Hyva lukija, alla naet Etela-Saimaan toimituksen tyylikirjan. Tyylikirja maarittelee lehden toimittamisen periaatteita ja tavoitteita. Tama helpottaa sinua ymmartamaan journalismimme tekemista ja myos keskustelemaan toimituksen kanssa lehden sisallosta.

Pekka Lakka

Vastaava paatoimittaja

ETELA-SAIMAAN TYYLIKIRJA　

SISALLYSLUETTELO:

Osa 1

• Yleisperiaatteet jutuista

• Nakokulmat

• Painotukset

• Lahteet

• Lehtikieli

• Nimenkirjoitusdirektiiveja

• Toimintaohjeet

Osa 2

• Kuvien kaytosta

• Osastot, osastojen huoneentaulut

1. YLEISPERIAATTEET JUTUISTA

Etela-Saimaan jutut kirjoitetaan lakeja noudattaen ja journalistin ohjeita kunnioittaen.

2. NAKOKULMAT

Juttujen nakokulmissa ajatellaan lukijaa. Tama koskee niin uutisia kuin muitakin juttutyyppeja. Mika lukijaa kiinnostaa? Mika on lukijan kannalta olennaista tietoa? Onko lukijalla riittavasti aputietoja, jotta han ymmartaa tekstin? Mika juttuaiheessa vaikuttaa ihmisten arkeen? Nama ovat olennaisia kysymyksia etenkin uutismaisissa jutuissa.

Ennen jutun kirjoittamista on hyva pysahtya ja miettia, miksi tama juttu pitaa kirjoittaa: mika on sen sanoma?

Nakokulmien jalostaminen vaatii tyota etenkin joissakin hallinnollisissa aiheissa. Naissa nakokulmaksi kay vaikuttavuusnakokulma. Kun kunta tekee paatoksen muuttaa paivahoitoverkostoa, pitaa Etela-Saimaan osata kertoa se rautalankamallisesti, miten paatos muuttaa lapsiperheiden elamaa kunnassa. Kelpo malli on rakentaa juttu lapsiperheen ymparille.

Nakokulmamme juttuihin loytyvat, kun muistamme juttua luodessamme, etta olemme aina yksittaisen kansalaisen asialla. Emme tee sisaltoamme tyypillisimmille juttulahteillemme. He ovat pieni osa yleisoamme, mutta vain pieni. Emme ole myoskaan eliitin asialla, vaan tavallisen lukijan.

3. PAINOTUKSET

Tarkein kriteeri sisallon arvottamisessa on paikallisuus. Paikallisuus tarkoittaa ensisijaisesti maantieteellista paikallisuutta. Levikkialueen uutiset ajavat valtakunnallisten ja kansainvalisten uutisten ohi. Toiseksi se tarkoittaa paikallisesti kiinnostavia aiheita. Jos valtionhallinto tekee paatoksen, joka muuttaa esimerkiksi itarajalla liikkumista, nousee juttu tarkeaan rooliin Etela-Saimaassa.

Sisallon painotukset tehdaan ensisijaisesti kiinnostavuusperustein. Paajutut ja paauutiset ovat kiinnostavimpia juttujamme ja kiinnostavimpia uutisiamme. Ne ovat siis sellaisia juttuja, jotka oletettavasti kiinnostavat suurinta yleisoa.

Kolmantena tekijana painotuksissa on yllatyksellisyys: onko tieto lukijalle taysin uusi, yllattava, hakellyttava ja ennenkuulumaton.

Esimerkiksi paauutissivun paajutun valintaperusteet ovat : 1) paikallisuus, 2) kiinnostavuus, 3) yllattavyys.

Uutisaukeaman aihevalinnan kriteerit ovat:

• Paikallisuus. Valtakunnallinen tai kansainvalinen aihe sivuuttaa paikallisen vain poikkeustapauksissa. Naista esimerkkina kay vaikkapa terrori-isku, jonka uhrimaara on suuri.

• Uutismaisuus. Lehden lukijalle on hyva tulla uutisaukeamasta oho-efekti: "tasta en ole kuullutkaan". Mietityt nakokulmat.

• Kiinnostavuus. Aiheen on hyva herattaa keskustelua. Jos jutun uutismaisuus ei ole kovaa luokkaa, on puheenaiheen synnyttaminen hyva perustelu taittaa juttu uutisaukeamalle.

• Suunniteltu kokonaisuus. Julkipanon suunnittelu alkaa valittomasta aiheen valinnan yhteydessa. Pakettiin pitaa saada tartuntakohtia, joista lukija paasee sisaan juttuun.

• Nayttavyys. Hyvat kuvat, komea taitto.

Paatokset naista valinnoista tekevat paallikot ja esimiehet.

4. LAHTEET

Etela-Saimaan toimituksessa kaytetaan lahteita kriittisesti. Lahteiden tiedot tarkastetaan, ja lahteet kerrotaan jutussa selkeasti.

Ns. hiljaisten lahteiden (asiakirjat, teokset, internet jne.) ja perinteisten (virkamiehet, poliitikot ja muut vastaavat) lahteiden lisaksi Etela-Saimaan jutuissa pyritaan kayttamaan lahteina mahdollisimman paljon myos tavallisia ihmisia. Tama koskee lahinna sivujen paajuttuja ja joitakin juttutyyppeja (hallinnolliset jutut).

