한국   대만   중국   일본 
Valtiop?iv?edustajia Oravalan talon sukupiiriss?
The Wayback Machine - https://web.archive.org/web/20130729144029/http://www.saunalahti.fi/arnoldus/valt_pai.html

Arno Forsius

Valtiop?iv?miehi? ja kansanedustajia Vihdin Oravalan talon sukupiiriss?

Yhteiskunnan t?rkeit? ja arvostettuja teht?vi? on osallistuminen lakeja s??t?vien elinten toimintaan. Suomessa n?m? kansan valtaa edustavat elimet ovat olleet aikaisemmin s??tyvaltiop?iv?t ja autonomian loppukaudelta vuodesta 1907 l?htien yksikamarinen eduskunta. Toisinaan johonkin sukupiiriin on tullut useampia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Siihen ovat johtaneet suvun merkitt?v? asema, yhteiskunnallinen kiinnostus ja monipuolinen kulttuuriperint?. Vihdiss? t?llaisen esimerkin tarjoaa se sukupiiri, joka liittyy Oravalan talon jo keskiajalta jatkuneeseen haltijaketjuun.

Ruotsin vallan s??tyvaltiop?iv?t

Yksinvaltaisten hallitsijoiden aikana s??tyvaltiop?ivien asema oli usein n?enn?inen. Aatelistolla oli maanomistajina ja virkamiehin? parhaat vaikutusmahdollisuudet, kun taas papiston, porvariston ja talonpoikien merkitys oli usein vain nimellinen. Yleens? s??dyt saivat hyv?ksy? hallitsijan ja h?nen m??r??m?ns? virkakoneiston ajamat p??t?kset. Aateliston edustajina valtiop?ivill? olivat sukujen p??miehet. Papiston edustajat valittiin hiippakunnittain ja porvaris??dyn edustajat kaupungeittain. Talonpoikien valtiop?iv?edustajiksi valittiin yksi jokaisesta tuomiokunnasta erityisten valitsijamiesten v?lityksell?.

Ruotsin vallan aikana Oravalan talon haltijoista oli valtiop?iv?miehen? nimismies Henrik Jakobinpoika Orava (K 1697). H?n osallistui Tukholmassa valtiop?iville vuonna 1672 Hattulan tuomiokunnan ja vuonna 1686 Raaseporin tuomiokunnan valitsemana edustajana. Vuoden 1672 valtiop?ivill? s??dyt antoivat suostumuksensa, ett? Kaarle XI sai ryhty? 17 vuotta t?ytetty??n itse hoitamaan hallitusta kuningatar?itins? ja holhoojahallituksen sijasta. Lain mukaan kuningas olisi tullut t?ysi-ik?iseksi vasta 18-vuotiaana. Kolme suomalaista kirkkoherraa esitti ep?ilyksi? hallitsijan kokemattomuuden johdosta, mutta turhaan. Kaarle XI sai vuoden 1680 valtiop?ivien p??t?sten seurauksena k?yt?nn?ss? yksinvaltiaan aseman, mutta vuoden 1686 valtiop?ivill? s??dyt joutuivat luopumaan viel? oikeudestaan p??tt?? verotuksesta. Vuoden 1686 valtiop?ivill? tehtiin kauaskantoinen p??t?s pit?j?nmakasiinien perustamisesta katovuosien aiheuttamien vaikeuksien lievitt?miseksi.

Henrik Jakobinpoika Oravan pojanpoika Henrik Jakobinpoika kuoli lapsettomana vuonna 1716. Sen j?lkeen Oravalan tila jaettiin h?nen velipuoliensa Jakob ja Johan Jakobinpojan kesken, jotka ottivat nimen Wichtman. Heist? Jakob Jakobinpoika Wichtman (1697–1772) tuli Ylitalon eli Salmelan omistajaksi. T?m?n tyt?r Ester solmi avioliiton Jakob Kar?nin (1712–1802) kanssa, josta tuli Salmelan seuraava omistaja. Viime mainitun pojantyt?r Anna Margareta Kar?n (1796–1837) avioitui Johan Henrikinpojan (my?h. Gyllstr?m, 1799–1863) kanssa, jonka is? Henrik Henrikinpoika omisti rajanaapurina olevan Tarttilan tilan. T?m? lautamiehen? toiminut Henrik Henrikinpoika oli ollut talonpoikaiss??dyn edustajana Raaseporin tuomiokunnasta Tukholman valtiop?ivill? vuosina 1778–1779. Niiden aikana silloinen kuningas Kustaa III onnistui heikent?m??n aateliston asemaa hajoittamalla sen yhteisrintaman. Suomalainen pappi ja taloustieteilij? Anders Chydenius puolestaan sai samoilla valtiop?ivill? niskaansa muun papiston vihat kannatettuaan ulkomailta maahan muuttaneiden uskonnonvapautta taloudellisin perustein.

