Tykistolla on edelleen tarkea ja keskeinen rooli nykyaikaisessa sodankaynnissa. Taman osoittavat viimeaikaiset tapahtumat maailmalta, tykiston tarkastaja eversti Pertti Holma maavoimien esikunnasta toteaa Iltalehdelle ja kumoaa monia epailyksia siita, ettei Suomen puolustusvoimien valtavaa tykistoa enaa 2020-luvulla tarvittaisi entiseen tapaan.

? Esimerkiksi Ukrainan konfliktissa tykisto on osoittanut olevansa edelleen oleellinen osa modernilla taistelukentalla. Ukrainan kokemusten myota myos monessa lansimaassa on ryhdytty kehittamaan tykistoa uudelleen, Holma sanoo.

Puolustusvoimilla on noin 1500 tykiston asetta. Naista tykkeja on runsaat 700, raketinheittimia vajaat sata ja raskaita kranaatinheittimia runsas 700. Talla valtavalla arsenaalilla Suomella on selkeasti vahintaan lantisen Euroopan suurin tykisto.

Vertailussa esimerkiksi muista Itameren alueen maista Suomea lahimmaksi paasee vain Puola, jos Venajaa ei lasketa mukaan. Puolalla arvioidaan olevan noin 700 tykiston asetta. Saksalla tykistoon kuuluu noin 200 asetta. Puolustuskykyaan alas ajaneella Ruotsilla aseiden maara on noin sata ja Norjalla viela vahemman.

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko kehui toissa talvena medialle, etta Suomella on Euroopan toiseksi suurimmat maavoimat heti Turkin jalkeen.

? Sita kadehditaan paljon, Hulkko totesi.

Samassa yhteydessa han myos painotti maavoimiin kuuluvan Suomen tykiston olevan ylivoimaisesti Euroopan suurin.

Pertti Holma toteaa, etta Suomessa on ymmarretty tykiston merkityksen tarkeys osana laajaan reserviin perustuvaa armeijaa.

? Kansainvalisten harjoitusten ja vuorovaikutuksen kautta on tullut selkeasti esille ulkomaisten korkea arvostus suomalaiselle tykistojarjestelmalle ja sen henkilostolle. Olemme varsin haluttu yhteistyokumppani ja meidan toimintaamme seka hankintojamme seurataan lahialueilla varsin tarkkaan, Holma toteaa ja mainitsee kiinnostusta Suomen tykistoon loytyneen pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen lisaksi useista muistakin maista.

Lisaa Moukareita

Holma painottaa, etta pelkka kalusto ei riita, vaan tykiston tehokkuuteen vaikuttaa todella moni asia. Suomalaisessa tykistossa naita ovat esimerkiksi kyky ampua nopeasti ja siirtya ripeasti pois tuliasemasta suojaan tai uuteen tehtavaan.

Tahan liittyen puolustusvoimat on juuri panostamassa nopeuteen lisaa hankkimalla etela-korealaisia Moukariksi kutsuttuja K9-panssarihaupitseja. Niissa on tarkeaa juuri ”ammu ja siirry” -ominaisuus.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) hyvaksyi lokakuussa kymmenen tela-alustaisen panssarihaupitsin tilaamisen. Samoja 155 millimetrin haupitseja on hankittu jo aiemmin 48 kappaletta Etela-Koreasta ja niiden koulutus varusmiehille on pyorinyt vuodesta 2019 alkaen.

? Valmiuden ja ennaltaehkaisyn osalta raskailla raketinheittimilla ja tehokkailla 155-millimetrin asejarjestelmilla on merkittava rooli. Toimintaan liittyy keskeisesti ilmatulenjohtajien suorituskyky ilmastamaahan operoinnilla, Holma sanoo.

Ilmatulenjohtajat liittyvat vahvasti nykyaikaiseen sodankayntiin. He toimivat puolustusvoimien yhteisen tulenkayton tulenjohtajina ja johtavat ilmasta maahan tulenkayttoa, seka myos tykiston tulenkayttoa tarkeisiin maaleihin. Ilmatulenjohtaja tuottaa maalitietoa paikantamalla ja osoittamalla maaleja niin ilma-aluksille kuin maajoukoille.

”Varauduttava laajamittaiseenkin”

Holma luettelee suomalaisen tykiston tehokkuuteen liittyen myos pitkan listan muita asioita.

? Tulentiheys maalialueella, aseiden kaliiperi ja kantama, erilaiset ampumatarvikkeet erityyppisia maaleja vastaan, joka saan toimintakyky ja maalinpaikannuksen tarkkuus, eli osutaan maaliin.

Oleellisina han pitaa myos toimivia viestiyhteyksia ja logistiikkaa, korkeaa koulutustasoa ja ammattitaitoa, seka tehokasta koulutusjarjestelmaa koko tykistojarjestelmalle. Tahan kuuluvat niin varusmiesten kuin henkilokunnan koulutus ja kertausharjoituksetkin.

