Tiikeri kuvattuna riistakameralla Bhutanissa.

Tiikeri

Panthera tigris
Noin 5 500 (The Global Tiger Forumin arvio, heinakuu 2023)
Erittain uhanalainen laji

Tiikeri on maailman suurin kissaelain. Lajin tulevaisuus on nayttanyt pitkaan synkalta, mutta viime vuosien suojeluponnistusten avulla luonnonvaraisten tiikerien maara on saatu vihdoin kasvuun.

Tietoa tiikerista

Tiikerien elinalue on hyvin pirstoutunut. Niita elaa kapeilla metsavyohykkeilla paaasiassa Intian, Nepalin, Bhutanin, Venajan Siperian ja Kaakkois-Aasian alueella. Aikoinaan tiikerien levinneisyysalue ulottui laajana itaisesta Turkista Indonesian saarille, mutta elinymparistojen katoamisen ja salametsastyksen takia levinneisyysalue on kaventunut dramaattisesti. Olemme menettaneet lahes 96 prosenttia maailman villeista tiikereista verrattuna tilanteeseen 1900-luvun alussa. Kovan tyon tuloksena tiikerikannat ovat kuitenkin alkaneet elpya, ja yksiloiden maara on kasvussa. Heinakuussa 2023 The Global Tiger Forum arvioi luonnonvaraisten tiikereiden maaraksi 5547 yksiloa. Arvio kannan koosta liikkuu kuitenkin 4688 ja 6250 yksilon valilla, koska kaikista tiikerimaista ei ole saatavilla tarkkaa lukua.

 

Nain olemme suojelleet tiikeria viime vuosina!

Tiikeriyksilot voi erottaa etenkin niiden raidoista, joiden kuviointi on yhta ainutlaatuinen kuin sormenjalkien. Tiikerit ovat saalistamisen mestareita. Ne saalistavat paaasiassa nako- ja kuuloaistin avulla. Aikuinen tiikeri voi syoda jopa lahes 40 kiloa lihaa kerralla. Tiikerit ovat paaasiassa yksinelajia, lukuun ottamatta emon ja poikasen tiivista sidetta, ja ne tarvitsevat suuren reviirin. Reviirin suuruus riippuukin hyvin paljon saatavilla olevien saaliselainten, kuten kauriiden, maarasta.

Aiemmin tiikerit jaoteltiin yhdeksaan alalajiin niiden elinpaikan perusteella. Uusien taksonomisten tutkimusten perusteella vuonna 2017 kansainvalinen luonnonsuojelujarjesto IUCN luokitteli tiikerit kahteen alalajiin. Yleisin on Aasian mantereella elava Panthera tigris tigris . Taman alalajin tiikereita elaa seka pohjoisessa, muun muassa Venajan Siperiassa (amurintiikeri), etta etelassa, kuten Etela-Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa. Toinen alalaji on sundantiikeri eli Panthera tigris sondaica . Sundantiikerin alalajista 1900-luvulla ovat kuolleet sukupuuttoon kaksi eri saarilla elavaa populaatiota, balintiikeri ja jaavantiikeri. Sundantiikeria elaa enaa ainoastaan Indonesiassa Sumatran saarella.

Voit oppia lisaa tiikerin ravinnosta, lisaantymisesta ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Tiikeriuros pentunsa kanssa

Lisaantyminen

Tiikerit synnyttavat yleensa kahdesta kolmeen pentua muutaman vuoden valein. Pennut itsenaistyvat parin vuoden ikaisina. Kuolleisuusluvut ovat kuitenkin suuria ? noin puolet niista ei ela kahden vuoden ikaisiksi. Tiikerien tiedetaan elaneen luonnossa 26-vuotiaiksi.

Ravinto

Tiikerit metsastavat useimmiten yksin ja vaanivat saalistaan. Ne luottavat nakoonsa, kuuloonsa ja tuntoaistiinsa hajuaistin sijaan. Tiikerien ruokahalu voi olla melkoinen: ne voivat syoda perati 40 kiloa lihaa kerralla. Tiikerit saalistavat paaasiassa kauriita ja villisikoja.

tiikerinpentu jahtaa lintua

Elinymparisto

Tiikerit elavat nykyisin paaasiassa kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Ne ovat sopeutuneet monenlaisiin elinymparistoihin aina ikivihannista monsuuni-ilmaston metsista Siperian koivuvaltaisille metsamaille.

