Valtiop?iv?edustajia Oravalan talon sukupiiriss?
COLLECTED BY
Organization:
Internet Archive
The Internet Archive discovers and captures web pages through many different web crawls.
At any given time several distinct crawls are running, some for months, and some every day or longer.
View the web archive through the
Wayback Machine
.
Web wide crawl with initial seedlist and crawler configuration from April 2013.
The Wayback Machine - https://web.archive.org/web/20130729144029/http://www.saunalahti.fi/arnoldus/valt_pai.html
Arno Forsius
Valtiop?iv?miehi? ja
kansanedustajia Vihdin Oravalan talon sukupiiriss?
Yhteiskunnan t?rkeit? ja arvostettuja teht?vi? on
osallistuminen lakeja s??t?vien elinten toimintaan.
Suomessa n?m? kansan valtaa edustavat elimet ovat olleet
aikaisemmin s??tyvaltiop?iv?t ja autonomian loppukaudelta
vuodesta 1907 l?htien yksikamarinen eduskunta. Toisinaan
johonkin sukupiiriin on tullut useampia yhteiskunnallisia
vaikuttajia. Siihen ovat johtaneet suvun merkitt?v? asema,
yhteiskunnallinen kiinnostus ja monipuolinen
kulttuuriperint?. Vihdiss? t?llaisen esimerkin tarjoaa se
sukupiiri, joka liittyy Oravalan talon jo keskiajalta
jatkuneeseen haltijaketjuun.
Ruotsin vallan s??tyvaltiop?iv?t
Yksinvaltaisten hallitsijoiden aikana
s??tyvaltiop?ivien asema oli usein n?enn?inen.
Aatelistolla oli maanomistajina ja virkamiehin? parhaat
vaikutusmahdollisuudet, kun taas papiston, porvariston ja
talonpoikien merkitys oli usein vain nimellinen. Yleens?
s??dyt saivat hyv?ksy? hallitsijan ja h?nen
m??r??m?ns? virkakoneiston ajamat p??t?kset.
Aateliston edustajina valtiop?ivill? olivat sukujen
p??miehet. Papiston edustajat valittiin hiippakunnittain ja
porvaris??dyn edustajat kaupungeittain. Talonpoikien
valtiop?iv?edustajiksi valittiin yksi jokaisesta
tuomiokunnasta erityisten valitsijamiesten v?lityksell?.
Ruotsin vallan aikana Oravalan talon haltijoista oli
valtiop?iv?miehen? nimismies
Henrik
Jakobinpoika Orava
(K 1697). H?n osallistui
Tukholmassa valtiop?iville vuonna 1672 Hattulan tuomiokunnan
ja vuonna 1686 Raaseporin tuomiokunnan valitsemana
edustajana. Vuoden 1672 valtiop?ivill? s??dyt antoivat
suostumuksensa, ett? Kaarle XI sai ryhty? 17 vuotta
t?ytetty??n itse hoitamaan hallitusta kuningatar?itins?
ja holhoojahallituksen sijasta. Lain mukaan kuningas olisi
tullut t?ysi-ik?iseksi vasta 18-vuotiaana. Kolme
suomalaista kirkkoherraa esitti ep?ilyksi? hallitsijan
kokemattomuuden johdosta, mutta turhaan. Kaarle XI sai vuoden
1680 valtiop?ivien p??t?sten seurauksena k?yt?nn?ss?
yksinvaltiaan aseman, mutta vuoden 1686 valtiop?ivill?
s??dyt joutuivat luopumaan viel? oikeudestaan p??tt??
verotuksesta. Vuoden 1686 valtiop?ivill? tehtiin
kauaskantoinen p??t?s pit?j?nmakasiinien perustamisesta
katovuosien aiheuttamien vaikeuksien lievitt?miseksi.
Henrik Jakobinpoika Oravan pojanpoika Henrik Jakobinpoika
kuoli lapsettomana vuonna 1716. Sen j?lkeen Oravalan tila
jaettiin h?nen velipuoliensa Jakob ja Johan Jakobinpojan
kesken, jotka ottivat nimen Wichtman. Heist? Jakob
Jakobinpoika Wichtman (16971772) tuli Ylitalon eli
Salmelan omistajaksi. T?m?n tyt?r Ester solmi avioliiton
Jakob Kar?nin (17121802) kanssa, josta tuli Salmelan
seuraava omistaja. Viime mainitun pojantyt?r Anna Margareta
Kar?n (17961837) avioitui Johan Henrikinpojan (my?h.
