylen MOT-toimitus kertoi sunnuntaina , kuinka kahta kehitysvammaista ja autistista nuorta ? Eemia ja Raulia ? on kaltoinkohdeltu laitoksissa.

Eemi joutui viettamaan vuosia elamastaan kaytannossa suljettuna omaan huoneeseensa. Ulos poika paasi asiakirjamerkintojen mukaan erittain harvoin. Huone oli erittain riisuttu, patjan lisaksi kalusteita oli niukasti.

Raulia on myos pidetty eristettyna huoneeseensa ja kasitelty runsaasti voimalla. Eraassa vaiheessa hanta pidettiin erilaisissa kiinnipidoissa 113 kertaa kuukaudessa.

Pojat laihtuivat laitosvaiheen aikana runsaasti ja heidan laakityksensa lisaantyi reilusti. Molemmilla on ollut erilaisia nakyvia vammoja, kuten mustelmia. Eemi menetti myos etuhampaansa laitosaikana.

Nuorten kaytos on ollut haastavaa ja osin aggressiivista. Asiantuntijat ovat pitaneet heita vaarallisina itselleen ja ymparistolleen.

Omaiset mukaan laitosten ala-arvoinen kohtelu on pahentanut poikien kaytosoireita. Molemmat nuoret ovat laitoksista paastyaan voineet paremmin.

Kritiikki kohdistuu paaasiassa kahteen laitokseen: Kuntayhtyma Etevan Lahden kehitysvammapsykiatriseen yksikkoon ja Pitkaniemen kehitysvammaisten tukikeskukseen.

Mita Eemin ja Raulin kohtaloista pitaisi ajatella? Kysyimme asiaa erityispedagogiikan professori Simo Vehmakselta ja autismiliiton asiantuntija Pia-Maria Topilta .

Avaa kuvien katselu

Asiantuntijat: Jarkyttavaa mutta ei yllattavaa

Simo Vehmas on tutkinut vaikeasti kehitysvammaisten elamaa. Muun muassa sita, miten ihmisen itsemaaraamisoikeus toteutuu, jos ihminen ei voi ilmaista itseaan sanoin.

Pia-Maria Topi on tyoskennellyt alalla neljannesvuosisadan. Han pitaa tapauksia jarkyttavina, mutta ei yllattavina.

? Tallaiset tapaukset ovat minulle tyon kautta erittain tuttuja. Surullisinta on se, etta nama ovat viikon tai kaksi julkisuudessa ja sitten haipyvat unholaan, Topi sanoo.

Simo Vehmas tutustui MOT:n pyynnosta Eemin ja Raulin Eteva-aikaa koskeviin valvonta- ja kanteluasiakirjoihin.

Vehmaksen mukaan viranomaisten ja palveluntarjoajien vastauksista ei loydy itsekriittista oman toiminnan tarkastelua.

? Dokumenteista tulee sellainen vaikutelma, etta joku henkilo on koettu ongelmalliseksi ja sitten on lisatty laakitysta. Ja sitten on lukittu viela huoneeseen. Ja that's it.

Halyttavin asia on hanen mielestaan se, etta poikia on suljettu huoneisiinsa.

? Lukitseminen, sita harrastetaan lahinna elaintarhoissa ja vankiloissa. Tulee mielikuva, etta kyseessa olisi ihminen, joka tulee saman tien pain nakoa ja rupeaa hakkaamaan, jos ei laita ovia kiinni. Se ei vaan ole uskottavaa.

Sata kiinnipitoa kuukaudessa epainhimillista

Eemia luonnehdittiin toimintakykyarviossa kovin sanoin. Arvion mukaan hanella ”ei ole lainkaan empatiakykya” , ”han on taysin tunteeton suhtautumisessaan toisiin ihmisiin” ja han” ei kykene vahvasti avustettunakaan minkaanlaiseen ohjattuun toimintaan” .

Simo Vehmas pitaa luonnehdintoja solvaavina, loukkaavina ja asiantuntemattomina.

? Tallaiset ehdottomat lausunnot ovat lahes aina merkki osittaisesta nakemisesta. Puhtaasti kyvyttomia tai pahoja ihmisia ei ole olemassakaan. Jos ei nae jossain henkilossa mitaan kykya tai hyvaa, silloin katse on kiinnittynyt vain osaan hanen persoonastaan ja tekemisistaan.

Pia-Maria Topi tuntee Eemin tapauksen entuudestaan.

? Mikaan noista [arvioista] ei tietaakseni pida paikkaansa.

Avaa kuvien katselu

Pia-Maria Topi sanoo, etta joillekin autistisille henkiloille aistiarsykkeiden karsimisella voi olla rauhoittava vaikutus. Ketaan ei kuitenkaan tulisi pitaa virikkeettomissa tiloissa pitkaan.

? Yksioikoinen lahestymistapa, etta otetaan kaikki virikkeet pois, on nakemykseni ja kokemukseni mukaan yksinkertaisesti vaara.

Rauliin kohdistuneiden kiinnipitojen maaraa Topi kuvailee hurjaksi. Hanen mukaansa useat paivittaiset kiinnipidot kertovat siita, etta Raulia ei ole hoidettu oikein.

? Nama rajoittamistilanteet tulevat, kun ihminen kuormittuu niin paljon, etta han joutuu stressikaaokseen, jolloin han ei enaa pysty tekemaan valintoja kayttaytymisensa suhteen.

Topi kuvaa kaaostilaa tuskalliseksi. Tilanne, jossa ihminen joutuu tallaiseen tilaan useita kertoja paivassa, on Topin mukaan epainhimillinen.

Valvojat puuttuvat vaariin asioihin

Omaiset ovat pahasti pettyneet ja turhautuneet siihen, miten valvovat viranomaiset ovat suhtautuneet heidan ilmoittamiinsa epakohtiin. Simo Vehmas ymmartaa taman hyvin.

? On heidan kannaltaan hirvean turhauttavaa, etta valvontajarjestelma nayttaytyy yleispatevana mohkaleena, jolla ei ole mitaan relevanssia yksittaistapausten kannalta. Silloinhan valvonta on heidan nakokulmastaan pettanyt taysin.

Pia-Maria Topi on sita mielta, etta valvojat puuttuvat usein vaariin asioihin. Tekniset virheet, kuten puutteelliset asiakirjamerkinnat, huomataan, mutta esimerkiksi hoidon sisaltoon liittyvat epakohdat jaavat usein selvittamatta.

? Nyt ei ole kyse mistaan pienesta yksityiskohdasta, vaan nyt puhutaan naitten ihmisten perusoikeuksista. Ihmisoikeuksista.

MOT-dokumentti Laitosten unohdetut lapset kertoo kehitysvammaisten nuorten kohtelusta. Katso ohjelma Yle Areenassa .