Autonomian ajan s??tyvaltiop?iv?t

Suomi erotettiin vuonna 1809 Ruotsin valtakunnasta ja liitettiin autonomisena suuriruhtinaanmaana Ven?j?n keisarikuntaan. Silloin Oravalan Alitalon eli Niemel?n omistajana oli Bengt Henrik Wichtman (1775–1843), aikaisemmin mainitun Johan Jakobinpoika Wichtmanin (1698–1765) pojanpoika. Bengt Henrik Wichtmanin j?lkeen Niemel?n is?nn?ksi tuli t?m?n tytt?ren Maria Charlotta Wichtmanin mies Israel T?rnstr?m (1812–1841). Heid?n poikansa Sven Israel T?rnstr?m (1836–1906, vuodesta 1906 Hiidenheimo) avioitui Karoliina Kristiina Tolpon (1839–1923) kanssa, jonka is? oli Vihdin Yli-Lankilan ratsutilan omistaja ja valtiop?iv?mies Axel Gabriel Tolpo (1813–1886).

Axel Gabriel Tolpo oli yksi talonpoikaiss??dyn nelj?st? edustajasta 20.1.–6.3.1862 koolla olleessa s??tyvaliokunnassa eli ns. Tammikuun valiokunnassa. Valiokunta oli asetettu tutkimaan valtiop?iville esitett?v?ksi kuuluvia asioita, koska julkisuudessa oli alkanut esiinty? arvostelua sen johdosta, ett? valtiop?iv?t eiv?t olleet hallitsijan lupauksista huolimatta kokoontuneet kertaakaan vuoden 1809 valtiop?ivien j?lkeen. Kansan tyytym?tt?myyden v?hent?miseksi hallitsija kutsuikin valtiop?iv?t koolle vuodesta 1863 alkaen muutaman vuoden v?lein. Axel Gabriel Tolpo oli talonpoikaiss??dyn edustajana Lohjan tuomiokunnasta vuoden 1872 valtiop?ivill?. H?n ajoi niill? mm. kyytitaksan korottamista ja tientekovelvollisuuden tasaisempaa jakamista.

Sven T?rnstr?min j?lkeen Niemel?n is?nn?ksi tuli h?nen nuorin poikansa Artturi Hiidenheimo (1877–1956), joka solmi vuonna 1900 avioliiton Fanny Ojasen (1874–1928) kanssa. Nuorikon is? oli tunnettu ja arvostettu valtiop?iv?mies Kaarle Kustaa Ojanen (1851–1927). Kaarle Ojanen oli jo varsin nuorena ollut Urjalassa kauppiaana ja toiminut mm. kunnallislautakunnan esimiehen?. H?n osti vuonna 1878 Pakkalan tilan Nummelta ja ryhtyi maanviljelij?ksi. H?n toimi my?s Nummella kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehen? sek? muissa kunnan ja seurakunnan luottamusteht?viss?. Sen lis?ksi h?n oli mukana monissa komiteoissa, j?rjest?iss? ja yhdistyksiss?, joiden tarkoituksena oli edist?? mm. maatalouden, kansanvalistuksen, kaupank?ynnin ja pankkitoiminnan kehityst? maaseudun olojen kohentamiseksi.