Gyllstr?m, 17991863) kanssa, jonka is?
Henrik
Henrikinpoika
omisti rajanaapurina olevan Tarttilan
tilan. T?m? lautamiehen? toiminut
Henrik
Henrikinpoika
oli ollut talonpoikaiss??dyn
edustajana Raaseporin tuomiokunnasta Tukholman
valtiop?ivill? vuosina 17781779. Niiden aikana
silloinen kuningas Kustaa III onnistui heikent?m??n
aateliston asemaa hajoittamalla sen yhteisrintaman.
Suomalainen pappi ja taloustieteilij? Anders Chydenius
puolestaan sai samoilla valtiop?ivill? niskaansa muun
papiston vihat kannatettuaan ulkomailta maahan muuttaneiden
uskonnonvapautta taloudellisin perustein.
Autonomian ajan s??tyvaltiop?iv?t
Suomi erotettiin vuonna 1809 Ruotsin valtakunnasta ja
liitettiin autonomisena suuriruhtinaanmaana Ven?j?n
keisarikuntaan. Silloin Oravalan Alitalon eli Niemel?n
omistajana oli Bengt Henrik Wichtman (17751843),
aikaisemmin mainitun Johan Jakobinpoika Wichtmanin
(16981765) pojanpoika. Bengt Henrik Wichtmanin j?lkeen
Niemel?n is?nn?ksi tuli t?m?n tytt?ren Maria Charlotta
Wichtmanin mies Israel T?rnstr?m (18121841). Heid?n
poikansa Sven Israel T?rnstr?m (18361906, vuodesta
1906 Hiidenheimo) avioitui Karoliina Kristiina Tolpon
(18391923) kanssa, jonka is? oli Vihdin Yli-Lankilan
ratsutilan omistaja ja valtiop?iv?mies Axel
Gabriel Tolpo
(18131886).
Axel
Gabriel Tolpo
oli yksi
talonpoikaiss??dyn nelj?st? edustajasta
20.1.6.3.1862 koolla olleessa s??tyvaliokunnassa eli
ns. Tammikuun valiokunnassa. Valiokunta oli asetettu
tutkimaan valtiop?iville esitett?v?ksi kuuluvia asioita,
koska julkisuudessa oli alkanut esiinty? arvostelua sen
johdosta, ett? valtiop?iv?t eiv?t olleet hallitsijan
lupauksista huolimatta kokoontuneet kertaakaan vuoden 1809
valtiop?ivien j?lkeen. Kansan tyytym?tt?myyden
v?hent?miseksi hallitsija kutsuikin valtiop?iv?t koolle
vuodesta 1863 alkaen muutaman vuoden v?lein. Axel
Gabriel
Tolpo
oli talonpoikaiss??dyn edustajana Lohjan
tuomiokunnasta vuoden 1872 valtiop?ivill?. H?n ajoi
niill? mm. kyytitaksan korottamista ja
tientekovelvollisuuden tasaisempaa jakamista.
Sven T?rnstr?min j?lkeen Niemel?n is?nn?ksi tuli
h?nen nuorin poikansa Artturi Hiidenheimo (18771956),
joka solmi vuonna 1900 avioliiton Fanny Ojasen
(18741928) kanssa. Nuorikon is? oli tunnettu ja
arvostettu valtiop?iv?mies
Kaarle
Kustaa Ojanen
(18511927).
Kaarle
Ojanen
oli jo varsin nuorena ollut Urjalassa
kauppiaana ja toiminut mm. kunnallislautakunnan esimiehen?.
H?n osti vuonna 1878 Pakkalan tilan Nummelta ja ryhtyi
maanviljelij?ksi. H?n toimi my?s Nummella kuntakokouksen
ja kunnallislautakunnan esimiehen? sek? muissa kunnan ja
seurakunnan luottamusteht?viss?. Sen lis?ksi h?n oli
mukana monissa komiteoissa, j?rjest?iss? ja
yhdistyksiss?, joiden tarkoituksena oli edist?? mm.
maatalouden, kansanvalistuksen, kaupank?ynnin ja
pankkitoiminnan kehityst? maaseudun olojen kohentamiseksi.