Palvelujen tuottajilla ja niiden kayttajilla voi olla erilainen mielipide palveluista. Siksi on hyva saada molempien nakokulma palveluja kasittelevaan juttuun. On kaytettava mahdollisimman monipuolisia lahteita varsinkin kiistanalaisissa ja tunteita herattavissa aiheissa.

5. LEHTIKIELI

Etela-Saimaan lehtikielen tarkeimpia ominaisuuksia ovat oikeakielisyys, selkeys ja sujuvuus. Lehtitekstin pitaa olla helppolukuista ja selkeasti etenevaa. Lukijan on yhdella lukukerralla oivallettava viestin sisalto.

Uutistekstissa kunnioitetaan erityisen napakkaa ilmaisua. Seuraavassa vaateita Etela-Saimaan uutiskielelle:

1. Uutisjutut alkavat pelkan paalauseen sisaltavalla napakalla virkkeella.

2. Jutun karkeen sijoitetaan olennaisimmat asiat. Karki on terava. Kiinnostavimmat asiat kerrotaan selkeasti ja napakasti.

3. Aktiivilauseet voittavat passiivilauseet.

4. Tasmalliset ajan, paikan ja maaran ilmaukset ovat kunniassa. Ne tuovat uutiseen uskottavuutta.

5. Sitaattialoitus on uutisjutussa harvoin onnistunut tai perusteltu ratkaisu.

6. Loysa kieli veltostuttaa uutisen: asioiden toistamista, lavertelua, turhia sitaatteja, substantiivitautia ja attribuuttiahkya on syyta valttaa. Kayta mieluummin kuvaavia verbeja kuin substantiiveja.

Muut tekstit kunnioittavat pitkalti samoja periaatteita kuin uutistekstikin. Uutiskielessa korostuvat ylla mainitut asiat ja alla luetellut patevat kaikkeen Etela-Saimaan lehtikieleen:

Etela-Saimaan uutiskieli koostuu lyhyehkoista virkkeista. Usean sivulauseen virkkeita valtetaan. Lauseenvastikkeita kaytetaan saasteliaasti.

Juttujen aloitusvirkkeet ovat korostetun teravia. Aloitusvirkkeet valttavat maarepaljoutta.

Murretta ja puhekielta kaytetaan kaikissa jutuissa pieteetilla. Niita voi kayttaa harkiten vain sitaateissa. Kolumneissa ja featurekirjoittamisessa tama tyylilaji on myos taitavasti kaytettyna mahdollinen.

Haastateltavien sitaatit kirjoitetaan oikeakielisesti. Jokainen lehtitekstin virke on toimitettu. Byrokratia- tai mainoskielta ei kopioida sellaisenaan juttuun.

Ihmiset eivat esiinny Etela-Saimaan jutuissa pelkilla etunimillaan. Tekstiin kirjoitetaan henkilon etu- ja sukunimet.

Kursiivia valtetaan leipatekstissa eika sita kayteta kuin erikoistapauksissa selventamaan tekstia.

Lukusanat kirjoitetaan paasaantoisesti kirjaimin nollasta kymmeneen. Suuremmista numeroista kirjoitetaan kirjaimin sata, tuhat, miljoona, miljardi….

Etela-Saimaa on maakuntalehti, joka ilmestyy useassa kunnassa. Siksi kaikissa jutuissa mainitaan jutun paikkakunta (esim. Lappeenrannan Tirila, ei pelkka Tirila). Paikkakunnan maininta ei riita pelkassa signeerauksessa.

Paikkakuntamerkinta tulee jutuissa ingressin alkuun, ingressittomissa jutuissa leipatekstin alkuun. Paikkakunta kertoo jutun sisallosta, ei kirjoittajan sijainnista. Jos juttu ei kasittele selkeasti yksittaista paikkakuntaa, kaytetaan jutun aiheeseen liittyvaa asiasanaa.

Etela-Saimaa kayttaa kuntanimien (Lappeenranta, Imatra, Taipalsaari, Lemi, Luumaki, Savitaipale, Suomenniemi, Ruokolahti, Parikkala, Rautjarvi) rinnalla vanhoja kuntanimia : Joutseno, Ylamaa, Saari, Suomenniemi ja Uukuniemi

6. NIMIENKIRJOITUSDIREKTIIVEJA

Ihmisten nimet lihavoidaan aina, kun ne mainitaan jutuissa ensimmaisen kerran. Myos kulttuurikritiikeissa ja uutisen takaa -jutuissa nimet lihavoidaan normaalisti. Vain mielipidekirjoituksissa (paakirjoitukset, kolumnit, kommentit) seka online-uutisissa nimia ei lihavoida. Lihavointeja ei tehda myoskaan luetteloissa (urheilun tulosluettelot, oppilaitoksissa valmistuneet, ylennykset jne.)

Verkossa nimia ei lihavoida.

Ihmisen ika kirjoitetaan nimen peraan pilkkujen valiin numeroin: Heikki Taavitsainen, 45, haluaa ostaa kesamokkitontin. Ihmisen puoluekanta kirjoitetaan sulkuihin nimen peraan. Heikki Taavitsainen (kesk.) vastustaa kuntaliitosta.

Etela-Saimaa kirjoittaa nimia mahdollisimman paljon kielen yleisia saantoja kunnioittaen.

Versaalia kaytetaan vain lyhenteissa. Esimerkiksi projektien ja yritysten nimia ei kirjoiteta kokonaan versaalilla.