Kaarle Ojanen oli vuodesta 1882 l?htien talonpoikaiss??dyn j?senen? kaikilla valtiop?ivill?, siis vuosina 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 sek? vuosien 1905–1906 ylim??r?isill? valtiop?ivill?. H?net oli valittu valtiop?iville 1860-luvulla perustetun Suomalaisen puolueen edustajana Lohjan tuomiokunnasta, paitsi vuonna 1894 Tyrv??n tuomiokunnasta ja 1905–1906 Hauhon tuomiokunnasta. Kaarle Ojanen toimi talonpoikaiss??dyn puhemiehen? vuosien 1900 ja 1904–1906 valtiop?ivill?. Sen lis?ksi h?n kuului eri valtiop?ivill? valitsijamiehiin sek? laki-, valitus-, tarkastus-, kunnallis-, asevelvollisuus- ja kielivaliokuntiin. H?nt? arvostettiin harkitsevana ja luotettavana valtiop?iv?miehen?. H?nen rohkea puheensa kansan huolen aiheista vuoden 1900 valtiop?ivien avajaisissa her?tti suurta huomiota. Kaarle Ojanen olikin 1900-luvun alkutaitteessa maamme kaikkein vaikutusvaltaisimpia ja huomattavimpia talonpoikia.

Yksikamarinen eduskunta

Autonomian aikana Suomeen saatiin vuoden 1906 uudella valtiop?iv?j?rjestyksell? vuonna 1907 yksikamarinen eduskunta, joka s?ilytti asemansa korkeimpana lains??d?nt?elimen? my?s Suomen saavutettua itsen?isyyden vuonna 1917. Edelt?vien s??tyvaltiop?ivien kokenut ja ansioitunut valtiop?iv?mies Kaarle Ojanen (1851–1927) oli uudessakin eduskunnassa vuoden 1910 varsinaisilla ja ylim??r?isill? valtiop?ivill? Suomalaisen puolueen kansanedustajana Uudenmaan l??nin vaalipiirist?. Eduskuntakautenaan h?n oli maatalousvaliokunnan j?sen. Kaarle Ojaselle my?nnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1923. H?nen muotokuvansa on eduskuntatalon sein?ll? muistuttamassa h?nen aikaisemmasta toiminnastaan talonpoikaiss??dyn puheenjohtajana.

Oravalan Niemel?n is?nt? Sven T?rnstr?m (1836–1906) oli Vihdiss? kahteen eri otteeseen kunnallislautakunnan puheenjohtajana ja monissa muissa luottamusteht?viss?. H?nen perhekunnastaan tuli nelj? kansanedustajaa, kaksi lapsista ja kaksi lastenlapsista. Vanhin poika Janne (Sven Johan Gabriel) T?rnstr?m (1862–1925), Vihdin Irjalan is?nt?, oli vuonna 1917 Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaehdokkaana Turun l??nin etel?isess? vaalipiiriss?, mutta ei tullut valituksi.

Pojista kolmanneksi vanhin, Bengt ( P e n t t i ) Henrik Hiidenheimo (1875–1918, vuoteen 1906 T?rnstr?m), Nummen Jakovan is?nt?, toimi Nummella kuntakokouksen puheenjohtajana sek? osallistui valtakunnallisesti erityisesti maataloudellisen osuustoimintaliikkeen perustamiseen ja kehitt?miseen. Pentti Hiidenheimo oli Suomalaisen puolueen kansanedustajana Uudenmaan l??nin vaalipiirist? vuosina 1914–1917. H?n kuului eduskunnassa ollessaan sen maatalousvaliokuntaan. Eduskunta kokoontui vuonna 1914 ja vuoden 1917 alussa, mutta vuosina 1915–1916 sit? ei kutsuttu lainkaan koolle. Pentti Hiidenheimo ei ollut en?? ehdokkaana vuonna 1917 pidetyiss? eduskuntavaaleissa. H?nen el?m?ns? p??ttyi j?rkytt?v?sti, kun h?n kuoli Nummella punaisten murhaamana 16.2.1918.

Pojista nuorin, Artturi Fredrik Hiidenheimo (1877–1956, vuoteen 1906 T?rnstr?m) tuli Oravalan Alitalon eli Niemel?n is?nn?ksi vuonna 1898. H?n osti vuonna 1929 my?s Oravalan Ylitalon eli Salmelan, siit? erotettua Hopeaniemen kiinteist?? lukuun ottamatta, ja yhdisti suvun hallussa aikoinaan olleet Oravalan maat j?lleen yhdeksi maatilaksi. Oravala jaettiin vuonna 1942 tehdyll? kaupalla Artturi Hiidenheimon lasten kesken.