Kaarle Ojanen
oli vuodesta 1882 l?htien
talonpoikaiss??dyn j?senen? kaikilla valtiop?ivill?,
siis vuosina 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900,
19041905 sek? vuosien 19051906
ylim??r?isill? valtiop?ivill?. H?net oli valittu
valtiop?iville 1860-luvulla perustetun Suomalaisen puolueen
edustajana Lohjan tuomiokunnasta, paitsi vuonna 1894
Tyrv??n tuomiokunnasta ja 19051906 Hauhon
tuomiokunnasta.
Kaarle Ojanen
toimi
talonpoikaiss??dyn puhemiehen? vuosien 1900 ja
19041906 valtiop?ivill?. Sen lis?ksi h?n kuului eri
valtiop?ivill? valitsijamiehiin sek? laki-, valitus-,
tarkastus-, kunnallis-, asevelvollisuus- ja
kielivaliokuntiin. H?nt? arvostettiin harkitsevana ja
luotettavana valtiop?iv?miehen?. H?nen rohkea puheensa
kansan huolen aiheista vuoden 1900 valtiop?ivien avajaisissa
her?tti suurta huomiota.
Kaarle Ojanen
olikin 1900-luvun alkutaitteessa maamme kaikkein
vaikutusvaltaisimpia ja huomattavimpia talonpoikia.
Yksikamarinen eduskunta
Autonomian aikana Suomeen saatiin vuoden 1906 uudella
valtiop?iv?j?rjestyksell? vuonna 1907 yksikamarinen
eduskunta, joka s?ilytti asemansa korkeimpana
lains??d?nt?elimen? my?s Suomen saavutettua
itsen?isyyden vuonna 1917. Edelt?vien s??tyvaltiop?ivien
kokenut ja ansioitunut valtiop?iv?mies
Kaarle
Ojanen
(18511927) oli uudessakin eduskunnassa
vuoden 1910 varsinaisilla ja ylim??r?isill?
valtiop?ivill? Suomalaisen puolueen kansanedustajana
Uudenmaan l??nin vaalipiirist?. Eduskuntakautenaan h?n
oli maatalousvaliokunnan j?sen.
Kaarle Ojaselle
my?nnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 1923. H?nen
muotokuvansa on eduskuntatalon sein?ll? muistuttamassa
h?nen aikaisemmasta toiminnastaan talonpoikaiss??dyn
puheenjohtajana.
Oravalan Niemel?n is?nt? Sven T?rnstr?m
(18361906) oli Vihdiss? kahteen eri otteeseen
kunnallislautakunnan puheenjohtajana ja monissa muissa
luottamusteht?viss?. H?nen perhekunnastaan tuli nelj?
kansanedustajaa, kaksi lapsista ja kaksi lastenlapsista.
Vanhin poika Janne (Sven Johan Gabriel) T?rnstr?m
(18621925), Vihdin Irjalan is?nt?, oli vuonna 1917
Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaehdokkaana Turun l??nin
etel?isess? vaalipiiriss?, mutta ei tullut valituksi.
Pojista kolmanneksi vanhin,
Bengt ( P e n t t i )
Henrik Hiidenheimo
(18751918, vuoteen 1906
T?rnstr?m), Nummen Jakovan is?nt?, toimi Nummella
kuntakokouksen puheenjohtajana sek? osallistui
valtakunnallisesti erityisesti maataloudellisen
osuustoimintaliikkeen perustamiseen ja kehitt?miseen.
Pentti
Hiidenheimo
oli Suomalaisen puolueen
kansanedustajana Uudenmaan l??nin vaalipiirist? vuosina
19141917. H?n kuului eduskunnassa ollessaan sen
maatalousvaliokuntaan. Eduskunta kokoontui vuonna 1914 ja
vuoden 1917 alussa, mutta vuosina 19151916 sit? ei
kutsuttu lainkaan koolle.
Pentti Hiidenheimo
ei
ollut en?? ehdokkaana vuonna 1917 pidetyiss?
eduskuntavaaleissa. H?nen el?m?ns? p??ttyi
j?rkytt?v?sti, kun h?n kuoli Nummella punaisten
murhaamana 16.2.1918.
Pojista nuorin,
Artturi
Fredrik Hiidenheimo
(18771956, vuoteen
1906 T?rnstr?m) tuli Oravalan Alitalon eli Niemel?n
is?nn?ksi vuonna 1898. H?n osti vuonna 1929 my?s Oravalan
Ylitalon eli Salmelan, siit? erotettua Hopeaniemen
kiinteist?? lukuun ottamatta, ja yhdisti suvun hallussa
aikoinaan olleet Oravalan maat j?lleen yhdeksi maatilaksi.