Elintavat

Naarastiikerin reviiri on 10?20 neliokilometria alueilla, joilla on runsaasti saaliselaimia. Uroksen reviiri on vastaavilla alueilla 30?70 neliokilometria. Siperiassa saaliselaimia on kuitenkin vahan. Siella naarastiikerit liikkuvat jopa 200?400 neliokilometrin ja urostiikerit jopa 800?1000 neliokilometrin suuruisilla alueilla.

Tiikerin uhat

Elinalueiden katoaminen

Tiikerit ovat menettaneet 93 prosenttia niiden historiallisista elinalueista. Suurin syy elinymparistojen katoamiseen on ihmisten levittaytyminen: infrastruktuurin rakentaminen ja metsien tuhoaminen maa- ja metsatalouden tielta. Ihmisten ja tiikereiden elinalueiden risteaminen johtaa myos lisaantyneisiin ihmisten ja tiikerien valisiin konflikteihin. Pienenevilla alueilla elavat nalkaiset tiikerit saattavat saalistaa metsaalueiden reunamilla elavien ihmisten karjaa. Lisaksi paikalliset ihmiset saattavat joutua vaaraan esimerkiksi keratessaan polttopuita tiikerien kotimetsista.

Tiesitko, etta...

Nepalissa tiikerit saattavat elaa hyvin lahella ihmisasutusta. Tapasimme tiikerin naapurissa elavia nepalilaisia Villien jaljilla -ohjelman tiikerijaksossa.

Salametsastys

Suuren uhan tiikereille muodostaa salametsastys. Tiikereita salametsastetaan niiden ruumiinosien takia, mutta myos kostoksi esimerkiksi karjan tappamisesta. Vanhoissa uskomushoidoissa tiikerien ruumiinosien uskotaan virheellisesti parantavan sairauksia, mutta tiikerin ruumiinosat ovat myos haluttuja statussymboleita joissain aasialaisissa kulttuureissa. Vuosina 2000?2022 yli 3300 villin tiikerin arvioidaan joutuneen laittoman villielainkaupan uhriksi .

Geneettinen heikkeneminen

Tiikeria uhkaa lisaksi geneettisen vaihtelun vaheneminen. Tama on seurausta kannan pienenemisesta ja pirstoutumisesta eristyneisiin populaatioihin. Tiikerikantojen geneettinen heikkeneminen on vaikuttanut kielteisesti muun muassa jalkelaisten kokoon ja elinkykyyn seka urostiikereiden hedelmallisyyteen.

Miten suojelemme tiikereita?

Tavoitteenamme oli yhdessa 13 tiikerivaltion kanssa tuplata luonnonvaraisten tiikerien maara vuoden 2010 tasosta vuoteen 2022 mennessa. Vuonna 2010 tiikereiden maara oli historiallisen alhainen, noin 3 200 tiikeria. Heinakuussa 2023 The Global Tiger Forum arvioi luonnonvaraisten tiikereiden maaraksi 5 547. Maara kasvoi noin 74 % vuoteen 2010 verrattuna. Sinnikas tyo on tuottanut tulosta esimerkiksi Nepalissa: maa onnistui ensimmaisena maailmassa tuplaustavoitteessa ja lahes kolminkertaisti luonnonvaraisten tiikerien maaran . Myos Bhutanin Manasin kansallispuistossa tiikerien maara onnistuttiin kaksinkertaistamaan vain seitsemassa vuodessa. Suurimmassa osassa Kaakkois-Asiaa tiikerikanta on kuitenkin pienentynyt ja Laosista, Vietnamista seka Kambodzasta tiikeri on havinnyt. Vaikka tiikerikannan kasvu on epatasaista ja haurasta, se on kuitenkin suojeluvoitto. Tiikerikannan suotuisan kehityksen turvaamiseksi tarvitaan nyt entista enemman panostusta ja poliittista sitoutumista suojeluun.

  • Suojelemme tiikerin elinalueita Aasiassa

    Suurin osa tiikereista elaa suojelualueilla, joista monien perustamista, kehittamista, yllapitoa ja valvomista tuemme. Koska tiikerit liikkuvat valtavan laajoilla alueilla, tuemme metsien ja suojelualueiden yhdistavien metsakaytavien perustamista, joita pitkin elaimet paasevat liikkumaan alueiden valilla.

  • Ehkaisemme tiikereilla ja muilla lajeilla kaytavaa laitonta kauppaa ja salametsastysta

    Toimimme yhdessa villielainten laitonta kauppaa valvovan TRAFFICin kanssa pysayttaaksemme kansainvalisen laittoman villielainkaupan. Vahennamme tiikerienosien kysyntaa Aasiassa kampanjoimalla laitonta kauppaa vastaan ja tyoskentelemalla tiiviisti maiden hallitusten kanssa ongelman ratkaisemiseksi. Olemme saaneet aikaan hyvia tuloksia esimerkiksi Nepalissa, missa tiikereiden ja sarvikuonojen salametsastys on saatu kitkettya lahes kokonaan.

