Osa lestadiolaisista on ryhtynyt rajoittamaan perheen lapsilukua. Se nakyy siina, etta syntyvien lasten maara on kaantynyt laskuun myos kunnissa, joissa on paljon lestadiolaisperheita.

Yle kysyi verkossa ihmisten kokemuksia aiheesta ja sai lahes 300 vastausta. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi, ettei ole paattanyt pienemmasta lapsiluvusta. Yksi kolmasosa taas kertoi rajoittaneensa lapsilukua.

Haastatellut esiintyvat jutussa nimettomina aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Heidan henkilollisyytensa on Ylen tiedossa.

Yhteiskunnan muutoksiin viittaa myos vahvasti liikkeen yhteydessa elava kuuden lapsen aiti.

? Nykyisin vanhoillislestadiolaiset nuoret haaveilevat kouluttautumisesta ja reppureissuista Aasiaan tai Australiaan eivatka valttamatta Marimekon verhoista pellon laidalla olevan omakotitalon ikkunassa, nainen sanoo.

En halua lapsilleni ja itselleni elamaa, jossa ei ole aikaa kaikille lapsille ja koko elama pyorii kodin ymparilla.

Mies, 23

Ylen haastattelema kuuden lapsen lestadiolaisisa sanoo olevansa tyytyvainen siihen, etta liikkeen sisalla on tapahtumassa muutos ehkaisykannassa sallivampaan suuntaan. Hanen mukaansa keskustelu ei kuitenkaan ole avointa.

? Jos oppeja vahankin kyseenalaistaa, on jo lahtokohtaisesti vaarassa.

Mies kertoo paattaneensa vaimonsa kanssa pienemmasta lapsimaarasta, koska he halusivat taata riittavasti aikaa ja huomiota lapsilleen - ja tuleville lapsenlapsilleen.

? Normaali tilanne yhteisossa on se, etta lapsenlapsia voi olla 50 tai 100, eivatka isovanhemmat ole mukana heidan elamassaan.

Yhteiskunnan muutos ulottuu myos lestadiolaisiin

Esimerkiksi pienessa Perhon kunnassa Keski-Pohjanmaalla lapsia syntyy alle puolet vahemman kuin kymmenisen vuotta sitten.

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyyden lasku nakyy kaikissa kunnissa.

Avaa kuvien katselu

Aluekehitysasiantuntija Timo Aron mukaan suurin syy pienten paikkakuntien syntyvyyden laskuun on se, etta nuoret ovat pitkaan muuttaneet tyon ja opintojen perassa kaupunkeihin. Se on pienentanyt hedelmallisten naisten maaraa pikkukunnissa.

Aro muistuttaa, etta syntyvyys on laskenut huomattavasti koko Suomessa. Hanen mukaansa on mahdotonta tietaa, mika on vanhoillislestadiolaisten perhekoon merkitys vaestokehitykselle, koska heratysliikkeeseen kuulumista ei tilastoida.

Aron mukaan voidaan silti vahvasti olettaa, etta myos vanhoillislestadiolaisten syntyvyys on laskenut, koska lasku on kokonaisuudessaan niin suuri.

Viela vaikeampaa on olla varma laskun syista ? niin koko vaeston tasolla kuin vanhoillislestadiolaisten keskuudessa.

Hanen mukaansa syita voivat esimerkiksi olla ehkaisyn kayttaminen, parin loytamisen vaikeudet, lapsettomuus ja se, etta ensimmainen lapsi saadaan aiempaa vanhempana.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksesta vastattiin Ylelle sahkopostitse, etta liikkeen virallinen nakemys lasten saamiseen ei ole muuttunut. Ehkaisy ei ole sallittua.

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikon johtajan Hanna Salomaen mukaan yhteiskunnan murros heijastuu vanhoillislestadiolaisiin perheisiin ja niiden rakenteeseen: naisten ja miesten roolit ovat muuttuneet yha enemman samankaltaisiksi.

Toivottavasti ajatus ehkaisysta henkilokohtaisena paatoksena, ei yhteison saantona, on yleistymassa

Nainen, 22

Ehkaisymyonteisyys leviaa liikkeessa

Liikkeessa pappina ja puhujana toiminut, kuusi vuotta sitten siita eronnut Miika Koskela muistelee, etta liikkeessa tapahtui muutoksia jo silloin, kun han oli siina viela mukana. Hanen mukaansa esimerkiksi sita tuotiin esille, etta mielenterveydellisten syiden vuoksi on hyvaksyttavaa rajoittaa lapsilukua.

Koskela arvelee, etta sen jalkeen omaa harkintaa on viety pidemmalle, mika nakyy nyt pienentyneina perhekokoina.

Uskonnollisuuden muutoksia kartoittanut tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikosta sanoo, etta vanhoillislestadiolaisissa on selvasti aiempaa enemman niita, joiden mielesta ehkaisy on yksityisasia.

Raamatussa on mielestani enemman kohtia, jotka tukevat perhesuunnittelua kuin kohtia, jotka sen kieltavat.

Nainen, 29

Ylen haastattelema viiden lapsen isa ihmettelee, etta perhekoosta on edelleen vaikea puhua julkisesti.

? Minun mielestani on aika hauska, etta siita ei voi keskustella, kun kaikki tietavat sen kuitenkin. On ihan yleista, ettei enaa ole niita isoja perheita, han sanoo.

Vaitoskirjan heratysliikkeista tehneen Hanna Salomaen mukaan liike nayttaytyy ulospain edelleen yhtenaisena. Sosiaalinen media on kuitenkin avannut vaylaa keskustelulle julkisuudessa.

Sohlbergin mukaan liikkeen johdossa varmasti tiedostetaan ero virallisen linjan ja joidenkin jasenten toiminnan valilla. Han kuitenkin arvioi, etta nakopiirissa ei ole, etta liikkeen virallinen kanta olisi muuttumassa.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?

Voit olla luottamuksella yhteydessa. Voit lahestya meita myos sahkopostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilokohtaista vastausta.