Paikannimissa ja rakennusten nimissa noudatetaan paikallisesti yhtenevia kaytantoja.

7. TOIMINTAOHJEET

Yleista

Nama ohjeet on tarkoitettu selvittamaan Etela-Saimaan toimintatapoja seka vastuu- ja valtasuhteita toimituksellisissa kysymyksissa ja paatoksenteossa.

• Etela-Saimaassa noudatetaan sananvapauslakia ja muita lakeja, journalistin ohjeita, hyvia tapoja seka omaa tyylikirjaa ja toimintaohjeita.

• Lopullinen vastuu paatoksista kuuluu vastaavalle paatoimittajalle

• Tama ohje koskee Etela-Saimaan kaikkea sisaltoa, aineiston tuottamista, sen vastaanottamista ja kasittelya. Ohje koskee niin tekstia, kuvaa, grafiikkaa kuin muutakin aineistoa. Toimituksellisen aineiston lisaksi ohje tarkoittaa myos lehteen tulevaa muuta materiaalia kuten ilmoituksia.

• Viittauksella toimituksen johto tarkoitetaan tassa yhteydessa vastaavaa paatoimittajaa, toimituksen paallikkoa, tuottajia tai heidan sijaisiaan. Iltaisin ja viikonloppuisin lehteen tulevasta aineistosta paattaa vuorossa oleva tuottaja.

Tietolahteet:

• Etela-Saimaa suhtautuu kriittisesti kaikkiin tietolahteisiin. Epavarma tieto pyritaan varmentamaan muista, toisistaan riippumattomista lahteista. Toisen kaden tietolahteiden tueksi on aina pyrittava hankkimaan vahvistus ensi kaden tietolahteilta. Myos uutistoimistojen aineistoon tulee suhtautua huolellisesti ja terveen epailevasti. Mikali uutistoimiston valittama tieto tuntuu epailyttavalta, on tiedon paikkansapitavyys pyrittava varmentamaan. Yksi lahde on riittamaton, kun tehdaan uutista merkittavasta asiasta.

• Huolellisuus ja tiedon tarkistamisen tarve koskee myos muista tiedotusvalineista saatua aineistoa. Erityista tarkkuutta vaaditaan nimensuojakysymyksissa, ristiriitatilanteissa seka silloin, kun tunnistettava henkilo tai yhteiso joutuu voimakkaan arvostelun kohteeksi tai muuten epaedulliseen valoon.

• Lahde on mainittava reilusti, kun kaytetaan muualla julkaistua tietoa. Verkkouutisessa laitetaan linkki lainattuun uutiseen. Mikali juttu ei sisalla omaa tiedonhankintaa tai lahdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lahde pitaa kertoa heti jutun alussa. Verkkouutisessa lahde pitaa kertoa jo otsikossa.

Mikali juttu perustuu kokonaan omaan tiedonhankintaan, juttuun ei tarvitse kirjoittaa "asiasta kertoi ensimmaisena Yle"

Tata kaytetaan harkinnanmukaisesti vain merkittavissa uutisissa, joissa kunnia ensiuutisoinnista on oman tiedonhankinnankin jalkeen syyta antaa.

Lahdemaininta koskee myos yhteisopalveluja, jos uutisen tiedot on haettu niista (kuten Wikipedia, Suomi24 ym.). Naita kaytettaessa korostuu tiedon varmistaminen muista lahteista.

• Sosiaalisessa mediassa julkaistua lahdemateriaalia tarkastellaan samoin perustein kuin muutakin tietoa. Sosiaalisessa mediassa on helppo perustaa vaarennettyja profiileja, ja profiileja voidaan myos varastaa. Julkisuuden henkiloiden kommenttien aitous on aina varmistettava ennen niiden julkaisua jutuissa, ellei kyseessa ole vakituisessa seurannassa oleva, jo aiemmin varmistettu lahde. Tarkista erityisen huolellisesti kommentit, jotka poikkeavat totutusta tyylista tai ovat muuten epailyttavia. Twitter, Facebook ja blogit merkitaan lahteina esim. seuraavasti "kertoi XX blogissaan/ Twitterissa / Facebookissa". Muista kuin henkilosta itsestaan kerrotut asiat ja vaitteet on tarkistettava muista lahteista ennen julkaisua.

• Tiedon epavarmuus tai kiistanalaisuus todetaan jutussa.
• Jos eri lahteista saatu informaatio on ristiriitaista tai toisistaan poikkeavaa, sekin todetaan jutussa. Jos kiistanalaisen asian toista osapuolta ei tavoiteta kommenttia varten, jutussa kerrotaan, etta hanta ei ole tavoitettu. Jos tiedossa on syy, miksi henkiloa ei tavoitettu, myos syy on yleensa syyta kertoa.

• Tietolahde dokumentoidaan jutussa avoimesti ja tarkasti, jotta lukija voi arvioida lahteen luotettavuutta, ellei ole perusteltua syyta menetella toisin.

• Nimettomia tietolahteita tulee kayttaa pidattyvasti. Nimettomien lahteiden antamat tiedot tulee yleensa varmistaa avoimista lahteista, jotka voivat vahvistaa tiedon. Erityista varovaisuutta on syyta noudattaa, jos nimettomyyden suojassa annetaan tietoja, jotka voivat olla vahingollisia tunnistettavalle henkilolle tai yhteisolle.

