Saaret
Suomi on ainutlaatuinen saaristo- ja vesistömaa Euroopassa. Meren saariston lisäksi Suomella on merkittävä sisävesien saaristo. Yhteensä saaria on 179 584. Puheet tuhansien järvien maasta eivät nekään ole tuulesta temmattuja, järviä on 187 888.
Suomen saaristoalueilla on 54 000 vakituista asukasta, joista 8769 asuu ympärivuotisesti 455 ilman kiinteää tieyhteyttä olevalla saarella. Lisäksi ahvenanmaalaisia on 26 000.
Veneily ja virkistyskalastus ovat hyvin suosittuja, vapaa-ajan asukkaiden määrä nousee saaristoalueilla 1,8 miljoonaan. Vapaa-ajan asukkaat, luontoharrastajat, virkistykalastajat, veneilijät ja matkailijat ovat yhä merkittävämpiä palvelujen käyttäjiä ja siten tärkeitä saariston elinkeinojen kehittämiselle.
Tilastotietoa
Suomi:
- asukkaita 5,3 miljoonaa
pinta-ala 338 419,31 km²
- väestötiheys 17,4 / km² (2007)
Vesistöt:
- sisävesiä 34 518,65 km²
- merta 52 760 km²
- saaria 179 584
- yli 500 m² järviä 187 888
- jokia 647
Saaristoalueilla:
- asukkaita 54 000
- vailla kiinteää tieyhteyttä 8769
- Ahvenanmaalla 26 000
- vapaa-ajan asukkaita 1,8 miljoonaa
- vapaa-ajan asuntoja 461 000
- veneitä 700 000
- virkistyskalastajia 1,2 miljoonaa
Kartta oikealla:
Suomen saaristokunnat ja saaristo-osakunnat.
Ahvenanmaan maakunnalla on omat säädöksensä.
Lähteet:
Wikipedia
,
Saaristoasiain neuvottelukunta
,
Saaristo-ohjelma 2007-2010
Suomea ja ruotsia
Suomi on kaksikielinen maa. Saaristossa tämä näkyy niin, että sisävesien saaristo on pääosin suomenkielistä, kun taas monilla meren saarilla enemmistö puhuu ruotsia. Lainsäädäntö takaa kansalliskielten suomen ja ruotsin lisäksi saamelaisten, romanien ja muiden ryhmien oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Itsehallinnon omaava
Ahvenanmaa
on kokonaan ruotsinkielinen. Suomeen kuuluvalla saarimaakunnalla on omat hallintoelimensä ja kansanedustaja. Ahvenanmaalla on myös oma lippu, postimerkit sekä julkisen palvelun radio- ja televisioyhtiö.
Alueellisia eroja saaristolaisidentiteetissä
Sisävesien ja meren saaristolaisten elinolosuhteet poikkeavat toisistaan jonkin verran, vaikka molemmissa asutaankin veden ympäroiminä. Etenkin meren ulkosaaristossa on suhteellisen paljon pieniä saaria, joilla asuu vakituisesti vain yksi tai pari perhettä.
Saaristolaista identiteettiä on tutkittu useissa väitöskirjoissa ja sitä tutkitaan edelleen. Esimerkiksi meren rannikon tuntumassa sijaitsevassa sisäsaaristossa ollaan henkisesti kiinteämmässä yhteydessä mantereeseen ja sen palveluihin, kun taas ulkosaaristossa ollaan perinteisesti totuttu tulemaan toimeen itsenäisemmin. Saariston ruotsinkielisillä näyttäisi myös olevan vahvempi saaristolaisidentiteetti kuin suomenkielisillä.
Kuriositeettina mainittakoon, että yliopistotutkimusten mukaan suomalaiset elävät terveimpänä ja pisimpään Pohjanmaan ruotsinkielisessä saaristossa. On esitetty, että vahva luottamus, sosiaalinen pääoma sekä keskinäiset turvaverkot tuovat terveyttä ja pitkää ikää. Myös maailman pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät tiettävästi saarelta, Japanin Okinawalta!
Luonto suojelukohteena ja kulttuuriperintönä
Saaristoluonto on yhteinen rikkautemme. Työ Itämeren hyvinvoinnin edistämiseksi on erityisen merkittävää saarissa asuville. Monimuotoisuuden turvaamisessa keskeisessä asemassa ovat myös
kansallispuistot
, merialueilla
Perämeren
,
Tammisaaren saariston
sekä
Itäisen Suomenlahden
kansallispuistot. Lisäksi sisävesillä on valtion perustamia kansallispuistoja.
YK:n alainen
UNESCO
perusti vuonna 1994
Saaristomeren kansallispuiston
yhteyteen biosfäärialueen. Biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen mallialueiden verkoston, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen arvokkaissa luontokohteissa. Lähialueistamme Länsi-Viron saaristosta löytyy myös saaristoympäristöä edustava biosfäärialue.
Saaristomeren biosfäärialueen
tarkoituksena alueensa suojeleminen ja kehittäminen tutkijoiden, päättäjien ja saaristolaisten yhteistyönä. UNESCO:n ensimmäinen luonnonperintökohde Suomessa on
Merenkurkun saaristo
.
Saaristolaki turvana
Suomessa on ollut voimassa eurooppalaisittain harvinainen
saaristolaki
vuodesta 1981 (Ahvenanmaalla on omat säädöksensä). Saaristolaki velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saaristoalueiden elinkeinojen, liikenneyhteyksien, palvelujen ja ympäristön puolesta.
Valtioneuvosto
nimeää erityisen
saaristoasiain neuvottelukunnan
. Se on pysyvä, lakisääteinen elin, joka toimii saaristoalueiden kehittämiseksi yhdessä kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa.
Valtioneuvoston saaristo-ohjelman 2007-2010
mukaan aluekehitystekijöitä ovat saarten lisäksi meri, järvet, joet ja rantavyöhyke.
Kulkuyhteydet haasteena
Tärkein perusedellytys saarissa asumiseen on turvalliset liikenneyhteydet saarten välillä ja saarilta mantereelle. Suomessa valtio kustantaa suurelle osalle ympärivuotisesti asuttua saaristoa maksuttoman yhteysalusliikenteen. Lautat, lossit ja yhteysalukset ovat merkittäviä myös matkailulle ja vapaa-ajan asutukselle.
Saariston vettä pitkin kulkevat yhteydet ovat mantereen tieyhteyksiin verrattavia ja siksi saaristolaisten lähtökohtana on, että valtio vastaa niistä siinä missä maanteistäkin.
Yhteysalusliikenteen valkoisten alusten
palvelutaso ei ole toistaiseksi minkään erityislain suojeluksessa, vaan se on riippuvainen kulloisestakin valtion budjetista.
Keltaiset maantielautat ja -lossit
sen sijaan ovat vakiintunutta maanteihin verrattavaa liikennettä.
Saarilla asuvien elämä poikkeaa monella tavalla muun maaseudun asukkaiden elämästä. Luonnon olosuhteet vaikuttavat konkreettisemmin saarelaisten arkeen. Talviliikenne tuo kokonaan omat haasteensa vaihtelevien jääolosuhteiden ja kelirikon myötä.
Liikenneyhteydet saattavat vaikeutua myrskyjen takia. Kun laivavuoroja on harvassa, ei kaikilta saarilta voida kulkea päivittäin töihin mantereelle. Yhteydet asettavat omat haasteensa myös lasten koulunkäynnille. Palveluiden järjestäminen ja tuotteiden kuljettaminen saarille on aikaa vievää ja kallista.
Ongelmia tietoliikenneyhteyksissä
Mantereella posti kulkee lähes säällä kuin säällä, asia tuntuu useimmista varmasti itsestäänselvyydeltä. Postin kulku kangertelee kuitenkin yhä monin paikoin pienillä saarilla, joissa saattaa ajoittain joutua odottelemaan pitkäänkin, ennen kuin posti saapuu perille.
Monille saarille posti toimitetaan vain, jos sinne on matkustajia. Saaressa asuvan vastaanottajan postit saattavat siis seilata yhteysaluksen kyydissä pitkäänkin tyhjänpanttina.
Nyky-yhteiskunnassa keskeisiksi muodostuneet tietoliikenneyhteydet ovat erityisen tärkeäät saarissa, joista asioita ei pääse noin vain hoitamaan liikkeisiin ja virastoihin. Moni tekee myös etätyötä joko kotisaarestaan käsin tai saariston vapaa-ajan asunnollaan.
Langattomissa verkoissa saattaa olla katvealueita ja häiriöitä, eikä niiden hintalaatusuhde useimmissa tapauksissa yllä kiinteillä verkoilla toteutettujen yhteyksien tasolle. Hitaammasta yhteydestä joutuu helposti maksamaan enemmän.
Tämä asettaa saariston yrittäjät epäedulliseen asemaan ja heikentää heidän kilpailukykyään. Valtion osittain omistaman TeliaSoneran suunnitelmat haja-asutusalueiden lankaverkon purkamisesta ja sen korvaamisesta langattomilla ratkaisuilla asettaa saariston yrittäjät hankalaan asemaan.
Kuntarakenne muutoksessa
Valtioneuvoston aloittama
kunta- ja palvelurakenneuudistus
on tuonut muutoksia nykyisiin kuntajakoihin.
Vuoden 2009 alussa tapahtui useita kuntaliitoksia. Esimerkiksi Hiittisten saaristo, joka on jo aiemmin yhdistetty osaksi Dragsfjärdiä, on nyt osa
Kemiönsaaren kuntaa
. Länsi-Turunmaan itsenäiset kunnat Iniöstä Nauvoon muodostivat Paraisten kanssa yhden suuren
Paraisten
saaristokaupungin. Merimasku, Rymättylä ja Velkua taas yhdistyivät
Naantaliin
.
Kaikki eivät kuitenkaan suunnittele kuntaliitoksia. Perämerellä, Oulun edustalla sijaitseva
Hailuodon
1000 asukkaan saari on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana.
Kuntaliitosten tuomiin muutoksiin suhtaudutaan saaristossa varauksellisesti. Päätöksenteon pelätään karkaavan yhä kauemmas saaristolaisilta, jotka jäävät uusissa suuremmissa kunnissa herkästi vähemmistöön. Kylätoimintaan kohdistetaankin suuria odotuksia.
Monipuolisuus menestystekijänä
Saariston kehittämisen kannalta keskeisiä ovat paikallinen kulttuuri ja yhteisöllisyys. Saaristolaisesta elämäntavasta, kädentaidoista ja rakennusperinteestä, on huolehdittava.
Saaristolaisten toimeentulo on aina ollut useamman lähteen varassa. Perinteisen maatalouden ja kalastuksen lisäksi matkailu kasvaa elinkeinoista edelleen eniten, mutta myös hyvinvointipalvelujen merkitys nousee. Monipuolisuus onkin paras tae huomisen elävälle saaristolle, kuten myös se että saarissa asuu kaikenikäisiä vauvasta vaariin.