Artturi Hiidenheimo toimi Vihdiss? yli 50 vuoden ajan kunnan ja seurakunnan luottamusteht?viss? ja oli merkitt?v? valtakunnallinen vaikuttaja osuus- ja pankkitoiminnassa sek? liike-el?m?ss?. H?n oli jo vuonna 1907 Suomalaisen puolueen eduskuntaehdokkaana, mutta ei tullut valituksi. Vuonna 1917 h?n oli uuden Kansanpuolueen ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi silloinkaan. Artturi Hiidenheimo liittyi heti vuonna 1918 perustettuun Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen ja valittiin sen edustajana eduskuntaan Uudenmaan l??nin vaalipiirist? vuosina 1919, 1922 ja 1924. Siten h?n oli kansanedustajana vuosien 1919–1926 ajan. Eduskuntavuosinaan Artturi Hiidenheimo oli j?senen? eduskunnan pankki- ja valtiovarainvaliokunnissa sek? useissa valtionkomiteoissa. H?n sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 1924.

Artturi Hiidenheimon toinen puoliso Sofia Elisabet ( E l l i ) Hiidenheimo (1883–1950, o.s. Tavast?hti, aik. Tawaststjerna) oli ennen avioitumistaan useita vuosia H?meen l??nin pohjoisesta vaalipiirist? valittuna kansanedustajana. Vuoden 1917 II valtiop?ivill? ja vuoden 1918 ylim??r?isill? valtiop?ivill? h?n edusti Suomalaista puoluetta. Vuosien 1918 varsinaisilla, sek? vuosien 1919–1921 ja 1924–1926 valtiop?ivill? h?n edusti Kansallista Kokoomuspuoluetta. H?n oli eduskuntavuosinaan j?senen? suuressa valiokunnassa sek? sivistys-, tarkastus-, talous- ja toimitusvaliokunnissa. Elli Hiidenheimo oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja ja puutarhanhoidonopettaja. H?n toimi sosiaaliministeri?n naispuolisena k?yh?inhoidon apulaistarkastajana vuosina 1918–1929. Vihdiss? h?n oli j?senen? huoltolautakunnassa ja kirjoitti mm. Vihdin pit?j?n k?yh?inhoidon historian. H?nen muita toimintakohteitaan olivat raittiusty?, Suomen Punainen Risti, Kenraali Mannerheimin lastensuojeliitto, Kokoomuksen Naisten Liitto sek? Lotta Sv?rd -j?rjest?.

Sven T?rnstr?min tytt?ren, kansakoulunopettaja Amanda Hallamaan (1869–1947) tyt?r Rakel Jalas (1892–1955) oli Kansallisen Kokoomuspuolueen kansanedustaja vuosina 1948–1950 Uudenmaan l??nin vaalipiirist?. Eduskunnassa h?n oli talousvaliokunnan j?sen. Rakel Jalas oli valmistunut l??ketieteen lisensiaatiksi ja erikoistunut hermo- ja mielitautien erikoisl??k?riksi. H?n teki el?m?nty?ns? sosiaaliministeri?ss? ensin l??k?rin? ja k?yh?inhoidon apulaistarkastajana vuosina 1929–1936 sek? sen j?lkeen huolto- ja v?est?osaston tarkastavana l??k?rin? vuosina 1937–1955. Tasavallan presidentin valitsijamiehen? h?n oli vuonna 1950. Rakel Jalaksen erityisen huomion kohteena olivat mielenterveysty?, naisten sosiaalinen asema ja v?est?politiikka. H?nelle my?nnettiin l??kint?neuvoksen arvonimi 1952.