• Nimettomien lahteiden kaytosta tekee paatoksen esimies kuultuaan selvityksen lahteen luonteesta, tiedon merkityksellisyydesta ja lahteen luotettavuudesta. Vastaavalle paatoimittajalle ja toimituksen paallikolle tulee antaa tieto siita, etta ollaan valmistelemassa juttua, joka perustuu nimettoman lahteen kayttoon. Toimituksen johto voi kieltaa tiedon kertomisen nimeamattomana.

• Vastaavalla paatoimittajalle ja toimituksen paallikolla on aina oikeus saada tietaa toimittajan kayttamat lahteet, myos nimettomat.

• Etela-Saimaa kunnioittaa lahdesuojaa. Toimitus itse tekee paatoksen lahdesuojan antamisesta. Jos yhteiskunnallisesti merkittavien tietojen julkaisusta aiheutuu erittain kielteista julkisuutta, toimituksen on syyta avata yleisolle, miten nimettoman lahteen ja silta hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

Toimintatavat:

• Etela-Saimaan toimittaja ja kuvaaja esittelevat haastattelutilanteessa itsensa ja valineensa seka sen, missa tarkoituksessa haastateltavan lausuntoja tullaan kayttamaan. Haastateltavalle pitaa aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai tausta-aineistoksi. On aina mainittava, etta haastattelua voidaan kayttaa useissa eri valineissa.

• Alaikaisen henkilon nimen tai muiden tunnistetietojen julkaisemisesta on pidattaydyttava, kun kasitellaan arkaluontoista aihetta (paihteiden kaytto, seksi, peliriippuvuus yms.) ja kun alaikainen haastateltava puhuu aiheesta henkilokohtaisella tasolla. Jutussa ei voi myoskaan julkaista kuvaa, mika identifioi alaikaisen henkilon. Rikosepailyissa alaikaisen henkilon kohdalla nimen julkaisemisessa on poikkeuksellisen korkea kynnys.

• Ainoastaan poikkeustilanteissa toimittaja ja kuvaaja voivat tietojen hankinnan vuoksi salata ammattinsa ja henkilollisyytensa. Menettelysta on aina sovittava toimituksen johdon kanssa.

• Etela-Saimaan toimittaja ja kuvaaja eivat kasittele niita aiheita, joissa hanella on vahva taloudellinen tai muu etu. Jaaviyskysymys on selvitettava toimituksen johdon kanssa myos niissa aiheissa, jotka koskevat omaa perheenjasenta, lahisukulaista tai muuten laheista henkiloa.

19. Suoria haastattelulausumia eli siteerauksia kirjattaessa tulee olla tasmallinen. Vain valttamaton kielellinen editointi on sallittua viestin sisaltoa muuttamatta. Muussa tapauksessa on syyta kayttaa epasuoraa lainausta.

• Haastateltavalla on oikeus tarkistaa lausumansa, mikali se ei aiheuta kohtuutonta haittaa journalistiselle tyoprosessille. Tarkistusoikeus koskee vain haastateltavan omia lausuntoja ja niihin liittyvia asiatietoja. Haastateltava voi korjata vain omiin lausumiinsa sisaltyvia asiatietoja seka oikaista vaarinkasitykset. Muita osia jutusta ei tarvitse nayttaa haastateltavalle. Laajempia muutoksia ei pida hyvaksya, jos niista ei ole erikseen sovittu. Tarkistusoikeutta ei ole syyta antaa jokaisessa jutussa. Tavallisella kansalaisella on oltava suurempi mahdollisuus lausumiensa tarkistamiseen kuin median kanssa paljon toimivalla henkilolla.

• Paatosvalta uutisoinnin sisallosta on aina toimituksella, viime kadessa vastaavalla paatoimittajalla.

• Etela-Saimaa uutisoi asiat mahdollisimman kattavasti, monipuolisesti ja nopeasti. Etela-Saimaa on Etela-Karjalan johtava uutisvaline. Omassa uutistyossa korostuvat nopeus, luotettavuus ja tietojen oikeellisuus. Laatuvaatimukset koskevat niin uutishankintaa kuin omien uutisten painotusta lehden taittovaiheessa.

Virheiden oikaisu:

• Olennainen virhe on korjattava heti verkossa ja lisaksi siina julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut. Mikali virhe havaitaan itse, se korjataan ilman erillista paatosta . Olennainen asiavirhe on korjattava viipymatta ja niin, etta se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellista tietoa saaneen yleison. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheita tai jos virheesta voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksiloidaan ja korjataan. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riita virheellisen tiedon tai　jutun poistaminen, vaan yleisolle on kerrottava virheesta seka miten ja milloin se on korjattu.

• Oikaisun julkaisemista paattaa vuorossa oleva tuottaja. Epaselvissa ja kiistanalaisissa tapauksissa paatoksen tekee toimituksen paallikko tai vastaava paatoimittaja. Oikaisu kirjoitetaan niin, etta se voidaan julkaista kaikissa julkaisukanavissa (printti, verkko…). Myos oikaisuvaatimuksissa on tarkistettava asiatietojen oikeellisuus muista lahteista.

• Vastineiden osalta noudatetaan sananvapauslakia. Etela-Saimaa kuitenkin sallii ja pyrkii lisaamaan moniarvoista mielipidekeskustelua yleison palstoilla.