Oravala jaettiin vuonna 1942 tehdyll? kaupalla Artturi
Hiidenheimon lasten kesken.
Artturi Hiidenheimo
toimi Vihdiss? yli
50 vuoden ajan kunnan ja seurakunnan luottamusteht?viss? ja
oli merkitt?v? valtakunnallinen vaikuttaja osuus- ja
pankkitoiminnassa sek? liike-el?m?ss?. H?n oli jo vuonna
1907 Suomalaisen puolueen eduskuntaehdokkaana, mutta ei
tullut valituksi. Vuonna 1917 h?n oli uuden Kansanpuolueen
ehdokkaana, mutta ei tullut valituksi silloinkaan.
Artturi
Hiidenheimo
liittyi heti vuonna 1918 perustettuun
Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen ja valittiin sen edustajana
eduskuntaan Uudenmaan l??nin vaalipiirist? vuosina 1919,
1922 ja 1924. Siten h?n oli kansanedustajana vuosien
19191926 ajan. Eduskuntavuosinaan
Artturi
Hiidenheimo
oli j?senen? eduskunnan pankki- ja
valtiovarainvaliokunnissa sek? useissa valtionkomiteoissa.
H?n sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 1924.
Artturi Hiidenheimon toinen puoliso
Sofia Elisabet ( E l l i )
Hiidenheimo
(18831950, o.s. Tavast?hti,
aik. Tawaststjerna) oli ennen avioitumistaan useita vuosia
H?meen l??nin pohjoisesta vaalipiirist? valittuna
kansanedustajana. Vuoden 1917 II valtiop?ivill? ja vuoden
1918 ylim??r?isill? valtiop?ivill? h?n edusti
Suomalaista puoluetta. Vuosien 1918 varsinaisilla, sek?
vuosien 19191921 ja 19241926 valtiop?ivill?
h?n edusti Kansallista Kokoomuspuoluetta. H?n oli
eduskuntavuosinaan j?senen? suuressa valiokunnassa sek?
sivistys-, tarkastus-, talous- ja toimitusvaliokunnissa.
Elli
Hiidenheimo
oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja
ja puutarhanhoidonopettaja. H?n toimi sosiaaliministeri?n
naispuolisena k?yh?inhoidon apulaistarkastajana vuosina
19181929. Vihdiss? h?n oli j?senen?
huoltolautakunnassa ja kirjoitti mm. Vihdin pit?j?n
k?yh?inhoidon historian. H?nen muita toimintakohteitaan
olivat raittiusty?, Suomen Punainen Risti, Kenraali
Mannerheimin lastensuojeliitto, Kokoomuksen Naisten Liitto
sek? Lotta Sv?rd -j?rjest?.
Sven T?rnstr?min tytt?ren, kansakoulunopettaja Amanda
Hallamaan (18691947) tyt?r
Rakel
Jalas
(18921955) oli Kansallisen
Kokoomuspuolueen kansanedustaja vuosina 19481950
Uudenmaan l??nin vaalipiirist?. Eduskunnassa h?n oli
talousvaliokunnan j?sen.
Rakel Jalas
oli
valmistunut l??ketieteen lisensiaatiksi ja erikoistunut
hermo- ja mielitautien erikoisl??k?riksi. H?n teki
el?m?nty?ns? sosiaaliministeri?ss? ensin l??k?rin?
ja k?yh?inhoidon apulaistarkastajana vuosina 19291936
sek? sen j?lkeen huolto- ja v?est?osaston tarkastavana
l??k?rin? vuosina 19371955. Tasavallan presidentin
valitsijamiehen? h?n oli vuonna 1950.
Rakel
Jalaksen
erityisen huomion kohteena olivat
mielenterveysty?, naisten sosiaalinen asema ja
v?est?politiikka. H?nelle my?nnettiin
l??kint?neuvoksen arvonimi 1952.
