Bastilii
-turman-lidnusen anastand azegi?tod ecmas
Sur' francine revolucii
(
franc
.:
Revolution francaise
) om voziden 1789?1799
Francijan
kundali?en i politi?en sisteman kaiki? jaredamb to?tmi?sauvomine. Se vei absoluti?es monarhijaspai Ezmai?enno franci?enno tazovaldkundannoks (vn 1792 suguz'ku) ≪Joudjuz, kohtai?uz, velluz≫-devizanke. De jure kaik rahvahanikad kandiba joudjik? i kohtai?idenke oiktusidenke kaskusi?ton edes.
Edeli?en kunigahan
ohjastuz, Francijan uhtnend
Amerikai?he sodaha ripmatomudes
(1775?1783) i sen ozutez, mai?andusen satusetomad voded, onetoi torguindakt Britanijanke tegiba rahaazji?ton pahan olendan suik?. Muga?o
Vauktustusen
idejad i sociali?ed vajehtused veiba pit'kanno revolucijannoks. Edeline jargenduz formiruihe kaks' voz'sadad kompromissoiden da sudaisodoiden rezul'tataks, no aristokratijan meleltartutomuz ristituiden olendas kucui ekspluatacijan i radotomuden teravad lujendust. Bajari?t i pap'kund ei tahtoigoi antta nimi??id valdkundmaksoid, i ei pastand rahvahad valita ezitajid.
Revolucijan aigan bur?uazijale ei piida olend kunigahad sauvomha valdkundad.
Revolucii zavodihe
Pari?as
Francijan
Lui XVI
-kunigahan tobmuden edelbankroti?es olendaspai i Bastilijan anastandaspai vn 1789 14. paival heinkud rahvahal (valdkundaline praznik) kai?emha Pari?ad verhi? sodavagi?pai. Francijan sodavaged eziniba rahvahan poles.
Vn 1789 17. paival heinkud kunigaz Rahvahali?en Suiman ezitajidenke tuli Pari?ha i tundi?ti revolucijad, kokard Pari?an lidnanznamanke (sinine da rusked) i kunigahan flaganke (vauged) kandihe Francijan simvolaks. Rahvaz sadi kommunoid Pari?an kartte kaikedme valdkundadme. Sen-?o voden 26. paival elokud Alusenpanijan Rahvahali?en Suiman uhtnijad vahvi?tiba Ristitun da rahvahanikan oiktusiden deklaracijad. Vn 1791 3. paival suguz'kud ezmaine Francijan Konstitucii oli vahvi?tadud, i 14. suguz'kud kunigaz andoi valad sihe. Monarh oli ?uratud valdi?tmelpai (vn 1792 suguz'ku) vastustusen i pagon verhi?e maihe naprindan tagut, sid' surmitud vn 1793 21. paival vilukud.
Suren bur?uazi?en revolucijan lopind znamoi?ihe 18. brumeran valdkundankukerdusel (vn 1799 9. paival kul'mkud), sen satuseks
Napoleon Bonapart
kandihe ohjastusen pameheks. Bur?uazii, manmehi?t i gollad lidnalai?ed toraziba monarhijan polenpidajid da aristokratijad vaste, se oli ezmaine bur?azine revolucii mail'mas.