Nimen julkaisu ja tunnistetietojen julkaiseminen

• Henkilon nimen, kuvan tai muiden tunnistettavien tietojen julkaisemisessa on aina noudatettava harkintaa, jos nimen, kuvan tai tunnistettavien tietojen julkaiseminen saattaa henkilon epaedulliseen asemaan. Rikosuutisten yhteydessa on nimen tai tunnistetietojen julkaisemisesta neuvoteltava esimiehen, toimituksen paallikon ja tarvittaessa vastaavan paatoimittajan kanssa. Samaa tarkkuutta on noudatettava myos tunnistettavien yhteisojen suhteen. Vastuu siita, etta tieto tallaisesta juttuprosessista menee toimituksen johdolle, on toimittajalla ja hanen lahimmalla esimiehellaan.

• Toimitus ei voi julkaista haastateltavien henkiloiden tai muiden jutuissa tai kuvissa esiintyvien henkiloiden henkilotietoja (tarkka osoite, henkilotunnus) tai valittaa naita tietoja eteenpain.

• Rikos- ja tuomioistuinuutisoinnissa nimen julkaiseminen on harkittava aina tapauskohtaisesti. Nimi julkaistaan vain, kun se on journalistisesti perusteltua. Ensisijaisesti nimen julkaisemista paattaa vuorossa oleva tuottaja tai toimituksen paallikko kuultuaan toimittajan perustelut. Epaselvissa tapauksissa ratkaisun tekee vastaava paatoimittaja. Jos vastaavaa paatoimittajaa ei tavoiteta, nimi jatetaan julkaisematta.

Nimen julkaisemista harkittaessa otetaan huomioon journalistin ohjeet seka Julkisen Sanan Neuvoston 1981 antama nimiensuojalausuma. Sen mukaan on kiinnitettava huomiota seuraaviin seikkoihin:

A. Henkilon asema. Alhaisin nimensuoja on poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa kayttavilla henkiloilla. Muiden julkisuuden henkiloiden (ns. julkkisten) esimerkiksi viihteen, urheilun, taiteen, tieteen tai journalismin alalla nimensuoja on alhaisempi kuin tavallisen kansalaisen.

B. Teko. Mita torkeampi tai vaikutuksiltaan vakavampi rikos on, sita alhaisempi on tekijan nimensuoja. Alhaisin suoja on kansalaisiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvissa teoissa, joilla on vakavia taloudellisia, terveydellisia tai muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yksityisiin kohdistuneissa, virallisen syytteen alaisissa teoissa on alhaisempi nimensuoja kuin asianomistajarikoksissa. Korkein suoja on rikkomuksissa ja muissa merkitykseltaan vahaisissa teoissa.

C. Julkaisemisajankohta. Alhaisin nimensuoja on, kun tuomioistuin on antanut paatoksensa. Mita aikaisemmassa vaiheessa asian tutkinta on, sita varovaisempi on oltava nimen julkaisemissa.

Nama ohjeet koskevat kaikkia riippumatta heidan kansallisuudestaan, kansalaisuudestaan, etnisesta alkuperastaan tai sukupuolestaan. Nama ohjeet koskevat myos ulkomailla tapahtuneita asioita. Ohjeita sovelletaan samalla tavalla kuolleisiin ja elaviin henkiloihin.

Rikoksesta epaillyn nimi tai tunnistettava tieto epaillysta julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Julkaisemiseen vaikuttavat henkilon asema, teon merkittavyys tai yleisen turvallisuuden vaatimukset. Nimen tai tunnistetietojen julkaisemisessa on oltava erityisen pidattyvainen niin kauan kuin syyteharkinta on viela kesken.

Tuomioistuimen paatoksen jalkeen nimi voidaan yleensa julkaista, jos henkilo on tuomittu vahintaan kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Jokainen tapaus on silti harkittava aina erikseen. Nimea ei ole syyta julkaista kovassakaan vankeustuomiossa muun muassa seuraavissa tapauksissa:

A. Tuomitun nimea ei julkaista, jos se voi paljastaa uhrin henkilollisyyden ja voi olla uhrille haitallista, kuten mm. perheen sisaisissa seksuaalirikostapauksissa.

B. Alaikaisen tuomitun nimea ei ole syyta julkaista, ellei rikos ole herattanyt poikkeuksellisen laajaa yleista huomiota.

C. Jos jutun kirjoittanut toimittaja katsoo, etta tuomitun nimea ei pida muista syista julkaista, hanen on otettava yhteytta vastaavaan paatoimittajaa tai toimituksen paallikkoon.

Nimi voidaan julkaista myos lievemmissa tuomioissa, jos siihen on erityisia syita. Syita harkittaessa huomiota kiinnitetaan ensisijaisesti tuomitun yhteiskunnalliseen, julkiseen tai taloudelliseen asemaan. Toissijaisena perusteena kaytetaan rikosta. Nimen julkaisemista puoltavat esimerkiksi seuraavat nakokohdat:

A. Virkarikoksesta tuomitun nimi yleensa julkaistaan. Nimen julkaisemiseen vaikuttaa myos tekijan virka-asema.

B. Merkittavaa yhteiskunnallista tai taloudellista valtaa kayttavan henkilon nimi voidaan julkaista, vaikka rikos olisi tehty yksityiselamassa.

C. Nimi voidaan julkaista myos, jos rikos on koskettanut laajaa henkilojoukkoa, se on jatkunut pitkaan tai uusimisvaara on ilmeinen.