Nykyaikaisessa sodankaynnissa puhutaan paljon tasmaiskuista strategisiin kohteisiin ja nopean toiminnan joukoista, seka hybridivaikuttamisesta. Holma nakee, etta Suomen tehokkaalla tykistolla on valmiuksia vastata nopeastikin kehittyviin uhkiin. Han puhuu myos tasmavaikutuksesta, jolla tarkoitetaan kykya vaikuttaa nopeasti kaukana oleviin pistemaaleihin.

Holma pitaa myos selvana, ettei laajaa isolla rintamalla tapahtuvaa sodankayntia voi sivuuttaa. Tasta esimerkkina on vaikkapa Ukrainan sota.

? Suomen on varauduttava myos laajamittaiseen sodankayntiin.

Kuinka hankalaksi tykisto voisi tehda ulkovallan hyokkayksen tana paivana?

? Meilla on kyky nopeasti keskittaa useiden tuliyksikoiden tulta, mukaan luettuna raketinheittimet ja kranaatinheittimet, jotka ovat osa tykistojarjestelmaa, Holma vastaa.

? Harjoittelemme myos yhdessa kansainvalisten kumppaneiden kanssa, joista keskeisin on Ruotsi, mutta myos muun muassa Norja ja USA ovat tarkeita, han jatkaa.

Tarkeita tutkia saapunut

Nykyaikaiseen tykiston sodankayntiin kuuluu Holman mukaan keskeisesti lennokkien ja vastatykistotutkien kaytto. Erilaisia lennokkeja puolustusvoimilla jo on ja niita on testattu laajasti viimeksi kesan lopussa Rovajarvella. Sen sijaan vastatykistotutkia ollaan vasta juuri saatu maahan.

Nykyaikaisen tykiston toiminnan kannalta hyvin tarkeina pidettyja tutkia paatettiin tilata Suomeen Israelista vuonna 2019. Hankinnan merkittavyytta puolustusvoimille korostaa se, ettei hintaa tai tutkien maaraa poikkeuksellisesti kerrottu julkisuuteen.

Vastatykistotutka on jarjestelma, joka paljastaa, missa vihollisella on tykkiasemia tai kranaatinheittimia. Sen ansiosta puolustautuja kykenee nopeaan vastaiskuun vihollisen tykistoon. Vihollisen taas on siirreltava tykistoaan nopeaan tahtiin, ettei tulisi itse ammutuksi. Tutkat mahdollistavat vastustajan tykiston nopean ja tehokkaan lamauttamisen.

? Tykiston pitaa olla liikuteltavaa, ja jos vastatykistotutkia ei ole nykyaikaisessa sodankaynnissa, tykistolla ei ole virkaa, hankinnan puolustusministerina sinetoinyt Jussi Niinisto (sin) perusteli tuolloin.

Suomeen tilatut tutkat on sijoitettu kuorma-auton lavalle, joten niiden liikuttelu tapahtuu tarvittaessa nopeasti.

Vastatykistotutkien koulutus varusmiehille oli maara alkaa alunperin tana vuonna. Holma kertoo, etta tutkia on nyt saatu Suomeen ja niiden vastaanottotestaus on aloitettu syksylla. Koulutus varusmiehille on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.

Nenosen opit yha kaytossa

Suomen tykistojarjestelman periaatteet ovat sailyneet kansainvalisessa vertailussa arvostettuina aina talvi- ja jatkosodista lahtien.

? Tasta osoituksena on muun muassa, etta Tykistokoulu on kouluttanut ulkomaisia opiskelijoita ja jarjestanyt raataloityja kursseja eri maiden tykistoupseereille, Holma sanoo.

Suomen kenttatykisto niitti kovaa mainetta jo toisessa maailmansodassa. Erityiseksi ansioksi on listattu Neuvostoliiton suurhyokkayksen pysayttaminen Karjalan kannaksella kesalla 1944 Tali-Ihantalan ja Ayrapaan-Vuosalmen suurtaisteluissa.

Ihantalassa Suomen tykisto pystyi keskittamaan 21 patteriston ja yhden raskaan patteriston tulen samalle maalialueelle, mika merkitsi yhteensa 247 tykin tulta. Vaikka Neuvostoliitolla oli tykkeja lukumaaraisesti huomattavasti enemman, suomalaisten tuli oli tarkkaa ja sen keskittaminen uuteen maaliin nopeaa. Juuri tama seikka nosti suomalaisen tykiston maailmanmaineeseen ja on yha sen valttikortti.

Jatkosodassa avainasemassa oli Suomen tykiston isaksi kutsutun tykistonkenraali Vilho Nenosen pitkajanteinen tyo, seka Unto Petajan vuonna 1943 keksima korjausmuunnin, jolla tulenjohtajan komennot saatiin nopeasti siirrettya tykille.

Tykistoa jo Suomen itsenaistymisen alkuajoista lahtien kehittaneen Nenosen suurin oivalluksiin kuului nimenomaan tulen tehokas keskittaminen ja nopea siirto maalista toiseen.

Nenosen aikana ampumamenetelmien lisaksi esimerkiksi kartoitus, seka tykiston viestitoiminta harppasivat eteenpain. Han kehitti muun muassa tulenjohtokortin, joka oli aikaisempaa tarkempi ja nopeampi maalinmaarityskeino. Lisaksi han muutti tulenjohtoa niin, etta tulenjohtaja liikkui maastossa sen yksikon mukana, jota hanen tykistonsa tuki. Viestit eivat kulkeneet laheteilla tai kenttapuhelinlinjoilla vaan luotettavammin radioteitse.

Pertti Holma kertoo, etta Nenosen opit ovat yha vielakin tarkeassa asemassa osana tykistojarjestelmaa.

? Vaikka sodan kuva ja osittain luonnekin ovat muuttuneet, monet Nenosen innovaatiot ovat sailyttaneet ajattomuutensa ja ovat edelleen relevantteja. Naihin kuuluu esimerkiksi kyky keskittaa hetkellisesti usean tuliyksikon tuli samaan maaliin, seka naiden menetelmien takana olevat sovellukset.

Holman mukaan Nenosen aikana kehitetyt maalinpaikannuksen periaatteet ja tuliasemissa tehtava tasotyo ovat edelleen toiminnan perusteita, mutta hieman kehitettyina.

? Ensin ne opetetaan, jotta ymmarretaan tulenkayton perusteet, jonka jalkeen siirrytaan kayttamaan nykyaikaista laskinjarjestelmaa ja maalinpaikannuslaitetta.

Poikkeuksellinen Rovajarvi

Kenraali Nenonen aloitti myos tykiston saannollisen leiritoiminnan. Kun harjoitusalueena kaytetty Karjalan Kannaksen Perkjarvi jai rajan taakse, loydettiin sen korvaajaksi Rovajarven alue Lapista. Pertti Holma toteaa Rovajarven olevan yha paikka, joka mahdollistaa koko tykistojarjestelman olemassaolon.

? Siella on mahdollista harjoitella myos kumppanimaiden kanssa. Monellakaan maalla ei ole tallaisia olosuhteita. Kanssamme halutaan harjoitella, Holma sanoo.

Han toteaa hyvan koulutuksen takaavan tana paivana sen, etta sotilaiden ammattitaito on huippuluokkaa. Tykiston koulutuksesta huolehtivat nykyaan Kankaanpaassa Niinisalossa toimiva Tykistokoulu, nelja tykistorykmenttia seka Reserviupseerikoulun (RUK) tulipatteri. Lisaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kouluttaa paikallispuolustusjoukkoja.

Holma painottaa, etta tasokas koulutus on myos osa Suomen maanpuolustuksen uskottavuutta, joka on yha erittain tarkeaa ja ennaltaehkaisee sotilaallisia uhkia seka kriiseja.

? Suomi on laaja maa. Puolustuksen tulee olla uskottava. Valmius, suorituskyky ja toimeenpanokyky vahvistavat uskottavaa puolustusta. Tykistojarjestelma on osa tata.

Alykkaita ammuksia

Pertti Holma toteaa tulevaisuudessa taisteluymparistojen muuttuvan ja asejarjestelmien teknistyvan koko ajan. Samalla tykiston eri aseiden maara laskee ja vaatimus tulen teholle ja monitoimisuudelle, seka operatiiviselle liikkeelle kasvavat. Myos ammukset muuttuvat ja tulevaisuudessa alykkaammilla ammuksilla voidaan vaikuttaa vastustajan kriittisiin suorituskykyihin entista vahemmalla maaralla ampumatarvikkeita.

Suomen kenttatykistossa on jo vahennetty viime vuosina eri asetyyppeja. Kalustosta ovat poistuneet 105 mm:n ja 130 mm:n kenttatykit, seka 152 mm:n haupitsit.

? Keskiossa ovat nyt raskaan raketinheittimen ja 155 mm tykistojarjestelman kuten K9:n kehittaminen ampumatarvikkeineen, maalinpaikannuksen seka kansainvalisen yhteensopivuuden kehittaminen, Holma kertoo.

Han toteaa tykiston toimintaan keskeisesti liittyvan jatkossa myos ilmatulenjohtajat, joita on koulutettu Tykistokoulussa viime vuodesta lahtien.

Raskaille raketinheittimille maavoimat on hankkimassa nyt jareampia ammuksia. Viime helmikuussa kerrottiin Suomen valmistelevan raskaan raketinheittimen ampumatarvikkeiden hankintaa Yhdysvalloista. Puolustusvoimien tarjouspyynto on ollut kasittelyssa Yhdysvaltain kongressissa. Tavoitteena on saada tarvikkeiden toimitukset alkamaan vuonna 2024.

Uusilla ammuksilla saadaan vuonna 2006 hankituista raskaista raketinheittimista irti merkittavasti enemman. Uusien ammusten kantama on 150 kilometria, joka on aiempaa reilusti pidempi.

Ampumatarvikkeita on kahta mallia. Aluevaikutteinen levittaa sirpaleita rajahtaessaan kohteen ylapuolella. Pistemaaliin tarkoitetun vaikutus sen sijaan perustuu rajahdys- ja painevaikutukseen.

? Katseen on oltava pitkalla tulevaisuudessa. Tykistommekin on pysyttava mukana kehityksessa, jotta se tulevaisuudessakin tayttaa sille asetetut vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla, Holma toteaa tulevista hankinnoista.