NASA:n Paivai?en fotokuva
Paivaine
(
latinan kelel
:
Sol
) om
Paivai?en sisteman
uks'jaine
tahtaz
, kudambas umbri necen sisteman toi?ed objektad punotas: planetad i niiden sputnikad, karlikplanetad i niiden kaimnikad, asteroidad, meteoroitad, handtahthad (kometad) da kosmospolud. Necen tahthan astronomine znam om ?.
Tahtaz om sundnu laz 4,5 mlrd vozid tagaz gazmolekulari?es pil'vespai. Paivai?en veduz om 99,866 % Paivai?en sisteman vedust vai 1,9891×10
30
kilogrammad. Lamuz Paivai?en pindal om 6000 K (kel'vinad). Gelii da fotonad katas vezinikaspai sudaitukui?el reakcijal, substancijan 4,26 mln tonnoid heitase sadegoi?endaks kaiku??el sekundal. Paivai?en sadegoi?end abutab elole
Mal
(fotonad oma tarbhai?ed
fotosintezan
taht), se sijadase 1,496×10
8
kilometras vai 8,31 vauktuzminutas (8′ 20″) keskmaras.
Paivai?en sudain:
vezinik
(~73 % vedusespai i ~92 % mulundmaraspai),
gelii
(~nellandez vedusespai i ~7 % mulundmaraspai) da toi?ed elementad penembanke koncentracijanke (
raud
,
nikel'
, kislorod vai
hapanik
,
azot
,
ola
,
rik
,
magnii
,
hil'nik
,
neon
,
kal'cii
,
hrom
). Spektrali?en klassifikacijan modhe Paivaine om G2V:n toi?endan tahtaz (≪
pakuine liliputtahtaz
≫).
Kaik om 26 000 vauktuzvozid Paivai?en da
Maidten
galaktikan keskusen keskes; Paivaine punose umbri Maidtes. Nugud' Paivaine om meiden galaktikan
Orionan hijamas
.
- Mustati?ed
- Ei paivaine uhtei uhtes ?uraspai pa?ta.
- Kaikele radole pidab aig, aigata i paivoi ei pa?ta.
- Paivaine-ki ei ozaida pa?tta.
- Virkeh
- Uhtes paivai?es hatrad kuivaziba.
(edahai?en pol'ven heimolai?i?)