D. Tuomitun nimi on syyta julkaista, jos uutisessa olevien tunnistetietojen perusteella epailyt voisivat kohdistua syyttomiin.

• Kaikissa epaselvissa tapauksissa noudatetaan periaatetta, jossa vahintaan kaksi esimiesta tarkistaa jutun ennen julkaisemista. Toinen heista on toimituksen paallikko tai vastaava paatoimittaja. Jos juttu ei vastaa tassa tyylikirjassa maariteltyja toimintaohjeita ja laatukriteereja, juttua ei julkaista.

Paivittainen toiminta

• Aineistoa tuottava, vastaanottava tai kasitteleva henkilo noudattaa tassa mainittuja ohjeita. Epaselvissa tapauksissa on aina otettava yhteys lahimpaan esimieheen ja tarvittaessa vastaavaan paatoimittajaan.

• Tyossa hankittuja tai muuten saatuja tietoja ei ole lupa kertoa tai luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Erityisen varovainen on oltava arkaluonteisissa asioissa kuten rikos- ja oikeudenkayntitiedoissa.

• Avustajilta ja muilta toimituksen ulkopuolisilta henkiloilta tullut materiaali on aina kaytava lapi ennen julkaisemista. Ensisijaisesti tarkistuksesta vastaa kyseisen osaston esimies tai hanen valtuuttamansa henkilo. Muussa tapauksessa toimituksen paallikko tai tuottaja vastaa aineiston tarkistuksesta. Iltaisin ja viikonloppuisin ulkoa tulevan aineiston tarkistaa tuottaja. Tuottajan tehtavana on varmistaa myos muiden toimituksen ulkopuolelta tulleiden osalta juttujen osalta se, etta jutut on tarkistettu.

• Lehden paivittaista uutisvirtaa johtaa paivatuottaja. Epaselvissa tapauksissa on neuvoteltava toimituksen paallikon tai vastaavan paatoimittajan kanssa.

• Ratkaisuvalta illan ja viikonlopun sivujen kokoamiseen liittyvissa kysymyksissa kuuluu vuorossa olevalle tuottajalle, joka toimii myos tyovuoron toimittajien ja kuvaajien esimiehena.

• Etela-Saimaan toimittaja kayttaa jutuissaan hyvaa ja huolellista kielta. Jokainen juttu pitaa tarkistaa ja oikolukea huolellisesti. Virheiden karsimiseksi on hyva luetuttaa juttu kollegalla ennen sen lahettamista taittoon.

• Lehden taittovaiheessa kiinnitetaan erityista huomiota kirjoitusvirheiden ja muihin taitossa tapahtuvien virheiden poistamiseen. Jokainen juttuja sisaltava sivu tarkistetaan siten, etta sivusta vastaavan taittajan lisaksi sivuvedoksen tarkistaa toinen iltavuorossa tyoskenteleva toimituksellinen henkilo. Samaa tarkistustapaa noudatetaan myos paivasaikaan koottavissa sivuissa.

• Ilmoitusvalmistuksessa ja asiakaspalvelussa on kiinnitettava erityista tarkkuutta niihin ilmoituksiin, joissa saatetaan loukata jonkun yksittaisen henkilon tai yhteison kunniaa tai yksityisyyden suojaa. Naissa tapauksissa on otettava yhteys omaan esimieheen ja tarvittaessa edelleen tuottajaan, toimituksen paallikkoon tai vastaavaan paatoimittajaan.

• Lehden valissa jaettavilla ilmoitusliitteilla ja muulla mainosaineistolla eli niin sanotuilla inserteilla tulee olla oma vastaava toimittaja (ei koske pelkkia ilmoitusliitteita), jonka nimi on selkeasti nakyvilla kyseisessa liitteessa. Mikali vastaavaa toimittajaa ei ole erikseen nimetty, insertin aineisto on tuotava vastaavan paatoimittajan tai toimituksen paallikon hyvaksyttavaksi.

• Etela-Saimaa ei julkaise ns. seksi-ilmoituksia. Talla tarkoitetaan niin yksityisten henkiloiden kuin yritystenkin seksipalvelujen myymiseen tai ostamiseen tahtaavia ilmoituksia.

Nama ohjeet on yhteisesti hyvaksytty ja otettu kayttoon koko Etela-Saimaan organisaatiossa. Tulkintaohjeita voi kysya vastaavalta paatoimittajalta. Ohjeiden paivityksesta ja siita tiedottamisesta vastaa vastaava paatoimittaja.

2. KUVIEN KAYTOSTA

Kuvasisalto

Kuvituksessa kaytetaan journalistin ohjeita.

Uutislehdessa kuvat ovat luonteensa mukaisesti sisalloltaan monipuolisia. Pienempiin kuvakokoihin nostetaan paasaantoisesti detaljit ja lahikuvat, ja suurempiin kuvakokoihin miljoomuotokuvat.

Ihmisten parhaat puolet tuodaan kuvissa esiin. Ihmisen muotoja ei vaaristeta laajakulmalla.

Uutisosastolla kaytetaan kinokoon kuvamuotoa

Henkilokuvassa katsekontakti ei ole valttamaton, eika aina suotavakaan. Tarkeampaa on vieda ihminen hanelle laheiseen ymparistoon, ja nayttaa intensiteetti vahvan lasnaolon kautta.

