Pitkasiima vaihtoi haltijaa vuonna 1950. Nykyisen Kalasataman alue oli ennen miesten maailma. Siella asui vuonna 1880 enintaan kuusi naista kymmenta miesta kohti. Purjehduskaudella sukupuolijakauma oli vielakin vinompi, kun laivat toivat satoja merimiehia. Kuva Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo.
Tietokirjailija ja luonto-opas Eero Haapanen on paljasjalkainen Stadin kundi, joka on loytanyt Kalasataman viimeisilta joutomailta tiiroja, meriharakoita ja tylleja. Kuva Ville Palonen.
Hyva elama
Helsingin Kalasataman paikalla oli hurja satama, jota poliisikin valtteli ? uusille asukkaille jaetaan varikas historiikki
Menneisyys on kuorittu Kalasatamasta pois nimea ja maa-ainesta myoten. Ennatyskorkeat tornitalot rakennetaan alueelle, jolla tehtiin ennen ennatyksia lahinna lapsikuolleisuudessa.
- 31.10.2019 09:10
-
Pihla Tiihonen
-
Ville Palonen, Helsingin kaupunginmuseo yms.
Kalasataman asuinaluetta rakennetaan kovalla jyskeella entisen Sornaisten sataman paalle. Asuntojen neliohinta on nyt 7 920 euroa siella, missa elama oli ennen hurjaa.
Tyovaentutkimus-palkinnon saanut paikallishistoriikki Sorkan rysakeisarit jaetaan kalasatamalaisille, jotka muuttavat alueelle lokakuusta helmikuun loppuun. Kuva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Nain kertoo
Eero Haapanen
tietokirjassaan
Sorkan rysakeisarit ? Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia
(SKS 2013). Kalasataman uudet asukkaat ovat saaneet kirjan lokakuusta lahtien osana kaupungin infopakettia, jossa kerrotaan esimerkiksi alueen rakentamisaikatauluista, liikenneyhteyksista ja palveluista.
? Nykyinen Kalasatama ymparistoineen on aina ollut merkillinen paikka. Sinne nousi 1800-luvun lopussa niin akkia uusi kaupunginosa, etta sita voi verrata Amerikan kultakenttien nopeasti rakennettuihin kyliin, Haapanen kertoo.
Meneillaan oleva muuttoaalto ei ole itaisen kantakaupungin ensimmainen: asukasmaara Pitkansillan ja Vanhankaupungin valisella alueella hyppasi vuosina 1870?1900 runsaasta tuhannesta yli 20 000 ihmiseen.
Ensimmaisessa muuttoaallossa Sornaisten sataman seutu veti enimmakseen nuoria miehia. He joivat palkkojaan tunnetuissa, pahamaineisissa kapakoissa Huntunhannassa, Paaskysenpesassa ja salajuottoloissa, jotka uhmasivat vakijuomakaupan ja seksin myynnin rajoituksia. Viina kuului Haapasen mukaan satamaan yhta erottamattomasti kuin kahvi nykyajan tyopaikoille.
? Alueella toimii alkuvuosina yksi ainoa poliisi, joka ei valttamatta uskaltanut esiin, kun satamajatkat olivat koolla.
Kalasataman rantaviiva on rakennettu tayttomaalla sellaiseksi, milta se nayttaa nykyaan. Maan alle jai saariakin. Kuva Google Maps.
Kalasataman rantaviiva kulki lahella Hameentieta vuonna 1949. Kuva Kansalliskirjasto.
Vain metallirenkaat kalliolla muistuttavat menneesta
Historia on kuorittu Kalasatamasta pois nimea ja maa-ainesta myoten. Kalliot on rajaytetty uusien kerrostalojen tielta ja ranta muovattu tayttomaalla.
Jos haluaa nahda jalkia vuosina 1863?2008 toimineesta Sornaisten satamasta, on lahdettava Kalasatamasta Isoisansiltaa myoten vehrealle Mustikkamaalle.
Kuva Ville Palonen.
? Kalliossa on suuria rautalenkkeja, joihin on kiinnitetty laivoja redille eli odottamaan purkamista ja lastaamista satamassa, Haapanen kertoo.
Kalasatamaan muuttaa todennakoisesti paljon lapsiperheita, kuten uusille asuinalueille yleensa. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa alue oli kuitenkin keskenkasvuisille hengenvaarallinen: lapsikuolleisuus oli ilmeisesti Suomin suurin. Saastuneen juomaveden aiheuttama ripuli oli tavallinen kuolinsyy ensimmaisen ikavuoden aikana.
Alueellisia tilastoja on vasta vuodelta 1900, jolloin lapsikuolleisuus oli Helsingissa jo laskenut. Silloinkin Pitkansillan pohjoispuolella kuoli useampi kuin joka kolmas lapsi. Vertailun vuoksi viime vuosina Suomessa on kuollut noin kaksi tuhannesta elavana syntyneesta vauvasta.
Lapset istuvat Katri Valan puistossa vuonna 1950 lahella nykyista Sornaisten metroasemaa. Paikka oli silloin lahempana merta kuin nyt. Kuva Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo.
Taide juurruttaa asuinalueeseen
Sorkan rysakeisareita
jaetaan kalasatamalaisille, koska taiteilija
Tatu Tuominen
tahtoo syventaa uusien asukkaiden suhdetta kotiseutuunsa. Hanen esipuheellaan varustetusta teoksesta on otettu tuhannen kappaleen erikoispainos.
