Ihmisoikeusjarjesto Amnesty International on julkaissut tanaan raportin, joka pureutuu Suomen terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Raportin mukaan Suomen terveydenhuolto on epaonnistunut eriarvoisuuden ehkaisemisessa, kun kyseessa ovat julkisen terveydenhuollon varassa olevat ihmiset.

Raportin mukaan Suomessa on pulaa muun muassa seksuaali- ja lisaantymispalveluista, vaikka Suomi on sitoutunut tasa-arvoon ja sukupuoleen perustuvan syrjinnan poistamiseen. Ongelmia on myos suun terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa.

Amnestyn raportti pohjautuu taustatutkimukseen ja yli sataan haastatteluun palveluiden kayttajien, sosiaali- ja terveydenhuollon tyontekijoiden, kansalaisjarjestojen edustajien, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Seksuaali- ja lisaantymispalveluiden suurimmat ongelmat ovat julkisten palveluiden heikko saatavuus, yksityisten palveluiden kallis hinta ja palveluiden rajattu valikoima. Myos Laakariliiton mukaan gynekologisia palveluita ei ole juurikaan saatavilla julkisella puolella.

Naisjarjestot yhteistyossa ry:n paasihteeri Silla Kakkola sanoo raportissa, etta gynekologiset palvelut painottuvat voimakkaasti yksityissektorille. Naisilla, joilla on kaytossaan laajat tyoterveyspalvelut, paasevat helpommin gynekologisiin palveluihin verrattuna niihin, joilla on suppea tyoterveydenhuolto. Tyottomat ja iakkaat ovat julkisen terveydenhuollon varassa, jolloin he ovat heikkojen julkisten gynekologisten palveluiden varassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen on Kakkolan kanssa samaa mielta.

? Paasy gynekologisiin palveluihin on julkisella puolella aika heikkoa, Tynkkynen sanoo.

Raportin mukaan gynekologien vastaanottojen hinnat vaihtelevat eri puolella Suomea. Mediatietojen mukaan 20 minuutin vastaanotto voi maksaa Helsingissa 255 euroa ja Kuopiossa 150 euroa. Kaikissa terveyskeskuksissa ei ole aina tarvittavia valineita tai osaamista gynekologisten sairauksien diagnosointiin tai hoitoon.

Raporttiin haastatellut asiantuntijat kuitenkin uskovat, etta sote-uudistus mahdollistaa seksuaali- ja lisaantymisterveyden palveluiden kehittamisen.

Hammashoito aiheuttaa terveyden eriarvoisuutta

Raportin mukaan Suomen suunterveydenhuollon eriarvoisuus on pitkan aikavalin ilmio: 1980-luvulta lahtien suunterveys on parantunut eniten heilla, joilla on korkeampi tulo- ja koulutustaso. Julkisesti tuettuja suun terveydenhuollon palveluita alettiin tarjota myos aikuisille 2000-luvun alussa ? tata aiemmin niita oli tarjolla lapsille ja tietyille muille ryhmille.

Suomen Hammaslaakariliitto ja Suomen Hammaslaakariseura ovat todenneet, etta suunterveyden eriarvoisuus sailyy, koska aikuisten suun terveydenhuolto on riittamatonta. Terveyskeskuksissa on huomattava puute hammaslaakareista ja alueelliset erot ovat suuria. Raportin mukaan esimerkiksi Ita-Savon sairaanhoitopiirissa puuttuu selkeasti enemman hammaslaakareita kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissa.

Amnestyn asiantuntijan ja raportin tekijan Mariko Saton mukaan Suomessa on lahestulkoon tarpeeksi hammaslaakareita, mutta he tyoskentelevat muualla kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Amnestyn raportin mukaan terveyskeskusten kapasiteettia ei ole koskaan suunniteltu vastaamaan koko vaeston suun terveydenhuollon tarpeisiin. Noin puolet aikuisista hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa ja puolet yksityisessa terveydenhuollossa.

Vuonna 2022 julkaistun vaitoskirjan mukaan Suomen julkisen suunterveydenhuollon suuntana on huonontunut laatu, tutkimusten valisten aikojen piteneminen seka lisaantyneet hampaanpoistot ennaltaehkaisevan ja laadukkaan hoidon sijaan.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvosen mukaan suomalaisten hampaiden kunto on viime vuosikymmenten aikana parantunut, mutta erot vaestossa ovat edelleen huomattavat.

? Tuloihin perustuva eriarvoisuus hammashoidon palveluissa on ollut aina suurempaa kuin muissa terveyspalveluissa. Hammashoito aiheuttaa terveyden eriarvoisuutta, koska suun terveyden ongelmat vaikuttavat muuhun terveyteen ja ovat yhteydessa yleisiin kansantauteihin.

? Jos hammashoito saataisiin kuntoon, silla olisi positiivisia heijastevaikutuksia muuhunkin, Kouvonen lisaa.

Mitka muut tekijat aiheuttavat eriarvoisuutta?

Amnestyn asiantuntijan ja raportin tekijan Mariko Saton mukaan terveydenhuollon eriarvoisuutta aiheuttaa vuosikymmenten ajan rapautunut julkinen terveydenhuolto, etenkin perusterveydenhuolto.

? Terveydenhuollosta on puhuttu todella kalliina ilman, etta puhutaan siita, etta kaytetaanko siihen oikeasti riittavasti rahaa, Sato sanoo.

Saton mukaan terveydenhuolto on jo pitkaan nahty saastokohteena, mutta se ei ole realistista, koska vaesto ikaantyy voimakkaasti.

? Tata perusterveydenhuollon rapautumista on osittain korvattu tyoterveyshuollolla, mutta sehan koskee vain osaa vaestosta, Sato sanoo.

Saton mukaan myos tyoterveydenhuollon sisalla on paljon kerroksellisuutta.

? Jotkin tyoantajat tarjoavat laajankin tyoterveyden, kun taas toiset tarjoavat vain laissa saadetyn minimin.

THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen lisaa viela, etta tyonantajat paattavat millaiset tyoterveyspalvelut he jarjestavat.

? Tyossakayvat ihmiset ovat keskenaan eriarvoisessa asemassa, sanoo Tynkkynen.

Saton mukaan eriarvoisuus tarkoittaa esimerkiksi kohtuuttoman pitkia jonotusaikoina ja sita, etta terveydenhuollon takaisinsoittopalvelusta ei valttamatta julkisella puolella kukaan soita takaisin.

? Tallaisia ongelmia ei esiinny yksityisella tai tyoterveyshuollossa, Sato sanoo.

Myos Tynkkynen on samoilla linjoilla.

? Hoitoon paasy on selkeasti heikompaa ihmisilla, jotka ovat julkisen perusterveydenhuollon varassa, vaikka meilta loytyy myos hyvin toimivia terveysasemia, Tynkkynen sanoo.

Raportin mukaan eriarvoisuutta aiheuttaa myos julkisen terveydenhuollon maksut, kuten asiakasmaksut.

? Ne eivat ole kaikille kohtuuhintaisia. Ihmiset saattavat jattaa kaymatta terveyskeskuksessa, koska he tietavat ettei siihen ole varaa. Asiakasmaksut paatyvat myos ulosottoon, Sato sanoo.

Sato lisaa viela, etta myos palveluiden digitalisoituminen voi olla eriarvoistavaa, koska kaikki eivat osaa kayttaa digipalveluita, tai kaikilla ei ole varaa esimerkiksi alypuhelimeen.

Juttua taydennetty 13.6. klo 10.07: Lisatty maininta raportin metodeista.

Mita ajatuksia juttu heratti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14. kesakuuta kello 23 asti