Ihminen naytetaan kuvassa luonnollisissa mittasuhteissa. Laajakulman kayttoa henkilokuvissa valtetaan, ellei se ole jonkun erityisen syyn takia perusteltua.

Valaistuksella tehdaan eloisaa, autenttisen oloista tunnelmaa Lyhytta syvateravyytta suositellaan tunnelman vahvistamiseen. "Lapiteravat" kuvat heikentavat kuvan kolmiulotteista vaikutelmaa, eivatka ne kuulu taman paivan kuvatrendeihin

Kauttaaltaan teravia kuvia valtetaan, ellei ole jokin erityisen painava syy, miksi se on otettu tai valittu-

Tunteet kuvissa saavat nakya ilosta suruun niin, etta tunnelma on linjassa muun juttusisallon (tekstin) kanssa.. Oman toimituksen vaki (kommentti, kolumni, paakirjoitus) on aina katsekontaktissa lukijaan.

Syvattyja kuvia voidaan kayttaa niille varatuilla juttupaikoilla tai erikseen, etukateen sovitusti suunniteltuna

Arkistokuvat

Kun arkistokuvia kaytetaan, lukijalle kerrotaan tieto arkistokuvan kaytosta aina silloin, kun se on tarpeellista ja olennaista. Olennaista se on esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

1. Henkilokuvat (paitsi kuvissa, joihin tulee vain henkilon nimi, esimerkkina yhden palstan kasvokuvat)

2. Tilannekuvat, joissa lukijalle on syyta kertoa, ettei tilanne ole tuore.

3. Aihe- ja asiakuvat, joissa kuvassa oleva informaatio on saattanut sitten kuvaushetken muuttua. Tallaisia ovat esimerkiksi teita, luontoa ja asuinymparistoa esittavat kuvat.

4. Kaikki sellaiset kuvat, joissa lukija voi hammentya, jos arkistotietoa kuvatekstissa ei kerrota.

Arkistotietoa ei tarvitse kirjoittaa esimerkiksi tiekasti rajattuihin kuvituskuviin, jotka esittavat yksittaista aihetta (elain, kasvi, kyltti tms.).

Manipulointi

Uutisvalokuvaa ei saa manipuloida. Uutiskuvaan, niin valokuvaan kuin grafiikkaankin, patevat tasmalleen samat vaatimukset kuin uutistekstiinkin. Journalistin ohjeet maarittavat nama pelinsaannot.

Uutisvalokuvia kasiteltaessa pyritaan mahdollisimman hyvaan tekniseen laatuun kuvan sisaltoon kajoamatta, siihen mitaan lisaamatta, siita mitaan poistamatta. Niin sanotut pimiokeinot ovat sallittuja, uutisvalokuvan sisallon vaaristaminen ei. Uutissivuilla kaytettyihin kuvitusvalokuviinkin patevat samat saannot.

Saako valokuvaa koskaan manipuloida?

Saa, jos yhteydesta kay selvasti ilmi manipuloinnin journalistinen tarkoitus. Manipuloinnin syy ja idea on myos selvasti ja nakyvasti esiteltava sanallisesti.

Esimerkiksi erilaiset tulevaisuuskuvitelmat ja -suunnitelmat on usein luonteva esittaa kuvamanipulaation avulla, myos uutissivuilla. Otsikosta ja kuvatekstista pitaa kuitenkin silloin selvasti ja nakyvasti hahmottua esitystavan idea ja tekotapa.

Vastaanottajan on saatava tietaa, onko kysymys dokumentista vai fiktiivisesta aineistosta. Usein tahan riittaa julkaisuyhteys, esim. erikoissivuston luonne. Hakoteilla ollaan silloin, kun fiktio nayttaa yksiselitteisesti dokumentilta ja kun sita kaytetaan uutiskuvan tavoin. Silloin ei riita vaatimaton, huonosti hahmottuva maininta kuvamanipulaatiosta kuvan vieressa.

Kuvituksena erikoissivuilla kaytettavia kuvakoosteita tehtaessa valokuvien manipulaatio on yksi kayttokelpoinen ja luonteva taiteellinen ilmaisukeino muiden joukossa. Silloin luodaan uutta sisaltoa yhdistelemalla ja muokkaamalla vanhoja aineksia.

Kuvatekstit

Kuvateksteihin pitaa kirjoittaa lukijan kuvan hahmottamista auttava informaatio.

Jos kuvan henkilot ovat selvasti tunnistettavissa, ja heita on kuvissa viisi tai vahemman, nimet kirjoitetaan kuvatekstiin. Kuvatekstin henkiloiden paikantamisen auttamiseksi nimien peraan kirjoitetaan tarpeen mukaan (oik.) ja (vas.) -tyyppisia paikan maareita.

Jos kuvatekstiin kirjoitetaan jonkun henkilon sitaatti, se erotetaan muusta tekstista sitaattiviivalla, jonka loppuun kirjoitetaan sanojan nimi. Sitaatti ei kuvatekstissa muodosta omaa kappaletta. Kuvatekstit ovat yhden kappaleen mittaisia.

Kuvaajakenttaan merkitaan kuvaajan seka kuvatoimistokuvissa kuvatoimiston ja kuvaajan nimi. Arkistomerkintaa ei kirjoiteta kuvaajakenttaan.