Artturi Hiidenheimon lapsista vanhin tyt?r
Saara Margareta Elisabet Forsius
(19021988, o.s. Hiidenheimo) oli Kansallisen
kokoomuspuolueen kansanedustajana Uudenmaan l??nin
vaalipiirist? vuosina 19541969, kauemmin kuin muut
sukupiirin kansanedustajat. H?n oli koulutukseltaan agronomi
sek? maatalous- ja mets?tieteiden kandidaatti. H?n toimi
aikaisemmin Vihdin yhteiskoulun opettajana, Lotta-Sv?rd
-j?rjest?n tytt?ty?sihteerin?, Maatalouskerholiiton
Nuorten Sarka lehden toimitussihteerin? sek? Vihdin
S??st?pankin toimitusjohtajana. Eduskuntavuosinaan
Saara
Forsius
oli kansliatoimikunnan, suuren valiokunnan
sek? kansanel?ke-, laki-, sivistys- ja talousvaliokuntien
j?senen?. Tasavallan presidentin valitsijamiehen? h?n oli
vuosina 1962 ja 1968.
Saara Forsius
oli
Vihdiss? pitk?aikainen kunnan ja seurakunnan
luottamushenkil?. H?nen erityisen mielenkiintonsa kohteina
olivat naisten yhteiskunnallinen asema, naispappeus ja
raittiusty?.
Perinteet jatkuvat
Oravalan talon sukupiiriss? alkaneet perinteet ovat
saaneet jatkoa, kun vuoden 1999 eduskuntavaaleissa
vihtil?inen
Merikukka Forsius
(S 1972)
valittiin Vihre?n Liiton kansanedustajaksi Uudenmaan
vaalipiirist?. H?n on Saara Forsiuksen nuoremman pojan
Raimo Forsiuksen tyt?r, koulutukseltaan kasvatustieteen
maisteri ja luokanopettaja. H?net valittiin
kansanedustajaksi 26-vuotiaana, nuorempana kuin kukaan muu
sukupiirin valtiop?iv?edustajista.
Merikukka Forsius
on aloittanut
poliittisen uransa Vihdiss? nuorisolautakunnan j?senen?
vuonna 1993. Vuoden 1997 alusta h?n on Vihdin
kunnanvaltuuston, nuorisolautakunnan ja
ymp?rist?lautakunnan j?sen sek? vuoden 1999 alusta my?s
kunnanhallituksen j?sen.
Lis?ys joulukuussa 2006
: Merikukka
Forsius valittiin vuonna 2003 kansanedustajaksi toiseksi
nelivuotiskaudeksi Vihre?n Liiton Uudenmaan vaalipiirist?.
Vuodesta 2004 alkaen h?n ei ole osallistunut Vihdiss?
kunnallisiin luottamusteht?viin, oltuaan v?h?n aikaa
v?lill? Sipoon kunnan asukas.
Julkaistu aikaisemmin sanomalehdess? Luoteis-Uusimaa
kahdessa osassa, 22.1. ja 24.1.1998. Lis?tty ja tarkistettu
1999. Yksikamarista eduskuntaa koskeva osa on julkaistu
muokattuna Luoteis-Uusimaassa 5.12.2006.
Helmikuussa 2007: Axel Tolpon (18131886) nimi
muutettu muotoon Axel
Gabriel Tolpo
, koska
h?n k?ytti etunime? Gabriel.
Kirjallisuutta:
Eduskunnan kalenterit 19071910. Eduskunnan kirjasto.
Hiidenheimo, P.: Oravalan er??n veljessarjan toiminta
pellervolaisen osuustoimintaliikkeen uranuurtajina ja
valtiollisessa politiikassa. Muistikuvia Oravalasta. Oravalan
sukukokous 19.8.1984. Vihti [1984]
Ojanen, E.: Merkillinen mies menneisyydest?. Kaarle
Kustaa Ojanen 3.1.18517.11.1927. 1994.
Paasikivi, J. K.: Paasikiven muistelmia sortovuosilta
III. Porvoo 1957
Pousar, J.: WichtmanSciurenius. S?rtryck ur
Sl?ktbok Ny f?ljd II:5. Borg? 1977
Soikkeli, K.: Vihti, Kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta,
historiasta ja kansan el?m?st?. I osa Helsinki 1929, II
osa Helsinki 1932.
Suomen kansanedustajat 19071982, Finlands
riksdagsledam?ter 19071982. Toim. eduskunnan
matrikkelitoimikunta. Helsinki 1982.
Valtiop?iv?asiakirjat 19071910. Kansallisarkisto.
TAKAISIN
KULTTUURIA,
IHMISI?, SUKUJA
HAKEMISTOON