한국   대만   중국   일본 
Huumeiden kaytto Suomessa | Paihdelinkki.fi
The Wayback Machine - https://web.archive.org/web/20150412171559/http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/huumeet-laakkeet-ja-muut-paihdeaineet/huumeiden-kaytto-suomessa
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet taalla

Huumeiden kaytto Suomessa

Julkaistu 1.4.2008. Paivitetty 25.10.2011

Suomen huumetilanne muuttui huomattavasti 1990-luvulla, kun huumeiden käyttö lähti jyrkkään kasvuun. Vastaavankaltainen muutos koettiin edellisen kerran 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. 1970-luvun alun jälkeen käyttö väheni ja huumetilanne pysytteli pitkään jokseenkin muuttumattomana. 1990-luvun niin kutsutun toisen huumeaallon myötä huumeiden käyttö ja siihen liittyvät haitat kohosivat aivan uudelle ja Suomessa ennen kokemattomalle tasolle.

Kannabiksen käyttö kaksinkertaistui, teknomusiikin siivittämään nuorten juhlimiskulttuuriin levisi ekstaasin ja gamman (GHB) kaltaisia uusia aineita ja amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttäjien lukumäärä moninkertaistui aikaisempaan verrattuna.  Kasvaneet huumehaitat näkyivät muun muassa rikollisuuden ja sairastuvuuden kasvuna, tartuntatautitilanteen vaikeutumisena ja huumekuolemien lisääntymisenä.

2000-luvun alussa tilanne näytti tasaantuvan, mutta viime vuosina kehitys on kääntynyt uudelleen kasvuun, erityisesti kannabiksen käytön osalta. Samaan aikaan on ollut todettavissa kannabiksen kotikasvatuksen voimakas lisääntyminen Suomessa, mikä on johtanut siihen, että marihuanasta on tullut hasista suositumpi kannabistuote. Myös uudet muuntohuumeet, kuten MDPV, BZP, mCPP ja Mephedrone, ovat herättäneet käyttäjien kiinnostusta ja opiaattien käytössä uudet lääkeopioidit, kuten tramadoli, oksekodoni ja fentanyyli, ovat kasvattaneet suosiotaan.

Viimeisimmän, syksyllä 2010 tehdyn 15–69 -vuotiaalle suomalaisväestölle suunnatun kyselytutkimuksen mukaan 17 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeilleensa jotain laitonta huumetta ainakin kerran elämässään. Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä oli 4,5 prosenttia ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä 1,5 prosenttia väestöstä. Tämän mukaan vuoden aikana huumeita käyttäneitä suomalaisia oli karkeasti ottaen runsaat 150 000 ja kuukauden aikana käyttäneitä noin 50 000.  Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuoden 2005 rekisteritietojen pohjalta olevan Suomessa noin 14 500 – 19 000. Alueellisesti huumeiden käyttö keskittyy voimakkaimmin pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kaupunkeihin.  

Huumeiden käyttö on jonkin verran yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Vuonna 2010 miehistä 21 prosenttia ja naisista 14 prosenttia ilmoitti kokeilleensa jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Yleisimmin käytetty aine oli kannabis, jota miltei kaikki huumeita käyttäneet olivat vähintäänkin kokeilleet. Sitä seurasivat amfetamiini, ekstaasi ja kokaiini noin kahden prosentin osuuksilla sekä LSD ja sienet noin yhden prosentin osuuksilla kaikista vastaajista. Gammaa (GHB) ja/tai lakkaa (GBL) ilmoitti kokeilleensa noin puoli prosenttia kaikista vastaajista.  Uusia lääkeopioideja, kodeiinia tai morfiinia ilmoitti käyttäneensä joskus elämässään yksi prosentti suomalaisista. Buprenorfiinin (Subutex ja Subuxone) esiintyvyys oli vajaa prosentti ja heroiinin vajaa puoli prosenttia. Lääkeaineista päihtymystä oli hakenut seitsemän prosenttia vastaajista.