3. OSASTOT

Lehden erikoisosastojen (ei kotimaa) huoneentaulut

Urheilu

Urheilun avainsanat ovat paikallisuus, tunne ja reagointi. Eletaan hetkessa ja pyritaan joka paiva tarttumaan eteen tuleviin kiinnostaviin tapahtumiin ja paikallistamaan niita.

Urheilussa pyritaan voimakkaasti uutishakuisuuteen, ei vain toisteta, mita maailmassa on jo tapahtunut. Katsotaan mieluummin eteenpain kuin taaksepain. Viikonvaihteeseen tehdaan tulosurheilun ulkopuolinen juttu ihmisesta (perheesta, joukkueesta), liikunnasta, tutkimuksesta, junioreista tai erilaisista arjen ilmioista.

Peliselostuksissa ei kayteta kronologista kerrontaa tai kuvata tapahtumia niin sanotusti maali maalilta. Tarkeinta on analysointi, ratkaisun kertominen ja tunteen valittaminen.

Paikallisen aineiston osuus sivujen pinta-alasta on 75 prosenttia. Tavoitteena on, etta urheilusivujen paajuttu on aina omaa tuotantoa. Jos paajuttuna on peliselostus, se tehdaan henkilon, ilmion tai jollain tavoin tavallisuudesta poikkeavalla rikotulla juttumallilla.

Peliuutisoinnille ja ennakoille on omia taittomalleja.

Urheilusivulla tulosten maara ei voi ylittaa yhta kokonaista tabloid-sivua. Hiljaisina tulospaivina tulosten maara pyritaan pitamaan alle puolessa sivussa.

Talous

Etela-Saimaan taloussivuilla paaosassa on paikallinen talous.

Niilla nakyvat niin paikalliset yritykset kuin paikallisia kuluttajia koskettavat aiheet. Sivuilla kirjoitetaan lukijoiden elamaa koskettavista talousaiheista ja tarjotaan lukijalle hyotysisaltoa. Talousaiheista kirjoitetaan selkeasti ja ymmarrettavasti.

Suomalaisia ja maailmanlaajuisia talousaiheita voidaan kasitella, mutta ne pyritaan paikallistamaan alueen ihmisiin ja yrityksiin ? tai ainakin selittamaan asioiden ja ilmioiden merkitys lukijoille.

Taloussivut eivat ole porssisivuja tai yritysten tiedotussivuja. Taloussivua ei tehda erityisryhmille vaan kaikille lukijoille.

Tavoitteena on, etta taloussivujen paajuttu on aina paikallinen.

Kulttuuri

Maakuntalehtien kulttuurisivuilla nakyy paikallinen kulttuuri laajasti ymmarrettyna. Perinteinen taidekulttuuri kuuluu maakuntalehtien kulttuurisivuille, mutta se on vain yksi aihealue.

Paikallisuus ja kiinnostavuus ovat tarkeimmat juttukriteerit. Valtakunnalliset ja kansainvalisetkin ilmiot nahdaan ja koetaan paikallisesti, ja talloin paikalliset ihmiset ovat asiantuntijoita.

Ammattilaisten lisaksi harrastajat ovat yhta tarkeita jutun aiheita. Myos ne jotka kuluttavat kulttuuria tavalla tai toisella.

Arvioiden ja esittelyjen lisaksi perinteisista kulttuuriaiheista kaivetaan myos uutisia. Maarauutisten lisaksi pitaa kaivaa kulttuurin taloudellisia, sosiaalisia puolia.

Tavoitteena on, etta osaston paajuttu on paikallinen kuusi kertaa viikossa. Kerran viikossa paajuttu voi olla kaikille maakuntalehdille yhteinen.

Menosivut

Maakuntalehtien menosivuilla kerrotaan lukijalle, mita alueella tapahtuu, mita alueella voi tehda ja ketka ovat alueen tapahtumien ja ilmioiden taustalla. Ne tarjoavat menojuttujen ohella konkreettisia vinkkeja lukijoille. Menosivuilla julkaistaan myos menolistaa. Tavoitteena on palvella lukijoita mahdollisimman kattavasti seka eri elamanalueiden etta alueen eri maantieteellisten osien suhteen.

Menohenkiloksi valitaan joku paikalliseen tulevaan tapahtuvaan liittyva ihminen. Ihminen liitetaan jutussa tapahtumaan, mutta haastattelun on hyva kertoa jotain myos ihmisesta.

Kilpaurheilua koskevia vinkkeja ja juttuja ei julkaista menosivuilla, ellei tapahtumalla ole yleista, ei-urheilullista kiinnostusarvoa. Tallaisia aiheita kasitellaan urheilusivuilla. Sen sijaan isommat liikuntatapahtumat, laajaa yleisoa kiinnostavat massaurheilutapahtumat tms. voivat esiintya urheilusivujen lisaksi myos menosivuilla

Etela-Saimaa on moniarvoinen ja journalistisesti kunnianhimoinen lehti. Kerromme luotettavasti ja nopeasti Etela-Karjalan kiinnostavimmat uutiset. Seuraamme kriittisesti ymparoivaa yhteiskuntaa. Olemme itse toiminnassamme avoimia ja rehellisia. Etela-Saimaa on lasna lukijoiden arjessa, herattaa puheenaiheita ja luo kanavan keskustelulle. Tarkein arvomme on ihminen.

Paatoimittaja Pekka Lakan kommentti 1.1. 2015: Anna palautetta!