Tumenin administrativi?ed umbrikod:
1. Paivnouzmaine rajon (
vspai 2008
)
2. Kalininan rajon
3. Leninan rajon
4. Keskuzrajon
Tumen'
(
ven
.:
Тюме?нь
,
tot
.:
Т?м?н
) om lidn da lidnumbrik
Venaman
Sibirin
suvipaivlaskmas. Se om valdkundan 18nz' lidn elajiden lugun modhe,
Tumenin agjan
administrativine keskuz da kaiki? suremb lidn, muga?o
Tumenin rajonan
tobmuden aluzkundad sijadasoi? lidnas.
Elandpunktan aluz om pandud vl 1586 kuti
Tumenin lidnuz
(
ven
.:
Тюменский острог
) da ezmaine Venaman lidn Sibiri?. Sijazihe lidnust laz
Tumenin hankundan
?ingi-Tur
-palidnad, kudamb oli olmas 13.-16. voz'sadal. Vl 1695 puine lidn paloi, i sauvo?kanzihe kivi?id pertid. Vspai 1782 oli makundan lidnan statusanke, nahkoiden i kouroiden tehmine oliba ?ingotadud. Raudte tuli lidnha vl 1885.
1960-nzil vozil katihe Tumenin Pohjoi?en pabazaks otmaha kavutami?he kivivoin ga gazan loudmi?sijid, necil alusel ?ingotase nugud'-ki. Tegimi?ton pasarakod oma ma?inansauvomine i metalltegesiden pastand, elektroni?en i opti?en ma?ini?ton tehmine, kivivoin umbriradmine (Antipinon KUT).
Lidn sijadase Tur-jogen mougotil randoil (
ven
.:
Тура
,
Irti?an
hurapol'ne bassein), 102 m u.m.t. keskmai?el korktusel. Matkad
Sverdlovskan agjhasai
om 30 km paivlaskmha,
Moskvhasai
om 2121 km paivlaskmha avtotedme. Lahembaine lidn om
Jalutorovsk
65 km suvipaivnouzmha. Lahembai?ed jaredad lidnad oma
Kurgan
suvhe (200 km avtotedme),
Jekaterinburg
paivlaskmha (325 km avtotedme) i
Tobol'sk
pohjoi?paivnouzmha (245 km avtotedme).
Klimat om
ven
kontinentaline teravan kontinentali?en rounal. Voden keskmaine lamuz om +2,4 C°, kezakun-elokun +16..+19 C°, tal'vkun-uhokun ?13..?15 C°. Ekstremumad oma ?49,2 C° i +38 C°. Paneb sadegid 461 mm vodes, enamba kezakus-elokus (60..86 mm kus), vahemba tal'vkus-sulakus (15..25 mm kus).
Tumen' jagase nellaks administrativi?eks umbrikoks, ned ei olgoi municipali?ik? uhtnikoik?. Lidn om lidnumbrikon uks'jai?eks elandpunktaks.
Vn 2010 Venaman rahvahanlugemi?en modhe lidnan elajiden lugu oli 581 907 ristitud, lidnumbrikon ? 604 746 ristitud. Kaik 744 554 elajad oli lidnas vl 2017. Kaiki? suremb lidnan ristiti?t om nugud'. Laz 1 mln elajid om lidnaglomeracijas vl 2023.
Rahvahad (lidnumbrik vl 2010, enamba 0,4 %):
venalai?ed
? 77,4 %,
totarlai?ed
? 5,6 %,
ukrainalai?ed
? 1,5 %,
azerbaid?anlai?ed
? 1,0 %,
armenijalai?ed
? 0,9 %,
saksalai?ed
? 0,6 %,
kazahlai?ed
? 0,5 %,
?uva?alai?ed
? 0,5 %,
vaugedvenalai?ed
? 0,4 %, toi?ed rahvahad ? 3,3 %, rahvahuden ozutandata ? 8,3 %.
Tumen' om tedon i opendusen jaredaks keskuseks. Severz'-se kumnikoid tedoinstitutoid ratas. Kolled?iden kumnikad oma lidnas. Ulaopendusen aluzkundad oma Tumenin valdkundaline universitet
[1]
(alusenpanend 1930 kut pedinstitut, universitet vspai 1973, 27 tuhad ulaopenikoid), Tumenin valdkundaline medicinine universitet
[2]
(alusenpanend 1963 kut medinstitut, vll 1995?2015 akademii, laz vit tuhad ulaopenikoid), Tumenin valdkundaline kul'turan institut
[3]
, Tumenin industrialine universitet
[4]
(om satud vl 2016 kahten universitetan uhti?tusel, industrialine institut oli vspai 1963), Pohjoi?en Uralantagui?en valdkundaline agrarine universitet, Tumenin sodain?enerine kamandine ula?kol, muga?o Uralan valdkundali?en raudteuhtenzoitusen universitetan (Jekaterinburg) filial.
Avtobusad da taksid oma kundali?eks transportaks lidnas. Raudte uhtenzoitab
Jekaterinburganke
,
Surgutanke
i
Omskanke
. Kuz' avtotesildad uhtenzoittas Turanjogen randoid.
Rahvahidenkeskeine civiline Ro??ino-lendimport
Dmitrii Mendelejevan
nimed
[5]
(
TJM / USTR / РЩН
, 2,3 mln passa?iroid vl 2022) sijadase 13 km paivlaskmha lidnan keskusespai ani sen rounan taga. Tehtas reisid Keskuzazijan maihe, Keskmeren i Suviazijan lebutahoi?e, Venaman kivivoiregionihe da jaredoihe lidnoihe.
-
Lidnan administracijan sauvuz (2009)
-
Jumalanmaman Znaman jumalai?en kafedraline pajumalanpert' (ortodoksine hristanuskond), vn 2014 nagu
-
≪Gazprom VNIIGAZ≫-tedoinstitutan eksperimentaline tegim vl 2017 (ma?ini?t poltuzenergeti?en kompleksan taht)
-
Paivlaskmai?en Sibirin kivivoin da gazan innovacine keskuz (tehnopark) vl 2009
-
≪Ovental-Tauer≫-ofissauvuz vl 2008 (TNK-BP-kompanijan ofis)
-
Tumenin valdkundaline universitet (korpus nomer 10), Valdkundan i oiktusen institut (2019)
-
Mansudaimen racionali?en kavutami?en tedoli?-analitine keskuz Vladimir ?pil'manan nimed (2008)
-
Tumenin filarmonii (2009)
-
Ro??ino
-lendimport vl 2017
-
Tumen'
-paraudtestancijan sauvused vl 2009
- ↑
Tumenin valdkundali?en universitetan sait (
utmn.ru
).
(ven.)
- ↑
Tumenin valdkundali?en medicini?en universitetan sait (
tyumsmu.ru
).
(ven.)
- ↑
Tumenin valdkundali?en kul'turan institutan sait (
tumgik.ru
).
(ven.)
- ↑
Tumenin industriali?en universitetan sait (
tyuiu.ru
).
(ven.)
(angl.)
(arab.)
(kit.)
- ↑
Ro??ino-lendomportan sait (
tjmport.ru
).
(ven.)