14.6. Leinapaev, surun paiva
Helena Nurmikari
Kevaalla 1940 Saksa valloitti Lansi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna talle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi. Neuvostoliitto syytti Viroa, Latviaa ja Liettuaa Neuvostoliiton vastaisen sotilasliiton luomisesta ja vaati puna-armeijalle paasya maihin. Virolla ei ollut mahdollisuuksia puolustautua tunkeilijoita vastaan, kuten ei Latvialla ja Liettuallakaan. Toukokuun 1940 alussa Baltian maissa oli jo 67 000 puna-armeijan sotilasta panssarikalustoineen, ja kuukausi tasta eteenpain joukot maarattiin raja-alueille taisteluvalmiuteen. Sotalaivat vartioivat merialueita mahdollisten joukkopakojen varalta. Heinakuussa 1940 kommunistinen puolue kaappasi vallan vakivaltaisuuksilla uhaten, ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton perustuslaki astui Virossa voimaan.
14.6.1941 Neuvostoliitto alkoi toteuttaa jo kauan suunnitelmissa olleita suurkyydityksia. Tarkoituksena oli kitkea "kansanviholliset" ja "vastavallankumoukselliset elementit" Neuvostoliiton alueelta eli kaytannossa havittaa Viron yhteiskunnallinen eliitti. 14 000 virolaista vangittiin ja vietiin kodeistaan ikaan tai sukupuoleen katsomatta. Joukossa oli mm. kulttuurivakea, poliitikkoja, talousalan ihmisia ja virkamiehia. Osa vangituista joutui kuulusteltavaksi, ja heidat pakotettiin myontamaan syyllisyytensa Neuvostoliiton vastaisiin toimiin, vaikkei sellaiseen mitaan oikeaa perustetta olisi ollutkaan. Vangit kuljetettiin karjavaunuissa Siperian vankileireille. Miehet erotettiin muusta vaestosta, ja suurin osa heista kuoli leireilla. Naisista ja lapsista noin puolet selvisi hengissa.
25.3.1949 pantiin toimeen toinen suuroperaatio, joka koski kolhoosijarjestelmaa vastustaneita talonpoikia. 20 000 virolaista kyyditettiin Pohjois-Kazakstaniin ja Siperiaan. Tama oli suuri isku myos 10 000 metsaveljen sissiliikkeelle, joka oli saanut paljon tukea talonpojilta.
Stalinin kuoltua 5.3.1953 olot alkoivat pikkuhiljaa muuttua. Seuraavien vuosien aikana tuhansia virolaista vapautettiin, ja suuri osa palasi kotimaahansa. Tata ennen monet elamat paattyivat vankileireilla ja mielisairaaloissa. Taman kohtalon koki esimerkiksi Viron ensimmainen presidentti
Konstantin Pats
, joka myos kyyditettiin Siperiaan. Neuvostoliitto hajosi lopullisesti vuonna 1991.
14.6. on leinapaev eli surun paiva. Silloin muistellaan kyydityksissa, pommituksissa ja muissa 2. maailmansodan tapahtumissa kidutettuja, kadonneita ja kuolleita ihmisia. Paivaa on vietetty virallisesti vuodesta 1994 alkaen. Se on liputuspaiva, ja lipun kanssa kaytetaan surunauhaa.