  • Tuemme tiikerien elinalueiden lahettyvilla elavien ihmisten toimeentuloa

    Tuemme tiikerien ja muiden villielainten elinalueiden lahettyvilla elavien ihmisten toimeentuloa muun muassa Suomen ulkoministerion kehitysyhteistyovaroilla. Yhdessa paikallisten kanssa kehitamme ja tuemme tiikereiden kotimetsia saastavia kaytantoja, kuten biokaasua?ja kestavia elinkeinoja, kuten ekomatkailumajoitusta. Lisaksi esimerkiksi Nepalissa tuemme ja varustamme paikallisten vapaaehtoisia salametsastyksen vastaisia kylapartioita.

  • Tyoskentelemme yhdessa paikallisten ihmisten kanssa tiedon lisaamiseksi

    Olemme saaneet hyvia tuloksia aikaan yhdessa hallituksen, koulujen ja muiden jarjestojen kanssa muun muassa Nepalissa. Ihmisten asenteet villielaimia kohtaan ovat muuttuneet, ja suuri osa paikallisista tuntee suurta ylpeytta luonnostaan ja villielaimistaan. Edistamme myos sopuisaa rinnakkaiseloa.

  • Seuraamme ja kartoitamme tiikerikannan kokoa

    Muun muassa riistakameroilla keratyn tiedon avulla voimme kohdistaa eri alueiden suojelutoimia yha tehokkaammin.

Haluatko auttaa tiikereita?

Auta Kissaelain-kummina

Uhanalaisten kissaelainten tulevaisuus on veitsenteralla. Ikonisten lajien ahdingon syyna on elinalueiden havittaminen, salametsastys ja ilmastonmuutos.?Katso, mita kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Kissaelain-kummina

Uhanalaisten kissaelainten tulevaisuus on veitsenteralla. Ikonisten lajien ahdingon syyna on elinalueiden havittaminen, salametsastys ja ilmastonmuutos.?Katso, mita kaikkea tuellasi saadaan aikaan.
Lahjoita alk. 10 €/kk

Suojele tiikereita yrityslahjoituksella

Olemme menettaneet lahes 97 prosenttia maailman villeista tiikereista reilun sadan vuoden aikana. Suojelutoimien avulla luonnonvaraisten tiikerien maara on kuitenkin saatu vihdoin nousuun. Lahjoittamalla tiikerille yrityksesi on turvaamassa taman uhanalaisen lajin tulevaisuutta.

Tee yrityksen kertalahjoitus

Suojele tiikereita yrityslahjoituksella

Olemme menettaneet lahes 97 prosenttia maailman villeista tiikereista reilun sadan vuoden aikana. Suojelutoimien avulla luonnonvaraisten tiikerien maara on kuitenkin saatu vihdoin nousuun. Lahjoittamalla tiikerille yrityksesi on turvaamassa taman uhanalaisen lajin tulevaisuutta.
Tee yrityksen kertalahjoitus

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 29/07/2023

Tiikerien maara saatiin kasvuun Bhutanissa ? tut­ki­mus­tyos­sa kay­tet­tyi­hin riis­ta­ka­me­roi­hin tallentui kirjava joukko kissapetoja

Tanaan vietettavan kansainvalisen tiikeripaivan kruunaavat iloiset uutiset Bhutanista: Villien tiikereiden maara on kasvanut maassa yli neljanneksella sitten edellisen kanta-arvion.
Lue lisaa
Uutiset 13/12/2023

30 luon­non­suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta vuodelta 2023

Kulunut vuosi on tarjonnut ikimuistoisia onnistumisia luonnonsuojelussa. Kokosimme 30 luonnonsuojelun saavutusta Suomesta ja maailmalta vuodelta 2023.
Lue lisaa
Uutiset 27/12/2023

Uteliaat naa­lin­poi­ka­set, ko­ti­kon­nuil­leen palannut jarvilohi ja pinnan alla lymyileva kaskelotti – kokosimme 10 vaikuttavaa luontokuvaa vuodelta 2023

WWF:n arkisto taydentyy joka vuosi valokuvilla luonnosta ja sen suojelusta ympari maailmaa. Kokosimme vuodelta 2023 kymmenen vaikuttavaa otosta, jotka muistuttavat arvokkaasta luonnonsuojelutyosta ja monimuotoisen luonnon arvosta.
Lue lisaa