Artturi Hiidenheimon lapsista vanhin tyt?r Saara Margareta Elisabet Forsius (1902–1988, o.s. Hiidenheimo) oli Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajana Uudenmaan l??nin vaalipiirist? vuosina 1954–1969, kauemmin kuin muut sukupiirin kansanedustajat. H?n oli koulutukseltaan agronomi sek? maatalous- ja mets?tieteiden kandidaatti. H?n toimi aikaisemmin Vihdin yhteiskoulun opettajana, Lotta-Sv?rd -j?rjest?n tytt?ty?sihteerin?, Maatalouskerholiiton Nuorten Sarka lehden toimitussihteerin? sek? Vihdin S??st?pankin toimitusjohtajana. Eduskuntavuosinaan Saara Forsius oli kansliatoimikunnan, suuren valiokunnan sek? kansanel?ke-, laki-, sivistys- ja talousvaliokuntien j?senen?. Tasavallan presidentin valitsijamiehen? h?n oli vuosina 1962 ja 1968. Saara Forsius oli Vihdiss? pitk?aikainen kunnan ja seurakunnan luottamushenkil?. H?nen erityisen mielenkiintonsa kohteina olivat naisten yhteiskunnallinen asema, naispappeus ja raittiusty?.

Perinteet jatkuvat

Oravalan talon sukupiiriss? alkaneet perinteet ovat saaneet jatkoa, kun vuoden 1999 eduskuntavaaleissa vihtil?inen Merikukka Forsius (S 1972) valittiin Vihre?n Liiton kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiirist?. H?n on Saara Forsiuksen nuoremman pojan Raimo Forsiuksen tyt?r, koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. H?net valittiin kansanedustajaksi 26-vuotiaana, nuorempana kuin kukaan muu sukupiirin valtiop?iv?edustajista.

Merikukka Forsius on aloittanut poliittisen uransa Vihdiss? nuorisolautakunnan j?senen? vuonna 1993. Vuoden 1997 alusta h?n on Vihdin kunnanvaltuuston, nuorisolautakunnan ja ymp?rist?lautakunnan j?sen sek? vuoden 1999 alusta my?s kunnanhallituksen j?sen.

Lis?ys joulukuussa 2006 : Merikukka Forsius valittiin vuonna 2003 kansanedustajaksi toiseksi nelivuotiskaudeksi Vihre?n Liiton Uudenmaan vaalipiirist?. Vuodesta 2004 alkaen h?n ei ole osallistunut Vihdiss? kunnallisiin luottamusteht?viin, oltuaan v?h?n aikaa v?lill? Sipoon kunnan asukas.

Julkaistu aikaisemmin sanomalehdess? Luoteis-Uusimaa kahdessa osassa, 22.1. ja 24.1.1998. Lis?tty ja tarkistettu 1999. Yksikamarista eduskuntaa koskeva osa on julkaistu muokattuna Luoteis-Uusimaassa 5.12.2006.

Helmikuussa 2007: Axel Tolpon (1813–1886) nimi muutettu muotoon Axel Gabriel Tolpo , koska h?n k?ytti etunime? Gabriel.

Kirjallisuutta:

Eduskunnan kalenterit 1907–1910. Eduskunnan kirjasto.

Hiidenheimo, P.: Oravalan er??n veljessarjan toiminta pellervolaisen osuustoimintaliikkeen uranuurtajina ja valtiollisessa politiikassa. Muistikuvia Oravalasta. Oravalan sukukokous 19.8.1984. Vihti [1984]

Ojanen, E.: Merkillinen mies menneisyydest?. Kaarle Kustaa Ojanen 3.1.1851–7.11.1927. 1994.

Paasikivi, J. K.: Paasikiven muistelmia sortovuosilta I–II. Porvoo 1957

Pousar, J.: Wichtman–Sciurenius. S?rtryck ur Sl?ktbok Ny f?ljd II:5. Borg? 1977

Soikkeli, K.: Vihti, Kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan el?m?st?. I osa Helsinki 1929, II osa Helsinki 1932.

Suomen kansanedustajat 1907–1982, Finlands riksdagsledam?ter 1907–1982. Toim. eduskunnan matrikkelitoimikunta. Helsinki 1982.

Valtiop?iv?asiakirjat 1907–1910. Kansallisarkisto.

TAKAISIN KULTTUURIA, IHMISI?, SUKUJA HAKEMISTOON