Historiikki teki Tuomiseen vaikutuksen, koska se sai hanet huomaamaan kotikaupunkinsa huiman muuttumisen. Teollisuusalueista ja tyolaiskaupunginosista on tullut keskiluokkaisia asuinalueita.
Sornaisten satamassa lastattiin puutavaraa. Satama toimi nykyisen Kalasataman alueella vuosina 1863?2008, kunnes toiminta siirrettiin Vuosaareen. Kuva Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo.
Kalasatamaan valmistuu vuoteen 2040 mennessa asunnot 25 000 ihmiselle. Etuovi.com mainostaa aluetta kilometreittain jatkuvalla rantapromenadilla, Suomen mittakaavassa ennennakemattoman korkeilla torneilla ja kelluvilla asunnoilla. Kuva Ville Palonen.
Paikallishistoriikin jakaminen on osa Helsingin taidemuseon Tuomiselta tilaamaa valiaikaista taideteosta
Valomerkki rannalta
.
Teos Valomerkki rannalta on kuin majakka, joka valkyttaa valojaan lokakuusta helmikuuhun. Yksi valoesitys kestaa kolme minuuttia ja toistuu kolmesti tunnissa pimeaan aikaan viiden tunnin ajan. Kuva Visa Knuuttila.
? Kalasatamassa on oltu tosi kiinnostuneita historiikista. Asukkailla on selvasti ollut tarve loytaa paikallista historiaa ja rakentaa sen avulla alueen identiteettia ja omaa suhdettaan siihen, sanoo julkisen taiteen amanuenssi
Kristiina Ljokkoi
Helsingin taidemuseosta.
Tatu Tuomisen teoksen toinen osa on majakkaa muistuttava valoinstallaatio. Parrulaituri 16:ssa sijaitsevan taloyhtion ylakerrasta valkkyy iltaisin parinkymmenen minuutin valein valo, jota voi katsoa esimerkiksi Mustikkamaalta tai Katajanokalta asti. Teos viittaa valomerkkeihin, joita on voitu lahettaa rannalta entisaikojen veneilijoille.
Ei ole ennenkuulumatonta, etta uusi asukas saa Helsingissa tervetuliaislahjaksi paikallishistoriikin. Helsingin kaupunki on jakanut uusille asukkaille myos Jatkasaaressa historiallista kirjaa,
Hannu Makelan
romaania
Hyva Jatka
(2009). Makela kirjoitti Jatkasaareen sijoittuvan teoksen tilaustyona.
Myos jotkut vanhat taloyhtiot antavat uusille asukkailleen omakustannehistoriikkeja ainakin Kalliossa.
Ajuri hevosineen Sornaisten kalatehtaan edessa Hermannissa 1930-luvulla. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Sornaisten satama 1950-luvulla. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Pojat kalastavat 1950-luvulla Sornaisten satama-alueella. Kuva Tauno Norjavirta.
Sompasaari ja Sornaisten satama vuonna 1937. Taustalla Kulosaaren silta. Kuva ilmavoimat.
Ymparistotaidetta tehdaan rakennuttajien kustannuksella
Kalasatamaan rahoitetaan ymparistotaidetta rakennuttajilta perittavalla maksulla, joka on kymmenen euroa rakennuksen kerrosneliometria kohti. Noin 70 prosenttia rahasta kaytetaan pysyviin, julkisille ulkoalueille sijoitettaviin taideteoksiin. Kalasatamassa on valmiina nelja:
Jacob Dahlgrenin
Early One Morning, Eternity Sculpture
,
Villu Jaanisoon
Kuukkeli
,
Timo Heinon
Veteen piirretty viiva
seka Toukolan rantapuistoon pystytetty
Riikka Purosen
Harppi ja tahdet
.
Potista 15 prosenttia kaytetaan valiaikaisiin teoksiin, kuten lokakuussa julkistettu
Valomerkki rannalla
, jonka toinen osa on asukkaille jaettava kirja
Sorkan rysakeisarit
. Lokakuussa julkistettiin myos toinen valiaikainen teos,
Pasi Rauhalan
Flamigos
. Se herattaa henkiin Korkeasaaressa elaneen flamingoparven. Loput 15 prosenttia taiderahoista kaytetaan tapahtumiin.
? Taiteilijat tyostavat parhaillaan seitsemaa uutta taideteosta Kalasatamaan, kertoo julkisen taiteen amanuenssi
Kristiina Ljokkoi.
Kalasatama saa pidemmalla aikavalilla viela lisaa taidetta, joka sijaitsee julkisella maalla, julkisten rakennusten pihalla tai niiden sisalla. Sita on kutsuttu myos prosenttitaiteeksi, mutta Kalasatamassa rahoitus on hieman erilainen.
? On poikkeuksellista, etta kokonainen kaupunginosa rakennetaan kerralla. Taiteen kuratoinnin kannalta tilanne on ainutlaatuinen, Ljokkoi sanoo.
Pasi Rauhalan valiaikainen Flamigos-teos kunnioittaa laheisessa Korkeasaaren elaintarhassa kuolleiden flamingojen muistoa. Parvi kuoli vuonna 2010 elaintarhaan livahtaneen ketun vuoksi. Kuva Ville Palonen.
Ajankohtaista
11.5.2023
Onnettomuudessa loukkaantuneet nuoret olivat kahdeksasluokkalaisia Kalasataman peruskoulusta Helsingista. Joukossa oli yksi aikuinen.