Taulukko 1. Kannabista käyttäneiden ikäryhmittäiset elinikäis-, vuosi- ja kuukausiprevalenssit

    1992 1996 1998 2002 2006 2010  
Elinikäisprevalenssi            
  kaikki 5 8 10 12 13 17  
  15–24  12** 14* 19 25 19 21  
  25–34 10 16 19 19 25 36  
  35–44 4 8 8 11 16 22  
  45–69 1 2 3 4 6 6  
                 
Vuosiprevalenssi              
  kaikki 1 2 3 3 3 4  
  15–24  6** 9* 10 11 9 12  
  25–34 2 3 3 4 7 11  
  35–44 0 1 0 1 2 1  
  45–69 0 0 0 0 1 0  
                 
Kuukausiprevalenssi            
  kaikki 0 1 1 1 1 1  
  15–24  1** 3* 3 4 4 3  
  25–34 0 0 2 2 3 3  
  35–44 0 0 0 0 1 1  
  45–69 0 0 0 0 0 0  
                 

  **18–24 v       *16–24 v

Lähde: Hakkarainen & Metso & Salasuo 2011.

Taulukko 1 kuvaa kannabiksen käytön kehitystä ikäryhmittäin vuosina 1992–2010. Elinikäisprevanlenssi kertoo ainakin kerran elämässään kokeilleiden osuudet, vuosiprevalenssi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuudet ja kuukausiprevalenssi viimeksi kuluneen 30 päivän aikana käyttäneiden osuudet eri ikäryhmissä.

Taulukosta nähdään, että nuoret (15–24 -vuotiaat) ja nuoret aikuiset (25–34 -vuotiaat) ovat tyypillisimmät huumeiden käyttäjäryhmät. Viime vuosina kannabiksen käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Aktiivisimmin kannabista käyttävät tämän ikäryhmän miehet. 25–34 –vuotiaista miehistä 44 % ilmoitti joskus kokeilleensa tai käyttäneensä kannabista; viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä oli 15 % ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä 5 %. Tämä miesikäluokka on myös ryhmä, jossa eri huumausaineiden, lääkeaineiden ja alkoholin sekakäyttö on tavallisinta. Hyvin usein huumeiden käyttöön yhdistyy nimenomaan keskimääräistä runsaampi alkoholin käyttö ja humalajuominen.

Eurooppalaisen koululaistutkimuksen ESPADin tulokset vuodelta 2007 kertovat, että 15–16 -vuotiailla pojilla kannabista kokeilleiden osuus laski 12 prosentista 8 prosenttiin vuodesta 2003 ja tytöillä 10 prosentista 7 prosenttiin. Kouluterveystutkimuksen viimeaikaiset tulokset kuitenkin kielivät, että koululaisten asennoituminen kannabikseen on lientynyt ja käyttö on myös heidän keskuudessaan lähtenyt uudelleen nousuun. 

Pekka Hakkarainen
Osastojohtaja, Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL 

 

Ahlström, Salme & Metso, Leena & Huhtanen, Petri & Ollikainen, Minna: Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? Suomen ESPAD-aineiston tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):1, 73–83.

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena & Salasuo, Mikko: Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76(2011):4, 397–412.

Hakkarainen, Pekka & Perälä, Jussi & Metso, Leena: Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 76(2011):2, 157–176.

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva – Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 72(2007):5, 541–552. 

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena: Huumeiden käytön uusi sukupolvi. Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003): 3, 244–256. 

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena: Märkä pilvi ja vuosi 2004. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005): 3, 252–265.

Hibell, Björn & Guttormsson, Ulf & Ahlström, Salme & Balakireva, Olga & Bjarnason, Thoroddur & Kokkevi, Anna & Kraus, Ludwig: The 2007 ESPAD Report. Substance Use Among Students in 35 European Countries. The Swedish Council for Information on Alcohol and other Drugs (CAN), The European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Council of Europe, Co-operation Group to Drug Abuse and illicit Trafficking in Drugs (Pompidou Group),  Stockholm 2009. ISBN 978-91-7278-219-8.

Huumeongelma Euroopassa. Vuosiraportti 2010. Luxemburg: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), 2010.

Metso, Leena & Ahlström, Salme & Huhtanen, Petri & Leppänen, Minna & Pietilä, Eija: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995­­­ - 2007. ESPAD-tutkimusten tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6/2009, Helsinki 2009, 107 sivua. ISBN 978-952-245-020-3.  

Partanen, Päivi & Hakkarainen, Pekka & Hankilanoja, Arto & Kuussaari, Kristiina & Rönkä, Sanna & Salminen, Mika & Seppälä Timo & Virtanen, Ari: Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2005. Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007): 5, 553–561.

Puusniekka, Riikka: Kouluterveyskysely 2010. Julkaisussa Kouluterveyspäivät 2010. THL, Avauksia 21/2010, 12–16.

Oliko tama artikkeli hyodyllinen?
Aania annettu: 32 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks